Mulla ei tee yhtään pahaa noi sirkat, ampparit, mehiläiset ja varsinkin kimalaiset on ok ja ne pyydystetään purkkiin ja viedään ulos jos ne eksyy sisään. Perhostoukat pitää ottaa käteen ja kantaa ruohikkoon, jos ne on eksyny tielle mönkimään. Nisäkkäät ja matelijat on mukavia.. aina jos luonnossakin näkee käärmeen niin pitää mennä ihmettelemään niin lähelle kuin voi vaikka olisi kyy, ei ihan pistämisetäisyydelle mutta melkein kun se on niin hieno.. karkuun ne pikkuset aina lähtee, vähän ensin sihisee. Sammakot on ihan parhaita.
Mun kauhu onkin hämähäkit, mitä isompi ja karvaisempi sen kauheampi. Ja muurahaiset, mitä enemmän samassa kasassa sen pahempi. Se johtuu siitä heiluvien jalkojen määrästä. Siksi käärme on paras eläin, siinä on vaan yks liikkuva osa. Mä en tiedä mikä niissä ulokkeissa ja niiden viuhdonnassa on niin kamalaa, mutta niin se on. Ja lähikuva hämyrin naamasta ja ne 8 silmää, hyi saatana.. menee yöunet jos sitä alkaa miettiä. Ylipäätään ötökät joilla on liikaa huitovia raajoja on kamalia, ja varsinkin lähikuvat niistä. Torakat on myös iljettävyyslistan kärjessä kun niitä juoksi kotona keittiössä Venäjällä asuessa.. jäi voileipä tekemättä kun leipäkaapista juoksi russakka. Hyi hitto.
Tää on muuten mielenkiintoista, että miehet usein ei kestä noita rukoilijasirkkoja ja naiset taas kammoaa hämähäkkejä. Kastematoja kukaan ei oo vielä maininnut. Mä kannan niitäkin ruohikolle turvaan joskus..
:D
