Ikäsi ja maksimisykkeesi?

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ikää 21 maksimisyke 183 leposyke 47
Kuinka normaalia on se, kun olen viimeiset kolme vuotta harrastanut aerobista urheilua säännöllisesti niin maksimisyke on tippunut 201:stä tuohon 183. Samaa aikaan leposyke on tippunut 60:stä 47
 
raskausarpi sanoi:
Ikää 21 maksimisyke 183 leposyke 47
Kuinka normaalia on se, kun olen viimeiset kolme vuotta harrastanut aerobista urheilua säännöllisesti niin maksimisyke on tippunut 201:stä tuohon 183. Samaa aikaan leposyke on tippunut 60:stä 47

Et saa enää yhtä paljon irti ittestäs, kuin ennen. Jos olet harjoitellut paljon kestävyys puolta, niin on ehkä mahdollista, että kehosi on tottunut toimimaan tollasella matalalla aerobisella teholla, joten et saa ittestäs puristettua sitä korkeeta huippu sykettä. Jos vetäisit lyhempiä ja kovempia vetoja, saisit ittestäs enemmän irti ja sykkeet kattoon. Tämä oli mutua, ei tietoa.
 
Mut mut

Tidus sanoi:
Maksimisykkeellä ei ole mitään tekemistä kunnon kanssa. Siihen vaikuttaa ainoastaan perimä ja ikä.

Edit: Ja maksimi itselläni on 206. Kaava antaa: 210-18*0,65=198,3

Totta. Syke on yksilöllistä, ikä ja perimä ovat myös mukana sydämen toiminnassa. Maksimisyke kertoo kuitenkin sinun sydämesi kyvyn tehdä työtä. Heikko ja huonokuntoinen sydän ei jaksa tehdä korkealla sykkeellä työtä.

Muuttuvia sykearvoja pitää verrata omiin sykearvoihin. Sydämen "hyvyyden" mittarina on se miten nopeasti pulssi tasaantuu maksimisykkeestä alas normaaliin sykkeeseen. Pulssin pitäisi olla lähellä normaalia kahdessa minuutissa rasituksen jälkeen.

Eli kyllä maksimisyke kertoo sinulle kuntosi.
 
Pertti 123 sanoi:
Et saa enää yhtä paljon irti ittestäs, kuin ennen. Jos olet harjoitellut paljon kestävyys puolta, niin on ehkä mahdollista, että kehosi on tottunut toimimaan tollasella matalalla aerobisella teholla, joten et saa ittestäs puristettua sitä korkeeta huippu sykettä. Jos vetäisit lyhempiä ja kovempia vetoja, saisit ittestäs enemmän irti ja sykkeet kattoon. Tämä oli mutua, ei tietoa.

paljonkin mahdollista. Harjoittelu on tosiaan ollut pääpainoltaan matalasykkeistä, mutta pitkäkestoista. Olen tosin viime aikoina ottanut myös vetoharjoittelua mukaan, mutta aika saa näyttää mitä tuo syke vetoihin reagoi
 
"Pulssin pitäisi olla lähellä normaalia kahdessa minuutissa rasituksen jälkeen."

Tää menee kyl vähän off topic, mutta kertoisiko joku mitä mun sydämelle tapahtui kun menin viikonloppuna vähän hölmöilemään ja vedin n. 25 minuutin lenkin tosi kovilla sykkeillä. Eli ei laskenu kertaakaan alle 160:n ja kävi vähän väliä jossain 188, tms. jolloin oli pakko vähän kävellä väliin. (Toki tiedän tällaisen harjoituksen tyhmyyden, mutta oli pakko koittaa :david: ) MUTTA ei se mitään. Asia joka vähän jäi huolestuttamaan oli, että mun syke ei ollu laskenu normaalille tasolle vielä tunninkaan kuluessa lenkin jälkeen! Alko olla aika erikoinen fiilis, että mitäs nyt olen mennyt tekemään? :eek:
 
mannala sanoi:
Eli kyllä maksimisyke kertoo sinulle kuntosi.
En muista missään muualla törmänneeni tämmöiseen väitteeseen. Olisiko sinulla jotain lähdettä, jossa näin sanotaan?

Se, ettei saa sykettä nousemaan, johtuu huonokuntoisella yleensä siitä, että lihakset eivät pysty kaikkea tarjolla olevaa happea käyttämään. Raskausarvella taas kone on todennäköisesti vaan "tukossa".
 
Vähän huonosti ilmaistu

Maksimi syke taisi olla itselläni korkealla, koska tulin väärinymmärretyksi.

Maksimisyke ei kerro henkilön hyvästä kunnosta.
Hyvästä kunnosta kertoo se kuinka korkealle pystyy saamaan maksimisykkeen ja kuinka nopeasti pulssi palautuu takaisin normaaliksi rasituksen jälkeen.

Yksilöt eroavat maksimin suhteen reilusti, joten kuka kovimmassa kunnossa on vaikea sanoa. Väsyminenhän tapahtuu silloin kun sydän ei pysty kuljettamaan riittävästi happea lihaksille ja maitohappoa alkaa muodostua lihaksiin.

Olisikohan tämä nyt selkeämmin sanottu?
:wall:
 
Juu, mutta kyllä tässä voi vieläkin pilkkua viilata. Ymmärtääkseni maksimi on maksimi ja sen nopeammin sydän ei pysty lyömään. Eli puhuisin mielummin siitä, kuinka lähelle omaa maksimia pääsee, enkä siitä, "kuinka korkealle pystyy maksimisykkeen saamaan".

Harjoittelemattomilla vauhtia ensimmäisenä rajoittaa lihakset. Sydän kyllä pumppaisi enemmänkin verta. Eli siinä mielessä kyseessä ei ole heikko sydän. Harjoittelulla ja vauhdin lisääntyessä asia kääntyy niin päin, että hapen määrä on pullonkaula.

Ja varmasti väsyy, vaikka liikkuisi pelkästään aerobisella alueella. Kokeile vaikka maratonia, niin huomaat.
 
Voitto Kotiin sanoi:
Juu, mutta kyllä tässä voi vieläkin pilkkua viilata. Ymmärtääkseni maksimi on maksimi ja sen nopeammin sydän ei pysty lyömään. Eli puhuisin mielummin siitä, kuinka lähelle omaa maksimia pääsee, enkä siitä, "kuinka korkealle pystyy maksimisykkeen saamaan".

Jep, olen suurin piirtein samaa mieltä.

Harjoittelemattomilla vauhtia ensimmäisenä rajoittaa lihakset. Sydän kyllä pumppaisi enemmänkin verta. Eli siinä mielessä kyseessä ei ole heikko sydän. Harjoittelulla ja vauhdin lisääntyessä asia kääntyy niin päin, että hapen määrä on pullonkaula.

Lihakset rajoittavat vauhtia harjoittelemattomilla? Siis eikös se johdu siitä, että lihas ei saa sydämeltä tarpeeksi hapekasta verta -> alkaa muodostua maitohappoa ja Mister sippis saapuu kylään.

Ja varmasti väsyy, vaikka liikkuisi pelkästään aerobisella alueella. Kokeile vaikka maratonia, niin huomaat.
Väsyy väsyy ja kokeiltu on. Maratonilla ei kuitenkaan väsyminen tule sydämen kyvystä kuljettaa hapekasta verta vaan energia alkaa loppua kehosta ja alkaa väsyä.
:)
 
mannala sanoi:
Lihakset rajoittavat vauhtia harjoittelemattomilla? Siis eikös se johdu siitä, että lihas ei saa sydämeltä tarpeeksi hapekasta verta -> alkaa muodostua maitohappoa ja Mister sippis saapuu kylään.
Sohvaperunalla tosiaan helposti on niin, että happea ja verta kyllä riittäisi, mutta lihakset eivät pysty kaikkea happea käyttämään => sydämen koko kapasiteetti ei ole käytössä, vaikka kuinka täysillä yrittäisi vetää.

Asiaa havainnollistaa vaikka se, että helposti ;) juoksen tunnin sykkeen ollessa anaerobisella kynnyksellä, mutta fillarilla se tuskin onnistuu, koska "fillarilihakseni" eivät ole yhtä treenatut kuin "juoksulihakset".
 
mannala sanoi:
Väsyminenhän tapahtuu silloin kun sydän ei pysty kuljettamaan riittävästi happea lihaksille ja maitohappoa alkaa muodostua lihaksiin.
Sanoit asian ehkä hieman liian yksinkertaistetusti. Lihaksista ensimmäinen joka ei saa mennä anaerobiseksi on sydänlihas ;). Kroppa siis joutuu tarkkailemaan sen saamaa happimäärää ja vertaa sitä työtehoon ja rajoittaa sen pumppaamaa verimäärää. Tämän rajoituksen iskiessä, kun lihakset pyytää vielä lisää happea, lihakset joutuvat toimimaan anaerobisesti, että pystyvät pitäämään yllä tehoaan.

Tätä kautta sydänlihasken verenkierto ja yksittäisten lihassolujen teho on erittäin tärkeitä tekijöitä anaerobisen rajan määrittämisessä. Samalla myös aivot, jotka pitävät huolta ettei lihas joudu anaerobiseksi eli mitä lähemmäs teoreettisesti sydämmen tehoa mennään sitä parempi.

Tässä jotain mitä kirjoitin toiseen threadiin väsymyksestä:
Aivot tarkkailevat eri muuttujia kehossa ja antavat luvan tämän perusteella hermottaa lihaksia ja esim. sydämelle luvan tehdä töitä. Tämä on nähty esim. tutkimuksissa missä pitkissä suorituksissa väsymyksen kasvaessa lihasten hermotus laskee (emg aktiviteetti laskee). Aivot siis säätelevät työkapasiteetti ja on myös todettu että lihasten hermotus vähenee suhteessa väsymykseen.

Perusjuttuja mitä kroppa tarkkailee on happamuus; hiilidioksidin määrä veressä; glukoosin määrä lihaksissa (vasta kun laskee 30-40 mmol, normaalin ollessa urheilijalla 110, ei tule yleensä vastaan); glukoosin määrä verenkierrossa (yksi uskottavimmista selityksistä maratonin seinälle, on estettävissä hiilihydraattien nauttimisella suorituksen aikana ja rasvahappojen hapetuksen parantamisella) ; hapen määrä veressä, mutta pienemmässä määrin kuin hiilidioksidin; AMP:n määrä lihaksessa; luultavasti myös jänteiden ja lihasten ärsytyksen määrä (lihassukkuloiden ja golgin jänne-elinten kautta); vaurioita lihaksissa, jänteissä ja ligamenteissa (kipureseptorit); pitää huolen ettei sydänlihas joudu toimimaan anaerobisesti (koska tällöin aiheutuisi iskemiaa eli lihaskipua ja samalla vauriota sydämeen, tämä myös määrä anaerobisen lihastyön rajan); nesteen määrä kehossa; kehon lämpötila ja varmasti monia muita mitä ei tule mieleen tai mistä en ole lukenut.

Näiden kautta kroppa mitä luultavimmin säätelee lihasten tehon määrää ja herättää ihmisessä väsymyksen tunteen. Ärsytys kasvaa liian suureksi Ja elimistö luulee, että ihminen aiheuttaa vauriota/vaaraa itselleen. Yleensä siis kroppa vetää rajan vastaan esim. ennen verensokerin laskua vaaralliselle tasolle tai lämmön nousua vartalossa vaaralliseksi, paitsi ehkä todellisissa "fight or flight" tilanteissa.

Teoria tunnetaan nimellä Central Governor theory ja siitä voi lukea lisää esim. toiseksi uusimmasta juoksija lehdestä tai kattavammin kirjasta Lore of Running, kirjoittajana Timothy Noakes.

Tulipas taas pitkä. Toivottavasti joku jaksoi lukea loppuun ;)
 
Jääleidi sanoi:
"Pulssin pitäisi olla lähellä normaalia kahdessa minuutissa rasituksen jälkeen."

Tää menee kyl vähän off topic, mutta kertoisiko joku mitä mun sydämelle tapahtui kun menin viikonloppuna vähän hölmöilemään ja vedin n. 25 minuutin lenkin tosi kovilla sykkeillä. Eli ei laskenu kertaakaan alle 160:n ja kävi vähän väliä jossain 188, tms. jolloin oli pakko vähän kävellä väliin. (Toki tiedän tällaisen harjoituksen tyhmyyden, mutta oli pakko koittaa :david: ) MUTTA ei se mitään. Asia joka vähän jäi huolestuttamaan oli, että mun syke ei ollu laskenu normaalille tasolle vielä tunninkaan kuluessa lenkin jälkeen! Alko olla aika erikoinen fiilis, että mitäs nyt olen mennyt tekemään? :eek:

Jos tekee maksimaalisen tai submaksimaalisen suorituksen, niin ei se syke todellakaan laske normaalikiksi (mitä ikinä "normaali" tässä asiassa tarkoittaakaan) tunnissa, saati parissa minuutissa.
 
Voitto Kotiin sanoi:
Tuo oli varmaan vaan toteamus, koska eihän kukaan yllä toisin väittänytkään.

Ei suoranaisesti väittänytkään, mutta ainakin itse käsitin asian niin.
Tuskin kukaan kyselee Paavo Nurmen tai muun huippu-urheilijan maksimia ihan vain huvin vuoksi.
Tietysti siinä saattoi olla kyse jostain erittäin alhaisen leposykkeen ja maksimisykkeen vertailusta, mutta eipä näilläkään ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
 
Lightweight sanoi:
Sanoit asian ehkä hieman liian yksinkertaistetusti. Lihaksista ensimmäinen joka ei saa mennä anaerobiseksi on sydänlihas ;). Kroppa siis joutuu tarkkailemaan sen saamaa happimäärää ja vertaa sitä työtehoon ja rajoittaa sen pumppaamaa verimäärää...

No niin, alkoihan sitä todellista tietoakin löytymään.
 
Viime keväänä coopperin testin lopussa syke oli 210.

Kaavan mukaan maksimisyke olisi ~¨194. Eli todellisuudessa on korkeammalla, ikää on nyt 25 vuotta.
 
Luotettavuus

Eemeli sanoi:
Viime keväänä coopperin testin lopussa syke oli 210.

Kaavan mukaan maksimisyke olisi ~¨194. Eli todellisuudessa on korkeammalla, ikää on nyt 25 vuotta.

Millä mittasit?
kellolla ja laskemalla -virhettä syntyy helposti
sykemittarilla -luotettava (joskus temppuilevat)

Joskus oma sykemittari on heittänyt kesken lenkin 230 (taitaa olla maksimi laitteelle?) lyöntiä per minuutti. Pumppuni ei kuitenkaan ollut sellaista tekemässä.

Niin miten muilla onko sykemittareista vastaavia kokemuksia?
 
mannala sanoi:
Niin miten muilla onko sykemittareista vastaavia kokemuksia?
Tyttöystävällä heittelee sykemittarin lukema melkein poikkeuksetta alkulenkissä 160-220 välillä ;). Sykelukema laskee kuitenkin 10-15 min juoksun jälkeen 120-130 mitä oma mittarini näyttää. Joskus mittari temppuilee loppulenkilläkin. Kyseessä on puolitoista vuotta vanha S-sarjan polarin mittari. Ollaan kanssa vähän ihmetelty mistä voisi johtua? :eek:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom