Ihminen ja ihmisyys

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tossu
  • Aloitettu Aloitettu
Laitetaan sellainen vielä, että Tossu kuulostaa pitkälti meidän isovaarilta, joka lonkka- ja läppäleikkauksen vuoksi ei ole poistunut kotoaan käytännössä kohta kolmeen vuoteen. Ennen niin virkeän ja optimistisen ihmisen maailmankuva koostuu nykyään siitä mitä uutiset, paikallissanomat ja keltainen lehdistö kertoo. Vierestä on ollut kurja seurata mitä tuollainen tekee ihmisen päälle.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tämän päivän köyhällä on enemmän maallista mammonaa kuin viiskytluvun keskiluokkaisella. Väliäkö sillä tuloeroista jos kaikilla menee paremmin kuin menneisyydessä. Kivikaudella kaikki olivat varmaan aika samantuloisia. No tarkoittaako se silloin ihmisillä oli mukavat ja inhimilliset oltavat, eipä taida tarkoittaa.
 
Yhteisöllisyys on kadonnut, ihmiset ovat välinpitämättömiä toisista ihmisistä. Mitä siis merkitsee edes koko sana ihminen ja voiko sitä enää edes käyttää valtaosasta ihmisistä?

Tuo yhteisöllisyys on kyllä kadonnut, mutta onko ihmiset välinpitämättömiä toisia ihmisiä kohtaan? En minä ainakaan ole. Oletko sinä? Minkä ajankohdan ihmisestä sie alotat tuon ihmisen määrittämisen? Minkä aikakauden ihminen oli ihminen ihmisimmillään?
 
On muuten ihan pikkasen laaja otsikko tässä threadissa siihen nähden, että mitä täällä puhutaan. Ei mulla muuta, jatkakaa.
 
Ihana aloitusviesti, taynna stereotypioita. Ja sitten ihan psykologisesti pohdiskellaan.
 
Yhteisöllisyys kadonnut, HÄH ?!? Pitää ymmärtää että maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana. Yhteisöllisyys voi paremmin kuin koskaan, kiitos facebookin, twittereiden ja pikaviestien yms. Yhteisöllisyys ei vaan enää ole paikkaan ja aikaan sidottua. Eipä tainnut ennen vanhaa olla kuntoilusta kiinnostunutta yli 60 tuhannen hengen yhteisöä joka keskusteli maailmankatsomuksesta.

e: seuraavaksi alkaa sosiaalitädeiltä tuttu jargoni että nykyinen yhteisöllisyys on vääränlaista yhteisöllisyyttä ja se että kun kyläläinen lähti amerikkaan ja käytännössä lakkasi olemasta yhteisön jäsen kiitos rajoittuneiden yhteydenpitovälineiden oli oikeanlaista yhteisöllisyyttä :)
 
Yhteisollisyys, tuosta tulee aina mieleen politiikkojen paskanjauhaminen. Vika on aina siina ettei ole yhteisollisyytta, siita on aina niin kiva puhua kun se on tuollainen epamaarainen maarittelematon asia joka ei maksa mitaan.

Varsinkin oikeistopolitiikkojen puhuessa yhteisollisyydesta ei voi kun nauraa. Jos yhteisollisyytta ei enaa ole, niin nuo kaverit sen tappoivat.
 
Kyllä tossa yhteisöllisyyden puutteessa on pointtinsa. Kuinka monella on naapuri joka ei tervehdi ja jolle et kehtaisi antaa lastasi pariksi tunniksi hoitoon? Tai kuinka paljon naapurit toisiaan jeesailee ylipäätään missään? Ennen kai lyötiin talkoilla torppaa pystyyn. Vaikka maallista mammonaa on enemmän niin turvattomuus ja syrjäytyminen on lisääntynyt. Kaikki tämä perustuu periaatteessa siihen, että ollaan menty tohon yksilön suorittamiseen ja kilpailuhenkisenpään suuntaan. Se on nykyään vaan plussaa kun naapurin Audista kone leipoo kiinni, alkaa oma Citroën olemaan kovaa valuuttaa naapurustossa ;)
 
Ihmiset ovat ihan yhtä ihmisiä kuin ennenkin. Uusien sukupolvien, "nykynuorten", toimintatapojen kauhistelua on harrastettu varmaan siitä asti kun opittu kauhistelemaan. Ja pystyssä maailma ainakin vielä on. Maailma muuttuu Eskoseni. Ihminen ei ole myöskään vieraantunut luonnosta. Lähiöt ja tietokoneet ovat nykyihmisen luonto. Minä en ainakaan kaipaa vanhan ajan pikkukylistä tuttua yhteisöllisyyttä, jossa jokainen kyttää toisia ja puhuu paskaa selän takana. Altruismia, talkoohenkeä ja kaikenlaista yhteenhiileen puhaltamista toki näkisin mielelläni mutta tämäkään ei minusta ole aikakausikysymys vaan enemmän ihmisluonnosta johtuvaa.

Mitä ihminen on? Tuohon voi vastata mitä lystää eikä oikeata vastausta ole olemassa sen enempää kuin väärääkään. Ihminen on mitä tahansa. Minusta ihminen ei poikkea muista eläimistä kuin älykkyyden puolesta. Jotku eläimet taas ovat vahvempia ja jotkut osaavat lentää. Toki tuo ylivoimainen älykkyys nostaa ihmisen ravintoketjun huipulle. Tämä onkin varmaan ihmisyyden suurin ansio, kyetä hallitsemaan (ja tuhoamaan) maailmaa muita olentoja enemmän. Ihmisiä on monenlaisia. Jotkut on aika paskoja jätkiä.
 
Moro,

oon tässä lueskellu kaikenmaailman uutisia maailmalta ja katsonut mihin maailma on menossa ja käynyt miettimään että mikä ihminen oikeastaan on? Kaikenmaailman feministien paasatessa sitä ja tätä, kukkahattutätien taas tätä. Sitten on nää viherpiiperöt jotka paasaa luonnon puolesta ja puolustaa joka pirun puuta metsässä kun asustelevat helsingissä ja vieraantuvat kokonaan oikeasti luonnosta.

Toisinsanoen kaikenmaailman hysteerikkoja riittää joka asialle mutta he ovat vain hysteerikkoja. Tavallaan pitää ymmärtää jokaista että jokaisella kait on joku oma syynsä miksi paasata mistäkin, onko syyllä oikeastaan mitään väliä? Ne paasaavat siintä silti?

Kaikkia noita kun katsoo niin pakostikin käy miettimään jossain vaiheessa että mikä ihminen on? Robert Sapolsky Stanfordin Yliopistosta käsittääkseni yrittää sanoa että ihminen on vain yksi eläin luonnossa mutta mikä eläin se sitten on? Jokaiselle ihmiselle löytyy käyttäytymismalli luonnosta, jotkut ovat alistuvia antilooppeja jotka loistavat matematiikassa mutta luokan leijona kiusaa sitä ja se ahdistuu ja siintä tulee sitten se kouluampuja. Väkivalta lisää väkivaltaa aina =/ Joskus tietysti eläimillä fyysinen kurittaminen on pakollista että eläimen arvovalta järkkyy ja ymmärtää paikkansa mutta onko ihmisellä näin?

Herääkin siis kysymys että mikä erottaa ihmisen eläimistä ja mitä olla ihminen tarkoittaa?

Hieman psykologisempi kysymys mutta luulen että pakkotoistolta löytyy ehkä toinenkin jota ihmetyttää, ei pelota, ei suututa vaan huolestuttaa ja ihmetyttää nykymeno :)

Onko eläimellä arvovaltaa ja ymmärrystä?

Mitä tarkoitatte nykymenolla? Muista että katsot maailmaa oman itsesi läpi, se ei ole siis millään tavalla objektiivista.
 
Minä en ainakaan kaipaa vanhan ajan pikkukylistä tuttua yhteisöllisyyttä, jossa jokainen kyttää toisia ja puhuu paskaa selän takana.

Nimenomaan. Tuollaisesta yhteisosta suljetaan niin helposti ulkopuolelle jos olet vahankin erilainen. Kylla ma diggaan siita etta ma voin elaa just niinkuin itse haluan eika kukaan kauhistele sita etta eroaa vahankin jostain normista.

Ihmisten konservatiiviset asenteet vahenee ja se on vaan hieno juttu.
 
Kyllä tossa yhteisöllisyyden puutteessa on pointtinsa. Kuinka monella on naapuri joka ei tervehdi ja jolle et kehtaisi antaa lastasi pariksi tunniksi hoitoon? Tai kuinka paljon naapurit toisiaan jeesailee ylipäätään missään? Ennen kai lyötiin talkoilla torppaa pystyyn. Vaikka maallista mammonaa on enemmän niin turvattomuus ja syrjäytyminen on lisääntynyt. Kaikki tämä perustuu periaatteessa siihen, että ollaan menty tohon yksilön suorittamiseen ja kilpailuhenkisenpään suuntaan. Se on nykyään vaan plussaa kun naapurin Audista kone leipoo kiinni, alkaa oma Citroën olemaan kovaa valuuttaa naapurustossa ;)
Miten se turvattomuus on lisääntynyt? Veikkatko että 200 vuotta sitten Suomessa tavallisen ihmisen oli pienempi vai suurempi todennäköisyys kokea väkivaltaa, onnettomuuksia ja sairauksia kuin nyt? Turvattomuus on lisääntynyt korkeintaan ihmisten puheissa. Todellisuudessa kehitys menee jatkuvasti eteenpäin ja sitä mukaa ihmisten elämänlaatu paranee jatkuvasti. Näin on ollut koko tunnetun historian ajan ja en näe mitään syytä miksi näin ei tulisi aina olemaankin. Pieniä sivuaskelia otetaan aina välillä, kuten nyt tuossa maailmansotien aikoihin, mutta yleinen trendi on jatkuvasti eteenpäin eksponentiaalisesti kiihtyvällä tahdilla.
 
Turvallisempaa paikkaa elaa kun nykyinen suomi ei taida olla. Tilastoja voi googlata, vaikka vakivaltarikoksista. Turvattomuuden tunne on ihan ihmisten korvien valissa, varmaan median maalaamilla kauhukuvillakin on merkitysta.

Lisaksi tuntuu etta kaikki saannot ja valvonta vaan lisaa ihmisten turvattomuuden tunnetta. Nykyisin kun kaikki on jatkuvasti tavoitettavissa, heti oletetaan vahintaan murhatuksi jos et vastaa kannykkaan. :D

Ei omilla vanhemmillakaan ollut mitaan hajua missa me skidit mentiin, kunhan kotiintuloaikoja noudatettiin niin se riitti. Nykyisin elama on paljon kontrolloidumpaa.
 
Joo no se on kyllä takuulla osa totuutta tuo, että media lietsoo paniikkia ja teknologian myötä mm. lasten kyttääminen (turvaaminen?) on helpompaa ja jota hyvä vanhemmuus tänä päivänä edellyttää.

Jotenkin kuitenkin tuntuu, että nämä ongelmatyypit mitä nyt on (pedofiilit, narkkarit jne.) ei omassa lapsuudessa olleet vielä niin selkeinä kuvioissa. Netti on omalta osaltaan antanu kanavan toteuttaa näitä joidenkin mielen sopukoissa piileviä perversioita ja paheita.

Molempi parempi. Joka aikakauteen kuuluu omat hyvät ja huonot puolensa. Ollaanko sitä nykyään aiheetta turhan hysteerisiä. Kuitenkin melko sairaita yksilöitä pallolla tallustavan ja itseään toteuttaa.
 
Yhteisöllisyydestä esim pakkotoistolla voidaan lähteä spekuloimaan sitä että korvaako teknologia fyysisen kanssakäymisen? Mielestäni ei. Yhteisöllisyyden katoamisella hain lähinnä takaa sitä että nykyään esim ammattilaisten välinen työnvaihto on laitonta ja verotettavaa. Esim naapurissa asuu putkimies ja itse olet sähkömies. Lain mukaan et voi käydä naapurilla laittelemassa sähköjä ja saada vastineeksi vaikka viemärin aukaisun sillä se on verotettavaa työtä. Talonrakennustalkoon on aina laittomia ja verotettavaa. Toisinsanoen yhteisöt on tehty laittomiksi mutta ketä kiinnostaa koska eihän noin enään tehdä edes ;)

Pitäisi lukea älyttömästi uutisia ja tarkastella asiaa monelta kannalta että sehän nyt on melkein mahotonta! (Ja tässä kohtaa voi tutustua ironian ala-lajiin nimeltä sokraattinen ironia)

Nooh, jos nyt lähtis vaikka ensin tutkiskelemaan asiaa biologin kannalta. Kuinka paljon ihminen on tuhoaa ympäristöään ja kuinka paljon on esim seisminen aktiviteetti lisääntynyt? Vangin dilemma ja käyttäytymisen optimointi? ( http://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA jos jotain aihe kiinnostaa enemmän)

Teologin? Ukot hilluu miten sattuu, perustellaan kaikenmaailman spagettimonsteri uskontoja yms ja siintä tulee merkityksettömämpää. Miten myöskin nykyään hyvä huumori on sitä että nauretaan kristinuskolle? (tosin itse uskon että uskonto on vain idioottien moraalinen laki. Joku asia mikä estää lyömästä toista nokkaan että saa tikkarin mutta ei uskalla koska se tie vie helvettiin)

Teoreettisen fyysikon? Stephen Hawking uskoo että koska ihminen käyttää tähän tahtiin luonnonvaroja sekä syntyvyyden jatkuva lisääntyminen ei vaan enää kauaa kestä ( http://myscienceacademy.org/2012/09/04/stephen-hawking-questioning-the-universe/ )

Poliitikon? No lähdetäänkö katsomaan tuloeroja vai maiden keskinäistä politiikkaa? Molemmat menee kyllä ihan samaan suuntaan vai eikö joku tiedä mitä jenkit touhuilee tuolla öljymaissa? Mikäköhän nyt on oikeasti motiivi? Se että ne välittää niin paljon ihmisoikeuksista että vapauttaa jokaisen sorretun maan missä iso paha diktaattori antaa rahaa vastanaineille että voi ostaa talon. Vai se että ne tosiaan tekee noin 75% kaikista maailmalla myydyistä aseista?

Vai katsastellaanko sitä että miten isot korporaatiot omistaa nykyään käytännössä kokonaisia maita? Toisaalta eipä tuolle Islannillekkaan niin huonosti käynyt vaikka toteski yksityisten pankkien antamat lainat laittomiksi ja totes että "ei makseta pennin jenii". Vaikka tarkottiki sitä että hallitus eros, ei 'pääse' euroon ja mäkkäri lähti maasta :D


Ja anteeksi, en lue iltalehteä. Kannatan enemmän verkkomediaa vaikkakin se onkin avoin uutispalvelu ja sisältää paljon huuhaata mikä taas syö kyseisen sivuston mandaattia huomattavasti ja on sääli. Seuraan myöskin kansainvälistä lehdistöä jonkin verran mutta iltalehti on kyllä sellasta kuraa että sieltä ei paljo jaksa katsella kuin iltatytön kuvaa eikä sitäkään kovin usein :D
 
Todellisuudessa kehitys menee jatkuvasti eteenpäin ja sitä mukaa ihmisten elämänlaatu paranee jatkuvasti. Näin on ollut koko tunnetun historian ajan ja en näe mitään syytä miksi näin ei tulisi aina olemaankin.
Menee toki, mutta ei kuitenkaan parane unohtaa sitä, että ihminen voi olla hyvinkin onneton, vaikka olisi lottovoittaja ja terve kuin pukki. Tarkoitan sanoa, että jopa pitkäaikaissairaskin voi olla helposti onnellisempi kuin edellä mainitsemani kaltainen, "hyväosainen" heppuli. Varmaan se johtunee siitä, että ihmisluontoon tuntuu kuuluvan jonkinlainen käsittämätön riittämättömyyden tunne - kilpailuhenkisyyttä unohtamatta -, ainakin sen perusteella mitä olen eri-ikäisiin ja erilaisiin ihmisiin pienen elämäni varrella törmännyt. Valitettavan harva on loppupeleissä aidosti ja oikeasti onnellinen siitä, mitä on.


Edit. Peliä ei ole kuitenkaan pelattu, eli huoli pois. :)
 
Viimeksi muokattu:
Moro,

oon tässä lueskellu kaikenmaailman uutisia maailmalta ja katsonut mihin maailma on menossa ja käynyt miettimään että mikä ihminen oikeastaan on? Kaikenmaailman feministien paasatessa sitä ja tätä, kukkahattutätien taas tätä. Sitten on nää viherpiiperöt jotka paasaa luonnon puolesta ja puolustaa joka pirun puuta metsässä kun asustelevat helsingissä ja vieraantuvat kokonaan oikeasti luonnosta.

Toisinsanoen kaikenmaailman hysteerikkoja riittää joka asialle mutta he ovat vain hysteerikkoja. Tavallaan pitää ymmärtää jokaista että jokaisella kait on joku oma syynsä miksi paasata mistäkin, onko syyllä oikeastaan mitään väliä? Ne paasaavat siintä silti?

Kaikkia noita kun katsoo niin pakostikin käy miettimään jossain vaiheessa että mikä ihminen on? Robert Sapolsky Stanfordin Yliopistosta käsittääkseni yrittää sanoa että ihminen on vain yksi eläin luonnossa mutta mikä eläin se sitten on? Jokaiselle ihmiselle löytyy käyttäytymismalli luonnosta, jotkut ovat alistuvia antilooppeja jotka loistavat matematiikassa mutta luokan leijona kiusaa sitä ja se ahdistuu ja siintä tulee sitten se kouluampuja. Väkivalta lisää väkivaltaa aina =/ Joskus tietysti eläimillä fyysinen kurittaminen on pakollista että eläimen arvovalta järkkyy ja ymmärtää paikkansa mutta onko ihmisellä näin?

Herääkin siis kysymys että mikä erottaa ihmisen eläimistä ja mitä olla ihminen tarkoittaa?

Hieman psykologisempi kysymys mutta luulen että pakkotoistolta löytyy ehkä toinenkin jota ihmetyttää, ei pelota, ei suututa vaan huolestuttaa ja ihmetyttää nykymeno :)


"Mikä ihminen on?" kysyy Eino Leino eräässä runossaan ja vastaa: "Virvaliekki levoton". Virvaliekki oli kansanperinnettä, joka tunnettiin vielä Leinon aikaan. Sen rinnakkaisnimiä olivat aarnivalkea ja aarretuli. Kansantarinat kertoivat metsässä ja soilla palavista tulista, joiden uskottiin olevan aarrekätköjen yläpuolella. Samat tarinat kertoivat, että kun näitä tulia kohti lähti kulkemaan, ne hävisivät tai alkoivat palaa toisaalla. Tarinoiden taustalla oli ehkä kemiallinen ilmiö - suokaasun eli metaanin palaminen. Se ei ole tässä kuitenkaan olennainen asia. Olennaista on, että virvaliekki tuli vertauskuvallisesti tarkoittamaan ihmisen pyrkimyksiä. Kun virvaliekki yhdistettiin ihmiseen, tarkoitettiin, että ihminen on perusluonteeltaan sellainen, joka etsii olematonta aarretta.

Leinon runo poikkeaa tästä tulkinnasta. Se liittää virvaliekin ihmisen perimmäiseen olemukseen. Ihminen itse on aarre mutta palaa niin levottomalla tulella, että ei pysty näkemään sitä. Leino tuntuu ajattelevan, että kansantarinoiden aarre on lähempänä kuin osaamme arvata.

Hollantilainen kulttuurifilosofi Jan Huizinga (lausutaan: höizinga, z tarkoittaa soinnillista s:ää, sellaista joka esiintyy esimerkiksi englannin sanassa easy) puolestaan otsikoi kirjansa "Leikkiväksi ihmiseksi" (latinaksi Homo ludens, lausutaan: homoo luudeens). Kissanpennut leikkivät ja niin tekevät myös täysikasvuiset kissat onnistuessaan hiirenpyynnissä, mutta ihminen leikkii Huizingan mukaan kaikessa ja kaiken ikänsä. Kulttuuri on siis Huizingan mukaan kuin jalkapalloa tai jääkiekkoa - totista leikkiä. Biologiassa tähän joskus läpi elämän säilyvään inhimilliseen nuorekkuuteen liitetään termi "retardaatio" (lat. retardatio 'hidastuminen', lausutaan: retar'daatioo; tarkoitetaan siis kehityksen hidastumista ja ulottumista pitkälle elämään).

Lainattu:
http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/8kieletkirjallisuus/semiotiikka/2.1_ihmisen_olemus

Tuossa muutamia ajatuksia..

P.S. HTH :)
 
Mielestäni ihminen on älykäs eläin, mutta ei tarpeeksi älykäs oppiakseen virheistään. Ihminen käyttää älykkyttään useimmiten toisia ihmisiä vastaan, tavoitellakseen omaa etuaan tai jos ei muuta niin keskittyy vaikka esim. keskustelupalstoilla vittuilemaan toisilleen mistä ikinä vain aihetta löytyy...

Onko muuten mikään eläinlaji niin keskittynyt tappamaan omia lajitovereitaan systemaattisesti ja täysin järjestelmällisesti, verratuuna ihmisiin? Sodat, väkivalta ja kaikenlaiset taistelut on varmaankin aina kuuluneet ihmisten maailmaan ja taatusti tulee aina kuulumaankin, kaipa se on osa ihmisluontoa. Välillä kyllä tuntuu että tämän päivän ihmiset pääsee turhankin helpolla, kun on aikaa valittaa ties mistä täysin turhasta tai jauhaa paskaa netissä. :D Jos olisi mahdollista, olisi joskus kiva kokeilla elämistä "kivikauden olosuhteissa", minä tuskin selviäisin hengissä vuorokauttakaan niissä olosuhteissa... :rolleyes:
 
Onko muuten mikään eläinlaji niin keskittynyt tappamaan omia lajitovereitaan systemaattisesti ja täysin järjestelmällisesti, verratuuna ihmisiin? Sodat, väkivalta ja kaikenlaiset taistelut on varmaankin aina kuuluneet ihmisten maailmaan ja taatusti tulee aina kuulumaankin, kaipa se on osa ihmisluontoa.
Ihan näppituntumalta veikkaisin, että iso osa kaloista, hyönteisistä ja nisäkkäistä tappaa omaa lajiaan enemmän kuin ihminen. Kuitenkin aika pieni prosentti meistä on tappajia. Reviirit, omien poikasten tappaminen, soidinmenot....
 
Ihan näppituntumalta veikkaisin, että iso osa kaloista, hyönteisistä ja nisäkkäistä tappaa omaa lajiaan enemmän kuin ihminen. Kuitenkin aika pieni prosentti meistä on tappajia. Reviirit, omien poikasten tappaminen, soidinmenot....

Ero on varmaan siinä, että eläin tappaa käsityksemme mukaan vain vaistojensa varassa, ts.pakotettuna. Ihmisten uskotaan yleisesti voivan itse päättää tappaako jonkun vai ei.
 
Back
Ylös Bottom