Ihannepainosi/-kokosi? Mihin pyrit?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja iPush
  • Aloitettu Aloitettu

iPush

Liittynyt
28.6.2009
Viestejä
931
Yritin etsiä foorumilta vastaavaa keskustelua, mutten löytänyt muuta kuin punttimimmeistä vähän sinne päin olevan, joten avataan äijille oma.

Itse aloittelevana höyhensarjalaisena (177 cm/72 kg/35 v.) olen miettinyt sitä, mihin tulisin olemaan tyytyväinen - vai tuleeko sellaista tilaa koskaan? En kuitenkaan halua kehonrakentajaksi, enkä valtavaksi +100 kg "kaapiksi", vaan tavoittelen "atleettista vartaloa", mikä sekin on suhteellinen käsite. Ikääkin on jo sen verran, että tavoitteiden suhteen pitää olla realisti.

Mitä sinulla oli alkuaikoina mielessä/tavoitteena? Mikä on tilanteesi nyt?

Kasvaako nälkä syödessä? Löytääkö itsestään aina jotain "parannettavaa"? Olenko loppuelämäni harrastuksen "orja"? Ovatko koko ja paino jatkuvasti mielessäsi tavoitteina, vai ovatko ne vain elämäntavastasi johtuvaa "lopputuotetta"?

Pitkästä alustuksesta huolimatta, kaikki näkökulmat tervetulleita.
 
179 cm/61 kg/15 v, tavote ois semmoset 80-90 josta sit rasvat pois, aerobista kuntookin ois hyvä parantaa, Cooperis kun menee vaan se ~2500
 
175cm/92kg nyt suht tiukkana, tavoitteita ei niinkään painon suhteen vaan ainoastaan ulkonäön. Sellainen haluan olla että naiset ei sano upeaksi. Hirviö haluan olla.
 
No jos nyt toinen aloittelija pistää tavoitetta esiin.
Nykyiset mitat on seuraavat... 176cm/82kg/22v.
Tavotteita alkutaipaleella, jolla vieläkin omastamielestä ollaan, tavotteena on / oli Vin Diesel fysiikka.
Nykyään kun on vähän saanut maistaa mitä se on ja mitä se vaatii tuo harrastus, toisille elämäntapa.
Tavoite on hieman laskenut, elikkä nykyään mennään Jason Statham / Wesley snipe tasolla.

Nykyään en enään peilin edessä poseeraa ja ihastele, se vaan on niin, että mitä useammin peiliin katsoo
ilman paitaa, sitä useammin sitä pettyy. En tiedä mikä on, mutta joka kerta kun sitä vilkaseekin, sieltä löytyy aivan järjettömästi korjattavaa. On olkapää huono, liian pieni toinen hauis, kehitystä ei ole tullut.
Näitähän on ja jokainen joka vähän enemmänkin kuin harrastaa tuota lajia, tietää mistä on kysymys, tosin sekin on melkeinpä 50% oman päänsisällä tuo.

Painoja en kovin tarkasti seuraile, meen vähän ''fiiliksen'' mukaan, mutta ylöspäin kokoajan hiljakseen mennään. Ainut asia, jota tarkkailen (ehkä liiankin paljon) on elopaino.

Tässäpä nyt ainakin omia mietteitä / tavotteita :D
 
iPush sanoi:
Yritin etsiä foorumilta vastaavaa keskustelua, mutten löytänyt muuta kuin punttimimmeistä vähän sinne päin olevan, joten avataan äijille oma.

Itse aloittelevana höyhensarjalaisena (177 cm/72 kg/35 v.) olen miettinyt sitä, mihin tulisin olemaan tyytyväinen - vai tuleeko sellaista tilaa koskaan? En kuitenkaan halua kehonrakentajaksi, enkä valtavaksi +100 kg "kaapiksi", vaan tavoittelen "atleettista vartaloa", mikä sekin on suhteellinen käsite. Ikääkin on jo sen verran, että tavoitteiden suhteen pitää olla realisti.

Mitä sinulla oli alkuaikoina mielessä/tavoitteena? Mikä on tilanteesi nyt?

Kasvaako nälkä syödessä? Löytääkö itsestään aina jotain "parannettavaa"? Olenko loppuelämäni harrastuksen "orja"? Ovatko koko ja paino jatkuvasti mielessäsi tavoitteina, vai ovatko ne vain elämäntavastasi johtuvaa "lopputuotetta"?

Pitkästä alustuksesta huolimatta, kaikki näkökulmat tervetulleita.
Click to expand...

http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=2593608&postcount=559

72030f8c218856c9med.jpg


Tuossa vois olla hyvä kunto, rasva%:n ja lihasmassojen kannalta..
Tosin lihaksien mallien osalta olen ite erilainen mutta tuohon suuntaan, etenkin rasva%:n osalta..

P.S. Tuolta lisää: http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=36345&page=14
 
Tällä hetkellä 185cm/84kg semikireänä:). Tavoite olisi semmoinen 100kg suht tiukassa kunnossa.
 
Daze sanoi:
mitä useammin peiliin katsoo
ilman paitaa, sitä useammin sitä pettyy
Click to expand...

Totuus kirpaisee aina --> Siguainesta!

Mutta samoilla linjoilla joskus aloiteltiin, Vin Dieselin fysiikka houkuttelee. Ja jos totta puhutaan ni ei pitäis olla ees paha saavuttaa. Tosin pitäis keksiä joku keino päästä tästä rasvasta eroon! ;)
 
Joskus silloin, kun isoisä lampun osti: Taisi olla vuosi 1995

Tarkoitus oli kasvaa isoksi ja vahvaksi. No 132kg/182cm Oli itsellä sitten se yläraja. Olihan sitä iso ja vahva. Massan saaminen ei ole ikinä ollut ongelma, tiukentaminen kyllä. Suunnitelmana oli lavalle joskus nousta, mutta ei tullut ikinä sinne saakka mentyä. Kun vain olisi tuolloin nuorena ollut se tietotaito, joka vuosien varrella on karttunut. Nuoruuden innolla vedettiin " otsa edellä ottoon"...

Nykypäivänä paino pyörii tuossa 110kg tienoilla. Mutta nyt olen ollut dietillä ja paino on 115kg...Todella hyvää työtä...:lol2: Treeni kulkee ja tuo edellinen diettihomma kertoo, ettei vedetä enää ihan hampaat irvessä...Pääasia, että paikat pysyvät terveenä ja ensi kesään sitten hiukan silavaa päältä pois. Tämän vuoden dietit on pidetty. Alle 100kg en varmaankaan heti pudottele, ettei tuuli vie mukanaan...
 
Lajini kannalta kropan ulkomuodolla ei ole väliä, mutta tietysti sitä aina haluaa vähän kehittää itseään silläkin saralla, eikä alemmasta rasvaprosentista mitään haittaa olisi. Jo pari vuotta olen kroppaani tyytyväinen ollut, mutta tosiaan aina sitä haluaa parantaa lisää, ja tavoitemitat ois jotain 176cm/87kg/10% suuntaista.
 
iPush sanoi:
Yritin etsiä foorumilta vastaavaa keskustelua, mutten löytänyt muuta kuin punttimimmeistä vähän sinne päin olevan, joten avataan äijille oma.

Itse aloittelevana höyhensarjalaisena (177 cm/72 kg/35 v.) olen miettinyt sitä, mihin tulisin olemaan tyytyväinen - vai tuleeko sellaista tilaa koskaan? En kuitenkaan halua kehonrakentajaksi, enkä valtavaksi +100 kg "kaapiksi", vaan tavoittelen "atleettista vartaloa", mikä sekin on suhteellinen käsite. Ikääkin on jo sen verran, että tavoitteiden suhteen pitää olla realisti.

Mitä sinulla oli alkuaikoina mielessä/tavoitteena? Mikä on tilanteesi nyt?

Kasvaako nälkä syödessä? Löytääkö itsestään aina jotain "parannettavaa"? Olenko loppuelämäni harrastuksen "orja"? Ovatko koko ja paino jatkuvasti mielessäsi tavoitteina, vai ovatko ne vain elämäntavastasi johtuvaa "lopputuotetta"?

Pitkästä alustuksesta huolimatta, kaikki näkökulmat tervetulleita.
Click to expand...

Ensi alkuun onnittelut tavoitteellisen harjoittelun aloittamisesta vielä "veteraani-iällä". Jos oikein hurahdat voimaharjoitteluun (tai mitkä ikinä ovatkaan metodisi atleettisen vartalon saavuttamiseksi), niin todennäköisesti tavoitteesi tulevat siirtymään ruokaketjussa ylemmäs kehityksen myötä. Onneksi tiedostat kuitenkin biologisen ikäsi, ja näin ollen osaat todennäköisesti mitoittaa tavoitteesi jokseenkin realistisiksi, mutta riittävän kunnianhimoisiksi, jotta kehitys on mahdollista. Nälkä siis luultavimmin kasvaa syödessä, mutta eiköhän asian kuulu luonnostaan olla näin monella muullakin elämän osa-alueella.

Epäilen, että loppuikääsi et ole harrastuksesi orja (elopainon, rasvaprosentin, treenipainojen tarkkailu). Kilometrien karttuessa mittariin luonnon raadollinen kiertokulku pitää huolen siitä, että jonkun asteinen luopumisen aika tulee myös fyysisen habituksen ja suorituskyvyn suhteen. Tämä ei toki tarkoita, etteikö fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista tulisi pitää huolta - päinvastoin. Tavoitteet toki tulee mitoittaa eri lailla 35-vuotiaana kuin 55-vuotiaana. Ken tämän tosiasian hyväksyy (ilman heittäytymistä välinpitämättömäksi oman itsensä huoltamisen suhteen) kykenee todennäköisesti elämään varsin sisältörikasta elämää. Aikaa vastaan pitää tapella pysyäkseen kunnossa, toiset vaan tekevät sen tyylillä ja itselleen helpommin. Sinulla "vanhana aloittelevana" on todella suuri potentiaali käytössä, riippuen toki lähtötasostasi.

Omia tavoitteita en nyt tässä ala luettelemaan (luulen, ettei ketään kiinnosta nimim. arnin lihas - ja rasvamassan suhde ihannetilanteessa). Tiedostan, että monien fyysisten suorituskyvyn osa-alueiden suhteen olen elänyt herkkyyskausieni ohi ja monen tekijän suhteen olen vasta saavuttamassa täyden potentiaalin.

Pääasia, että harjoittelee määrätietoisesti (oli se sitten objektin x viskominen tai poikkijuovaisen lihasmassan kasvattaminen), ja ennen kaikkea siten, että harjoittelu / elämäntapa kokonaisuudessaan parantaisi elämänlaatua, sen sijaan että se aiheuttaisi suurimmaksi osaksi päänvaivaa. Yleisimmin kohtuuttomat ja epärealistiset tavoitteet painavat vaakakupissa vaakaa kokonaisvaikutuksiltaan miinuksen puolelle. Todennäköisesti tätäkin viestiä lukevista moni kärsii kohtuuttomista odotuksista, eikä ole ikinä sinut oman kehonsa ja harjoittelulla saavuttamien tuloksien kanssa.

Ps. Toivottavasti edes viestiketjun aloittaja viitsii lukea nämä mietteet, kun ajatus lähti taas luovassa tilanteessa "laukalle".
 
Aika paha mitään painoa mennä sanomaan, kunnosta voin sanoa sen että ulkonäöllä ei ole paljon väliä mutta jos tavoitteena on fyysisen kunnon puolesta sellainen että jaksaa juosta mahdollisimman paljon mutta silti voimakas eli parhaat puolet molemmista niin kyllähän se tarkoitttaa sitä että aika rasvaton kunto pitää olla ja lihastakin että jaksaa nostaa.
 
Tällä hetkellä mitat 180/84. Tavotteena olis joskus hamassa tulevaisuudessa näyttää sekä hyvältä että lihaksikkaalta. Kenties voimaakin vois olla nykyistä enemmän. Lisäks olis nastaa jos tän vuoden loppuun mennessä sais ekaa kertaa puhkaistua vaikkapa ton maagisen 90 kg rajapyykin :hyper: Ja mielellään siten että edes osa tuosta lisääntyneestä massasta olis :david:
 
Back
Ylös Bottom