Hyvät ja huonot hiilarit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Talola
  • Aloitettu Aloitettu
Kertokaa toki, jos olette eri mieltä jostain tuolla sivulla esitetystä jutusta?

Tuo mikroravinnejuttu on kyllä ihan totta, nythän puhuttiin vaan hiilarien nopeudesta. Kaurahiutaleissa on toki enemmän mikroravinteita kuin sokerissa. Mutta ei kaurahiutaleet mikroravinteita ajatellenkaan ole mikään kovin kummoinen ruoka-aine, siinä on energiamäärään nähden aika vähän mikroravinteita. Tuolta samalta sivustolta löytyy ihan hyvää juttua tuostakin:
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/luonnon-omat-monivitamiinit/

Ja jos joku on tuosta eri mieltä, niin kertokaa toki perustellen?


En sano etteikö kaurapuuro voisi olla osa terveellistä ruokavaliota varsin liikuntaa harrastavalla, mutta ei se mitään superruokaa ole.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kaurapuuro on loistavaa ruokaa jo ihan niitä kuituja ajatellen. Mm. ärtyneen paksusuolen hoito ja ehkäisy perustuu niiden syöntiin. Kaikille ei myöskään karppaus sovi (lisäksi se on kallista ja epäekologista), jolloin kokojyväviljatuotteet ovat erittäin hyvä (ja edullinen) hiilihydraattien lähde. Mistä muualta saisit tuskattomasti tarpeeksi? Kukaan ei luonnolisesti syö pelkkää puuroa tai vaihtoehtoisesti pelkkää lihaa, ja käsittääkseni jo yleissivistykseen kuuluu monipuolisen ruokavalion tärkeys. Jos ihminen söisi pelkästään mikroravinteita oikeassa suhteessa, ruoista joista niitä saa mahdollisimman helposti, niin varmasti seuraisi energiavaje. Ihminen tarvitsee myös energiaa elääkseen. Osa myös liikkuakseen. Jenkeissäkin on huomattu:

"Kaura on terveysväittämään oikeuttava elintarvike Yhdysvalloissa

Samaan aikaan kun Suomessa käydään keskustelua funktionaalisista elintarvikkeista ja siitä miten niitä saisi mainostaa, USA:ssa kauratuotteille on sallittu voimakas terveysväittämä.

Kauran terveellisyyttä koskevat uskomukset ovat näin saaneet vahvan tuen Yhdysvaltain viranomaisilta. Sikäläinen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on äskettäin sallinut terveysväittämän "saattaa vähentää sydäntautiriskiä" kaurahiutaleen ja kauraleseen yhteydessä. Toistaiseksi muita vastaavia lupia ei ole myönnetty yksittäisille elintarvikkeille. Viranomaisten kanta perustuu kauran terveysvaikutuksista olevaan vahvaan tieteelliseen näyttöön. Vaikuttavana tekijänä on erityisesti kauran liukoinen ravintokuitu betaglukaani, joka alentaa kolesterolia."

Ja ettei unohdu, niin GI 58 on melko matala, kuten kaikki muutkin alle 70, ja aterian indeksiin vaikuttaa kaikki muu samalla kertaa syöty. Eikä ihmisellä turhaan ole haimaa insuliineineen.;)
 
Uwish sanoi:
Kaurapuuro on loistavaa ruokaa jo ihan niitä kuituja ajatellen. Mm. ärtyneen paksusuolen hoito ja ehkäisy perustuu niiden syöntiin. Kaikille ei myöskään karppaus sovi (lisäksi se on kallista ja epäekologista), jolloin kokojyväviljatuotteet ovat erittäin hyvä (ja edullinen) hiilihydraattien lähde. Mistä muualta saisit tuskattomasti tarpeeksi? Kukaan ei luonnolisesti syö pelkkää puuroa tai vaihtoehtoisesti pelkkää lihaa, ja käsittääkseni jo yleissivistykseen kuuluu monipuolisen ruokavalion tärkeys. Jos ihminen söisi pelkästään mikroravinteita oikeassa suhteessa, ruoista joista niitä saa mahdollisimman helposti, niin varmasti seuraisi energiavaje. Ihminen tarvitsee myös energiaa elääkseen. Osa myös liikkuakseen. Jenkeissäkin on huomattu:

"Kaura on terveysväittämään oikeuttava elintarvike Yhdysvalloissa

Samaan aikaan kun Suomessa käydään keskustelua funktionaalisista elintarvikkeista ja siitä miten niitä saisi mainostaa, USA:ssa kauratuotteille on sallittu voimakas terveysväittämä.

Kauran terveellisyyttä koskevat uskomukset ovat näin saaneet vahvan tuen Yhdysvaltain viranomaisilta. Sikäläinen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on äskettäin sallinut terveysväittämän "saattaa vähentää sydäntautiriskiä" kaurahiutaleen ja kauraleseen yhteydessä. Toistaiseksi muita vastaavia lupia ei ole myönnetty yksittäisille elintarvikkeille. Viranomaisten kanta perustuu kauran terveysvaikutuksista olevaan vahvaan tieteelliseen näyttöön. Vaikuttavana tekijänä on erityisesti kauran liukoinen ravintokuitu betaglukaani, joka alentaa kolesterolia."

Ja ettei unohdu, niin GI 58 on melko matala, kuten kaikki muutkin alle 70, ja aterian indeksiin vaikuttaa kaikki muu samalla kertaa syöty. Eikä ihmisellä turhaan ole haimaa insuliineineen.;)
Click to expand...
Noista kuiduista voidaan olla montaa mieltä. Viljojen kuitujen hyötyvaikutuksia liioitellaan aika lailla. Tutkimuksissa nähdyt kuitujen hyötyvaikutukset on saatu liukoisilla kuiduilla, eli sen puolesta kannattaa syödä kasviksia, hedelmiä, marjoja, jne., eikä viljaa. Ja täysjyvän terveysvaikutuksethan saa tutkimuksissa näkyviin vertaamalla puhdistettuun viljaan. Eli täysjyvävilja on kyllä puhdistettua viljaa terveellisempää, mutta paljon muuta ei voi sanoa.

Karppauksen kalleudella ja ekologisuudella ei ole mitään tekemistä ruoan terveellisyyden kanssa, joten ei siitä sen enempää. Enkä nyt muutenkaan ole millään lailla puhumassa karppauksesta, vaan nyt oli kysymys erilaisten viljavalmisteiden terveellisyydestä.

Jos haluaa syödä tai tarvitsee paljon hiilihydraatteja, niin vilja on ihan hyvä vaihtoehto. Mutta kannattaa silti huomata, että varsin suuri osa hitaasti imeytyväksi kuvitelluista viljatuotteista ei oikeasti ole kovin hitaasti imeytyviä. Monet "täysjyvätuotteet" ovat puhdasta sokeria nopeampia hiilihydraatteja.

Aika harvalla ihmisellä tulee kuitenkaan sellaista ongelmaa, että ruoasta ei saisi tarpeeksi energiaa, vaan päinvastoin. Ja silloin juuri kannattaisi karsia tällaisia paljon nopeita hiilareita ja vähän mikroravinteita sisältäviä ruokia. Jos tuolla energiantarpeella aletaan perustelemaan, niin sittenhän ihan mikä tahansa missä on paljon sokeria tai rasvaa on ihan ok, täytyyhän sitä nyt ihmisen energiaa saada. :rolleyes:

Jos alle 70:n GI on suhteellisen matala, niin sitten sokerikin on suhteellisen hidasta hiilaria. :dance:


Nuo jotkut FDA:n suositukset asian suhteen nyt voi skipata ihan samantien, samoin kuin Suomen vastaavat suositukset. Niissä on kysymys enemmän politiikasta kuin todellisista terveysvaikutuksista. Mistähän tuo lainaamasi pätkä muuten on peräisin?
 
MC Aropupu sanoi:
Jos haluaa syödä tai tarvitsee paljon hiilihydraatteja, niin vilja on ihan hyvä vaihtoehto. Mutta kannattaa silti huomata, että varsin suuri osa hitaasti imeytyväksi kuvitelluista viljatuotteista ei oikeasti ole kovin hitaasti imeytyviä. Monet "täysjyvätuotteet" ovat puhdasta sokeria nopeampia hiilihydraatteja.
Click to expand...

:offtopic: Nopeampia? Tuosta olisi mukava kuulla lisää :)
 
MC Aropupu sanoi:
Noista kuiduista voidaan olla montaa mieltä. Viljojen kuitujen hyötyvaikutuksia liioitellaan aika lailla. Tutkimuksissa nähdyt kuitujen hyötyvaikutukset on saatu liukoisilla kuiduilla, eli sen puolesta kannattaa syödä kasviksia, hedelmiä, marjoja, jne., eikä viljaa. Ja täysjyvän terveysvaikutuksethan saa tutkimuksissa näkyviin vertaamalla puhdistettuun viljaan. Eli täysjyvävilja on kyllä puhdistettua viljaa terveellisempää, mutta paljon muuta ei voi sanoa.
Click to expand...

Tarvitseeko sitten muuta sanoa? Nappaa ihmeessä linkki jossa sanotaan että viljojen kuidut eivät olekaan terveellisiä ja eivät kelpaa paksusuolen bakteerien ruoaksi. Miten niistä ollaan montaa mieltä?

MC Aropupu sanoi:
Jos haluaa syödä tai tarvitsee paljon hiilihydraatteja, niin vilja on ihan hyvä vaihtoehto. Mutta kannattaa silti huomata, että varsin suuri osa hitaasti imeytyväksi kuvitelluista viljatuotteista ei oikeasti ole kovin hitaasti imeytyviä. Monet "täysjyvätuotteet" ovat puhdasta sokeria nopeampia hiilihydraatteja.
Click to expand...

Totta. Siksipä juuri pitää kiinnittää siihen huomiota, sitähän tässä ollaan sanottu.

MC Aropupu sanoi:
Aika harvalla ihmisellä tulee kuitenkaan sellaista ongelmaa, että ruoasta ei saisi tarpeeksi energiaa, vaan päinvastoin. Ja silloin juuri kannattaisi karsia tällaisia paljon nopeita hiilareita ja vähän mikroravinteita sisältäviä ruokia. Jos tuolla energiantarpeella aletaan perustelemaan, niin sittenhän ihan mikä tahansa missä on paljon sokeria tai rasvaa on ihan ok, täytyyhän sitä nyt ihmisen energiaa saada. :rolleyes:
Click to expand...

Aivan, mutta sitten on niitä ortoreksia-tapauksia joilla näin käy helposti. Luetko viestejäni tarkoituksella kuin piru raamattua? Olenko vai enkö ole sitä mieltä että hiilihydraateissa on eroja? Olenko yllyttämässä ihmisiä mässäilyyn jollain hemmetin energiantarveperusteella?:jahas:

MC Aropupu sanoi:
Jos alle 70:n GI on suhteellisen matala, niin sitten sokerikin on suhteellisen hidasta hiilaria. :dance:
Click to expand...

Erään taulukon mukaan sokerin GI on 92, puhtaan sokerin GI taas on 100. Vaikka se olisi 30, niin se ei tarkoita että jokin jolla on 60 on korkea. Oletko ihan sisäistänyt tämän GI-asian ylipäätään? Tumman suklaan GI on muuten 31. Yllätys?
Tohtori Tolosen sivuilta:
Matala 55 tai alle
Keski 56-69
Korkea 70 tai yli


MC Aropupu sanoi:
Nuo jotkut FDA:n suositukset asian suhteen nyt voi skipata ihan samantien, samoin kuin Suomen vastaavat suositukset. Niissä on kysymys enemmän politiikasta kuin todellisista terveysvaikutuksista. Mistähän tuo lainaamasi pätkä muuten on peräisin?
Click to expand...
Avenla OY:n sivuilta. Salovaara, H. 1997. Kliiniset tutkimukset johtaneet terveysväittämän hyväksymiseen USA:ssa. "Kaura voi vähentää sydäntautiriskiä". Kehittyvä Elintarvike 1/97:34-35.

On luonnollista että kaikki missä on sokeria, nostaa verensokeria. Jos tavoitteena on saada esim. 200g hiilihydraattia elimistöönsä, niin sen saaminen matalien indeksien ruoista on aika hankalaa. Kas kun niillä joilla on matala indeksi on usein myös pieni kuorma. (Esim. kirsikoita saisit syödä kaksi kiloa.)
 
Jos muuten kiinnostaa nuo GI-arvot enemmän niin täältä löytyy paljon lisää tietoa: http://www.glycemicindex.com/

Sivuston Database-osio sisältää tosi kattavasti eri ruokien GI-arvoja ja helpottaa huomattavasti jonkun tietyn tuotteen/ruoka-aineen GI:n selvittämistä.

e. ja lisätään vielä, että esimerkiksi raa'an romanialaisen porkkanan GI on 16, kun taas keitetyn kanadalaisen porkkanan GI on 92. Kaikkea sitä oppii :D
 
Viimeksi muokattu:
Kutteri sanoi:
Jos muuten kiinnostaa nuo GI-arvot enemmän niin täältä löytyy paljon lisää tietoa: http://www.glycemicindex.com/
Click to expand...
Tuolla on selitetty myös tuota kuidun vaikutusta imeytymiseen. Eli viljakuitu ei juurikaan hidasta imeytymistä, jos se on jauhettu pieneksi. Viljakuidun määrää on siis turha tuijottaa, oleellista on se rakenne ja kuinka sitä on käsitelty.

Why do many high-fibre foods still have a high GI value?

Dietary fibre is not one chemical constituent like fat and protein. It is composed of many different sorts of molecules and can be divided into soluble and insoluble types. Soluble fibre is often viscous (thick and jelly-like) in solution and remains viscous even in the small intestine. For this reason it makes it harder for enzymes to move around and digest the food. Foods with more soluble fibre, like apples, oats, and legumes, therefore have low GI values.

Insoluble fibre, on the other hand, is not viscous and doesn’t slow digestion unless it’s acting like a fence to inhibit access by enzymes (eg. the bran around intact kernels). When insoluble fibre is finely milled, the enzymes have free reign, allowing rapid digestion. Wholemeal bread and white bread have similar GI values. Brown pasta and brown rice have similar values to their white counterparts.
Click to expand...

Ja vielä aina luotettavasta Wikipediasta lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Glycemic_index

Glykeeminen indeksi 100 on siis glukoosi, ei tavallinen valkoinen sokeri. Valkoisen sokerin GI on aika monien lähteiden mukaan 68. Ja tuolta sivulta löytyvästä taulukosta vielä sama juttu, sokeri on hitaampaa kuin tavallinen täysjyväviljasta tehty leipä:

Classification....GI range.....Examples
Low GI............55 or less....most fruit and vegetables (except potatoes, watermelon), grainy breads, pasta, legumes/pulses, basmati rice, milk
Medium GI........56 - 69......table sugar, croissant, brown rice, orange sweet potato, Mars Bar
High GI............70 or more..corn flakes, baked potato, some white rices (eg. jasmine), white and wholemeal breads
 
No niin, siellähän se on "Medium GI" se sinun sokerisi.
Noista hedelmäkuiduista ja niiden vaikutuksesta mm. kolesterolin imeytymiseen ohutsuolessa luki biologian oppikirjoissa jo kun minä olin lukiossa, n. 11-12 vuotta sitten. Ja kaurassa tuota liukoista kuitua on erityisen runsaasti. Tuskin kovin paljon tuoreempi uutinen on se, että kuitupitoinen ruoka vähentää (mm.) paksusuolensyöpäriskiä ja ennaltaehkäisee ärtynyttä paksusuolta. Kuitu on energianlähde paksusuolen bakteereille. Kuitu aktivoi suolen peristaltiikkaa ja ehkäisee ummetusta. Suositusten (uusien) mukaan kuitua tarvitaan päivittäin 25 - 35g. Sellaisen määrän saa helpoiten viljatuotteista. Kaikki ei aina pyöri pelkän glykeemisen indeksin ympärillä, vaikka niin voisi pikkuhiljaa tästä(kin) ketjusta päätellä.
 
Uwish sanoi:
No niin, siellähän se on "Medium GI" se sinun sokerisi.
Noista hedelmäkuiduista ja niiden vaikutuksesta mm. kolesterolin imeytymiseen ohutsuolessa luki biologian oppikirjoissa jo kun minä olin lukiossa, n. 11-12 vuotta sitten. Ja kaurassa tuota liukoista kuitua on erityisen runsaasti.
Click to expand...
Joo, kaura eroaa tuossa mielessä muista viljoista jonkin verran.

Uwish sanoi:
Tuskin kovin paljon tuoreempi uutinen on se, että kuitupitoinen ruoka vähentää (mm.) paksusuolensyöpäriskiä ja ennaltaehkäisee ärtynyttä paksusuolta. Kuitu on energianlähde paksusuolen bakteereille. Kuitu aktivoi suolen peristaltiikkaa ja ehkäisee ummetusta. Suositusten (uusien) mukaan kuitua tarvitaan päivittäin 25 - 35g. Sellaisen määrän saa helpoiten viljatuotteista. Kaikki ei aina pyöri pelkän glykeemisen indeksin ympärillä, vaikka niin voisi pikkuhiljaa tästä(kin) ketjusta päätellä.
Click to expand...
Näin varmasti lukee monessakin paikassa, mutta mutta... Kuten jo aiemmin sanoin, niin tuo kuidun mainostaminen on monesti varsin harhaanjohtavaa. Ne tutkimuksissa nähdyt kuidun hyötyvaikutukset on saatu nimenomaan liukoisella kuidulla, liukenemattomalla kuidulla ei vastaavia terveysvaikutuksia juurikaan ole osoitettu olevan. Silti kaikkea kuitua aina mainostetaan noilla samoilla terveysvaikutuksilla. Eli on todella harhaanjohtavaa suositella viljatuotteita noiden kuidun terveysvaikutusten perusteella, kun useimmilla viljatuotteilla ei tuollaisia vaikutuksia ole. Kasviksia tuolla perusteella voi toki suositella, mutta ei viljaa.

Viljakuitu on tosiaan hyvä energianlähde suoliston bakteereille. Niiden popsiessa viljakuitua syntyy vetyä, joka sitten muuttuu metaaniksi. Suoliston metaanintuotantoa on toki kätevää tehostaa viljakuidulla. Toki se voi näin ilmastonmuutoksen aikana olla hieman arveluttavaa. ;)
 
MC Aropupu: Kuitua on todellakin kahta laatua. Ainoastaan liukoinen kuitu vaikuttaa aineiden imeytymiseen suolistossa, millä on merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Mutta huomaatko, en edes maininnut sitä viestissäni! Nuo mitä mainitsin, eivät liity erityisesti liukoiseen kuituun. Suoliston toiminnalliset häiriöt on yleisin syy ripuliin, joten vaikkei se henkeä uhkaakaan niin eikö silti kannattaisi pitää siitä suolen toiminnasta huolta? Liukoista kuitua on muuten myös ohrassa ja rukiissa. Et voi esittää mutu-väittämiä ja tulla otetuksi vakavasti.

Selitä ja perustele vielä mikä näissä väittämissä on harhaanjohtavaa:

Liukenematon kuitu ja sulamaton tärkkelys lisäävät ulosteen massaa, pehmentävät sen rakennetta ja nopeuttavat läpikulkua. Tämä ehkäisee ummetusta ja vaikuttaa edullisesti suolen kuntoon.

Liukenematon kuitu lisää paksusuolen bakteerien aineenvaihduntaa. Bakteerien toiminnasta syntyy kaasujen (vedyn, metaanin ja hiilidioksidin) ja lyhytketjuisten rasvahappojen (etikka-, propioni- ja voihappojen) seos. Bakteerien aineenvaihduntatuotteilla on edullinen vaikutus suoliston terveyteen, ja ne saattavat suojata suolisto-, eturauhas- ja rintasyöviltä.

Ummetus on yleinen vaiva, josta kärsii yli 20 % keski-ikäisistä naisista ja jopa 80 % laitoshoidossa olevista senioreista. Sen lääkekustannukset ovat Suomessa noin 14 milj. euroa vuodessa. Ennen lääkehoitoon turvautumista kannattaa kokeilla kotikonstia, ruisleipää. Tutkimuksen mukaan vähintään 6 viipaletta täysjyväruisleipää päivässä parantaa vatsan toimintaa. (Niemi ym. 1998). Rukiin runsas kuitu täyttää suolen ja tuo sinne "liikevaihtoa":

Ravintokuitu vähentää suolistosyöpien vaaraa. Kuidun liukenematon osa puhdistaa suolistoa: se lisää suolessa kulkevaa massaa, saa vatsan toimimaan ja estää ummetusta. Tällöin ulostemassan mahdolliset haitalliset aineet laimenevat, poistuvat pian ja niiden kosketuspinta suolen limakalvoon jää vähäiseksi.

Runsas kuidunsaanti vähentää rinta- ja eturauhassyöpien riskiä (ECP Consensus Panel 1997). Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään rukiin kuidun sisältämiä fytoestrogeenejä, joilla on antiestrogeenisiä ja antioksidatiivisia vaikutuksia. Paksusuolen "hyvät" bakteerit irrottavat ruiskuidusta sen mukana kulkevat fytoestrogeenit, lignaanit, elimistön käyttöön ja muuttavat nämä kasvilignaanit nisäkäslignaaneiksi, enterolaktoneiksi. Nämä pystyvät vaikuttamaan elimistön hormonitasapainoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun enterolaktonia on paljon veressä, sairastetaan vähemmän rinta- ja eturauhassyöpiä sekä myös sydän- ja verisuonitauteja.

Kuitupitoinen ruoka vaatii tehokasta pureskelua. Tämä lisää syljen eritystä ja elvyttää ikenien verenkiertoa ehkäisten ientulehduksia. Sylki huuhtelee hampaita ja neutraloi kariesbakteereiden happohyökkäyksen ehkäisten hampaiden reikiintymistä. Syljessä olevat ruoansulatusentsyymit alkavat pilkkoa hyvin pureskeltua ruokaa jo mahalaukussa.

Lopuksi mietittäväksi: Millaisia kaasuja luulet siitä tulevan, kun syöt lihaa? Ja miten paljon kaasuja se lihaa tuottava lehmä päästää? Sitäpaitsi, itseäsi lainaten, nythän puhuttiin viljan terveysvaikutuksista.
 
Uwish sanoi:
MC Aropupu: Kuitua on todellakin kahta laatua. Ainoastaan liukoinen kuitu vaikuttaa aineiden imeytymiseen suolistossa, millä on merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Mutta huomaatko, en edes maininnut sitä viestissäni! Nuo mitä mainitsin, eivät liity erityisesti liukoiseen kuituun. Suoliston toiminnalliset häiriöt on yleisin syy ripuliin, joten vaikkei se henkeä uhkaakaan niin eikö silti kannattaisi pitää siitä suolen toiminnasta huolta? Liukoista kuitua on muuten myös ohrassa ja rukiissa. Et voi esittää mutu-väittämiä ja tulla otetuksi vakavasti.
Click to expand...
Olenko esittänyt jotain mutu-väittämiä?


Uwish sanoi:
Selitä ja perustele vielä mikä näissä väittämissä on harhaanjohtavaa:

Liukenematon kuitu ja sulamaton tärkkelys lisäävät ulosteen massaa, pehmentävät sen rakennetta ja nopeuttavat läpikulkua. Tämä ehkäisee ummetusta ja vaikuttaa edullisesti suolen kuntoon.
Click to expand...

Joillakin liukenematon kuitu auttaa suotuisasti suolen toimintaan, varsinkin jos liukoista kuitua saadaan liian vähän. Mutta toisilla taas viljakuitu saa aikaan negatiivisia vaikutuksia mahan toiminnassa. Jokainen voi ihan itse kokeilla sopiiko runsas viljakuidun määrä mahalle vai ei, ei kannata pelkästään luottaa mainospuheisiin.

Uwish sanoi:
Liukenematon kuitu lisää paksusuolen bakteerien aineenvaihduntaa. Bakteerien toiminnasta syntyy kaasujen (vedyn, metaanin ja hiilidioksidin) ja lyhytketjuisten rasvahappojen (etikka-, propioni- ja voihappojen) seos. Bakteerien aineenvaihduntatuotteilla on edullinen vaikutus suoliston terveyteen, ja ne saattavat suojata suolisto-, eturauhas- ja rintasyöviltä.
Click to expand...
Olisi kiva nähdä jotain vähän täsmällisempiä tutkimuksia noista väitetyistä terveysvaikutuksista. Ainakain vastaan tulleet tutkimukset aiheesta eivät ole olleet kovinkaan vakuuttavia. Ja tässä nyt pitää erottaa kaksi asiaa, eli tutkitaanko täysjyväviljan terveysvaikutuksia puhdistettuun viljaan verrattuna, vai itse täysjyväviljan terveysvaikutuksia. No, jos ei muuta, niin ainakin pierettää enemmän.

Uwish sanoi:
Ummetus on yleinen vaiva, josta kärsii yli 20 % keski-ikäisistä naisista ja jopa 80 % laitoshoidossa olevista senioreista. Sen lääkekustannukset ovat Suomessa noin 14 milj. euroa vuodessa. Ennen lääkehoitoon turvautumista kannattaa kokeilla kotikonstia, ruisleipää. Tutkimuksen mukaan vähintään 6 viipaletta täysjyväruisleipää päivässä parantaa vatsan toimintaa. (Niemi ym. 1998). Rukiin runsas kuitu täyttää suolen ja tuo sinne "liikevaihtoa":
Click to expand...
Kyllä viljakuitu voi hyvinkin auttaa ummetukseen, varsinkin jos vaihtaa pullaleivän täysjyväleipään. Kuten auttavat kasvikset, marjat ja hedelmätkin, aika harvalla paljon niitä syövällä on ummetusta.


Ei viljakuidussa välttämättä mitään vikaa ole, jos se vaan omalle vatsalle sopii. Mutta turha sen merkitystä on ylikorostaa. Noissa valistusteksteissä on ihan pointti, pullaleipä kannattaa vaihtaa täysjyväleipään. Mutta tuota painotetaan ihan käytännöllisistä syistä ja osittain myös poliittisista syistä. Oikestihan on paljon tärkeämpää syödä paljon kasviksia, mutta kun ihmiset eivät kuitenkaan syö niitä tarpeeksi, niin koitetaan sitten edes saada ne syömään täysjyväviljaa.

Eihän muuten esimerkiksi joku kaurapuuro ole mikään erityisen hyvä kuidun lähde. Kaurapuurolautasellisessa on saman verran kuitua kuin noin 20 grammassa hasselpähkinöitä, tai 10 grammassa kaakaojauhetta.
 
MC Aropupu sanoi:
Eihän muuten esimerkiksi joku kaurapuuro ole mikään erityisen hyvä kuidun lähde. Kaurapuurolautasellisessa on saman verran kuitua kuin noin 20 grammassa hasselpähkinöitä, tai 10 grammassa kaakaojauhetta.
Click to expand...

Elovena plussassa on lautasellisessa (50g hiutaleita) 9g kuitua, eli kyllä tuo ihan kohtalaisen hyvä lähde on. Pelkkä kaurahiutale ei toki ole noin hyvä. Puuroon, mehukeittoihin yms. voi sitten lisäillä loistavaa kaurakuitunen -tuotetta. Suosittelen :)

Kaurapuuron suosio perustuu varmasti muuhun kuin pelkkiin kuituihin.
 
MC Aropupu sanoi:
Olenko esittänyt jotain mutu-väittämiä?
Click to expand...

En jaksa kahlata läpi koko threadia, mutta mitä mieltä olet tästä:

MC Aropupu sanoi:
Näin varmasti lukee monessakin paikassa, mutta mutta... Kuten jo aiemmin sanoin, niin tuo kuidun mainostaminen on monesti varsin harhaanjohtavaa. Ne tutkimuksissa nähdyt kuidun hyötyvaikutukset on saatu nimenomaan liukoisella kuidulla, liukenemattomalla kuidulla ei vastaavia terveysvaikutuksia juurikaan ole osoitettu olevan. Silti kaikkea kuitua aina mainostetaan noilla samoilla terveysvaikutuksilla. Eli on todella harhaanjohtavaa suositella viljatuotteita noiden kuidun terveysvaikutusten perusteella, kun useimmilla viljatuotteilla ei tuollaisia vaikutuksia ole. Kasviksia tuolla perusteella voi toki suositella, mutta ei viljaa.
Click to expand...

Kuulostaa mutulta niin kauan kuin perusteluja ei tule. Kaiken lisäksi ei ollut vaikeaa löytää siitä liukenemattoman kuidun terveysvaikutuksia, mitkä luonnollisesti on eri kuin liukoisen kuidun, koska ne on eri aineita, eikö? Viittaan tässä lähinnä noihin kolesterolijuttuihin. Olisit nyt lainannut ne kaikki kohdat omaan viestiisi ja kumonnut yksi kerrallaan, kun kerta tiedät. Viljatuotteita ei muuten juurikaan mainosteta terveellisinä, vaan vain tiettyä osaa niistä. Vai kuka mainostaa pullaa? Entä lettuja? Ranskanleipää edes?

MC Aropupu sanoi:
Joillakin liukenematon kuitu auttaa suotuisasti suolen toimintaan, varsinkin jos liukoista kuitua saadaan liian vähän. Mutta toisilla taas viljakuitu saa aikaan negatiivisia vaikutuksia mahan toiminnassa. Jokainen voi ihan itse kokeilla sopiiko runsas viljakuidun määrä mahalle vai ei, ei kannata pelkästään luottaa mainospuheisiin.
Click to expand...

Toisaalta taas viljakuitu (ainakin kaura, ohra, ruis) sisältää noita molempia. Tunnettua on, että kun kuidun syönnin aloittaa, saattavat suuret määrät ensi alkuun aiheuttaa ongelmia, joillakin. Eikä ihme, kun ei suoli ole tottunut tekemään töitä ja bakteerikantakin saattaa olla mitä vaan. Jos treenistä tulee domsseja niin kannattaako se lopettaa?

MC Aropupu sanoi:
Olisi kiva nähdä jotain vähän täsmällisempiä tutkimuksia noista väitetyistä terveysvaikutuksista. Ainakain vastaan tulleet tutkimukset aiheesta eivät ole olleet kovinkaan vakuuttavia. Ja tässä nyt pitää erottaa kaksi asiaa, eli tutkitaanko täysjyväviljan terveysvaikutuksia puhdistettuun viljaan verrattuna, vai itse täysjyväviljan terveysvaikutuksia. No, jos ei muuta, niin ainakin pierettää enemmän.
Click to expand...

Minuapa ei pieretä, edes ruisleipä, olenko vihdoin saanut bakteerikantani oikeanlaiseksi? Millainen pätevyys sinulla on määritellä mitkä tutkimukset ovat päteviä? Oletko perehtynyt niihin? Siis itse tutkimuksiin, muuten kuin lukemalla tutkimusten tuloksia ja päättänyt yksinkertaisesti olla uskomatta? Tämä on taas tätä harrastamaasi mutua. Laita lähde ja lainaus ja kritiikki samaan viestiin, niin saattaisin kiinnostua kuulemaan mitä sinulla on sanottavaa aiheesta.

MC Aropupu sanoi:
Kyllä viljakuitu voi hyvinkin auttaa ummetukseen, varsinkin jos vaihtaa pullaleivän täysjyväleipään. Kuten auttavat kasvikset, marjat ja hedelmätkin, aika harvalla paljon niitä syövällä on ummetusta.
Click to expand...

Kasviksista parsa on kuitupitoisimpien joukossa, peräti 3,5g/100g. Ostin juuri ruisleipää jossa on kuitua 15g/100g. Mistähän sen helpoimmalla saa.. Yhtään väheksymättä kasviksia ym., mutta se että niissäkin on kuitua, ei huononna millään muotoa viljaa tässä vertailussa, mihin kuitenkin ilmeisesti pyrit?

MC Aropupu sanoi:
Ei viljakuidussa välttämättä mitään vikaa ole, jos se vaan omalle vatsalle sopii. Mutta turha sen merkitystä on ylikorostaa. Noissa valistusteksteissä on ihan pointti, pullaleipä kannattaa vaihtaa täysjyväleipään. Mutta tuota painotetaan ihan käytännöllisistä syistä ja osittain myös poliittisista syistä. Oikestihan on paljon tärkeämpää syödä paljon kasviksia, mutta kun ihmiset eivät kuitenkaan syö niitä tarpeeksi, niin koitetaan sitten edes saada ne syömään täysjyväviljaa.
Click to expand...

Poliittiset syyt on mm. valtiolle kalliit terveyskustannukset kun ihmiset eivät syö kuitua (ks. ed. viestini)? Mikä on ylikorostusta? Jos pystyisit nyt vihdoin edes kumoamaan nuo listaamani kuidun vaikutukset niin voitaisiin puhua ylikorostuksesta. Kasviksia kampanjoidaan vielä enemmän, joka ikinen suomalainen on kuullut "puoli kiloa päivässä" -fraasin. Syyt kasvisten mainostamiseen on kuitenkin pääosin muualla kuin viljalla. Ne on erilaisia muilta ominaisuuksiltaan, tiedät kai? Vitamiinit ja silleen? Vähäkalorisuus tässä läskin luvatussa maassa? Ynnä muuta? Tuo viimeinen päätelmä oli taas tuota mutuilua. Ei niillä ole mitään salaliittoteoriayhteyttä keskenään.

MC Aropupu sanoi:
Eihän muuten esimerkiksi joku kaurapuuro ole mikään erityisen hyvä kuidun lähde. Kaurapuurolautasellisessa on saman verran kuitua kuin noin 20 grammassa hasselpähkinöitä, tai 10 grammassa kaakaojauhetta.
Click to expand...

Hasselpähkinässä onkin aika hyvin kuitua, taisi olla top-20 listalla finelissä. 20 grammaa hasselpähkinää ei kuitenkaan ole yhtä täyttävää kuin kaurapuuro, mutta kiva pieni lisä kuituineen. Kaurahiutaleista saa 4g/desi, 20g hasselpähkinöitä 3,5, noista yhteensä 7,5g eli ihan hyvä alku päivälle. Eihän kukaan ota niitä kuituja kaikkia samasta lähteestä, varsinkaan mistään hasselpähkinästä, jossa on myös paljon rasvaa ja kaloreita (611kcal/100g). Tuo 10 g kaakaojauhetta on sitä tummaa jota käytetään mm. leivontaan, siitä siis 3g kuitua. Aika vahvan kaakaon saat keitellä tuosta määrästä. Ja kun tuo oli finelin listalla sijalla 10, niin mikä sinun pointtisi tässä taas olikaan? Vertailla kuitupitoista ruokaa vielä kuitupitoisempiin, mutta sellaisiin joista niitä päivän kuituja ei todellakaan kannata lähteä yksistään hankkimaan? Tuolla listalla kaakaojauheen ohitti mm. oregano, basilika, ruislese, vehnälese, paprikajauhe, timjami, kuivattu sipuli, sokeriton makeinen ja kokonainen pellavansiemen. Et kuitenkaan jostain syystä noihin vertaa? Vai tekeekö tiukkaa vetää 100g oreganoa napaan? Liian kallista?
 
Tämä nyt alkaa mennä sen verran kiivaaksi ja henkilökohtaiselle tasolle meneväksi, että en jaksa alkaa sen enempää asiasta väittelemään. Jokainen voi toki uskoa viljakuitua koskeviin mainospuheisiin, jos haluaa. Sen voi ihan koittaa omalla kohdallaan, että millainen ruokavalio itselle parhaiten sopii. Viljakuidun terveysvaikutukset on sen verran laaja ja monimutkainen asia, että siitä on varmaan turha alkaa tutkimus kerrallaan väittelemään. Joko voi uskoa noita "virallisia" väittämiä tai sitten voi etsiä vaihtoehtoisia mielipiteitä ja näkökulmia.

Karppaus.info-sivustolta löytyi varsin pikaisesti hakien asian tiimoilta mielenkiintoisia keskusteluja, sieltä voi käydä katselemassa jos aihe kiinnostaa, esimerkiksi nämä:
http://www.karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=13&t=6776
http://www.karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=14&t=12520
 
Tottakai on mahdollista korvata leipä muilla ruoilla saadakseen tarvittavan määrän vitamiineja ja hivenaineita. Tavallinen ihminen ei kuitenkaan punnitse lihapalojaan kirjevaa'alla, syö joka päivä possua, verta, manteleita, pähkinöitä ja auringonkukkaöljyä, eikä laske eri kasviksista saatuja kuituja. Suurin osa suomalaisista ei edes tiedä mikä ihme on "fineli". Elintavat ja ruokailutottumukset istuvat syvässä, eikä toisaalta olisi edes koko väestöä ajatellen realistista, että alettaisiin kaikki paleo-ruokailijoiksi. Kaikille se ei edes sovi, ja suurta osaa ei hittojakaan kiinnosta nähdä vaivaa; ruokailu on välttämättömyys, toisaalta nautinto, eikä terveysvaikutuksia marketin hyllyjen välissä tule juurikaan ajateltua. Tavallinen ihminen hyötyy kuitupitoisten viljatuotteiden käytöstä senkin takia, että niitä lisäämällä tulee syötyä vähemmän epäterveellistä ruokaa. (Tavishan ostaa kaupasta sika-nauta-jauhelihaa, makkaraa, pizzaa ym. kivaa..) Kansanterveydellisellä tasolla kuitupitoisten tuotteiden syömisen lisääminen on todella merkittävä asia. Käsittelemättömissä viljatuotteissa on kuidun lisäksi säilyneet muut terveelliset ainesosat kuten vitamiinit ja hivenaineet. Runsaskuituinen ruokavalio takuulla hoikistaa keskivertoihmistä, ja suosituksiahan annetaan koko väestön terveyttä ajatellen. Runsaskuituista viljaa sisältävän ruokavalion edut ovat niin moninaiset, että niitä on vaikea luetella kaikkia kerralla. Kokonaisuutta ajatellen on aivan sama jos jokin yksittäinen mahdollinen hyöty (esim. paksusuolensyövän ehkäisy) jonkin tutkimuksen mukaan kumoutuu. (Maailmasta löytyy aiheesta kuin aiheesta miljoona tutkimusta, ja jokainen löytää kyllä niiden joukosta mieleisensä todistusaineeksi, mihin ikinä sitten haluaakaan uskoa. Väestön terveydessä ja suosituksissa on eri lähtökohdat.)

GI-aivopestyille (Lähde: Ravitsemustiede, Duodecim, 2005):

"Pitkäaikaiskäytössä runsaasti ravintokuitua sisältävä, hiilihydraattipainotteinen ruokavalio lisää insuliiniherkkyyttä ja korjaa paastoveren glukoosipitoisuuksia tyypin 2 diabeetikolla. Myös insuliinihoitoisilla diabeetikoilla runsaskuituinen ruokavalio parantaa hoitotasapainoa samalla kun insuliiniannokset pienentyvät.

Runsaskuituisen ruokavalion on esitetty estävän tyypin 2 diabeetikoilla hiilihydraattien aikaansaaman triglyseridipitoisuuden suurenemisen. Runsaasti hiilihydraattia sisältävän ruokavalion edulliset vaikutukset glukoosi- ja lipidiaineenvaihduntaan selittynevät vain osittain ravintokuidun vaikutuksilla. Edulliset vaikutukset johtuvat osittain siitä, että hiilihydraatit korvaavat tyydyttynyttä rasvaa energianlähteenä."

Viimeksi mainitulla on merkitystä myös koko väestöä ajatellen. Lisäksi lähes kaikilla on varaa leipään tai puuroon, eikä niihin kyllästy.;) Mielenkiintoista on nähdä millaisia nykypullasorsateinit ovat parinkymmenen vuoden päästä, kun ei olla runsaskuituisella vaan napa paukkuen kiskotaan pullaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom