Hesarin murotesti (ja murojen syönti yleisesti)

Jaahas, Fogelholm taas vauhdissa. Eiköhän se niin ole, että terveellisyyttä katsoessa kannattaa jättää kokonaan nuo murot syömättä. Ennemmin puuroa tai kunnollista mysliä, johon ei ole lisätty mitään sokereita tai kovetettuja rasvoja. Murot on todella turhia, pelkkiä elintarviketeollisuuden rahasampoja. Kiva myydä jotain jämäjauhoja ja sokeria erilaisiksi naksuiksi puristettuna kalliiseen hintaan.

Mietin sitä samaa, eli mikä tolla vertailulla nyt oli tarkoituksena. Paljonkohan oikeasti joku sokerin kokonaismäärä painaa, kun koko muro on hienoksi jauhettua maissi/vehnäjauhoa ts. raketti-hiilaria kuitenkin? Kuitujenkin hyöty on vähän niin ja näin, eniten niistä saa irti kun ne ovat ruoassa kiinteästi mukana, ei minkään silppurimyllyn läpi ajettu.

Ehkä noi listan kärjessä olevat oli ihan ok kamaa, eipä siinä mitään. Maku tosin aika tympivä pidemmän päälle ainakin weetabixeissä.

Silloin kun syön muroja, syön tosimiesten muroja eli Lion -toffeesuklaamuroja :) Special K -mainokset nostaa verenpainetta välittömästi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mutta jos niissä ei ole paljoa sokeria ja transrasvoja? Nyt olikin puhe niistä terveellisimmistä.
No jos on kyse sellaisista muroista, joissa ei ole transrasvoja, niin se on jo vähän parempi. Tosin tuossa Fogelholmin vertailussa ei tätä asiaa huomioitu mitenkään. Mutta kuten sanoin, sillä ei paljoakaan ole väliä, että onko sokereita lisätty vai ei. Hienoksi jauhettu tärkkelys on kuitenkin nopeata hiilaria, eli käytännössä sokeria. Suuri lisätty kuidun määrä saattaa hidastaa vähän, mutta ei välttämättä paljoa.

Eli jos terveellisyyttä aletaan miettimään, niin puuroa tai luonnollista mysliä naamariin, ei mitään muroja. Tokihan muroja voi maun vuoksi syödä jos tykkää, minusta ne ei edes ole hyvän makuisia. Sokeriaddiktit toki varmasti tykkää. ;)
 
justiinsa joo. Kyllä voidaan puhua "terveellisistä" muroista jos ruvetaan vertaamaan sokerihuurrettuja vehnälastuja ja esimerkiksi mainitsemaani kuitupistoista mysliä / bran-muroja. Ja sitäpaitsi ei bodarinkaan aina kannata tai tarvitse syödä vain matalan gi:n tuotteita..

Muttajoo tämä nyt on tätä munkkeilua taas, syökää saatana pelkkiä kaurahiutaleita ja rahkaa!!!:hyper:
 
Alkaa muuten vituttamaan, kun noita kuituja hypetetään nykyään ihan kybällä. Jos tuotteessa on "runsaati lisättyä kuitua" niin sehän tekeekin siitä ihan loistotuotteen :jahas:
 
Toi voittaja on yllättäen ei-niin-hyvänmakuista..:D
Crunchya vois kokeilla!?
 
justiinsa joo. Kyllä voidaan puhua "terveellisistä" muroista jos ruvetaan vertaamaan sokerihuurrettuja vehnälastuja ja esimerkiksi mainitsemaani kuitupistoista mysliä / bran-muroja. Ja sitäpaitsi ei bodarinkaan aina kannata tai tarvitse syödä vain matalan gi:n tuotteita..
No mikä noissa sokerimuroissa ja kuitumuroissa on käytännössä se suuri ero? Jos molemmissa on korkea GI ja paljon imeytyviä hiilareita, niin sillä ei ole väliä, että paljonko on sokeria ja paljonko kuitua. Pelkkä lisätty viljakuitu ei simsalabim tee muronaksuista terveellisiä. Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt lisätä perunalastuihin kuitua, niistäkin tulisi samantien terveysruokaa. :D

Toki niissä paljon kuitua sisältävissä muroissa on luultavasti hieman pienempi GI, mutta ei välttämättä ollenkaan niin alhainen kuin voisi kuvitella pelkän kuidun määrän perusteella. Kun ne kuitenkin on puristettu hienoksi jauhetusta viljasta, niin se pelkkä kuidun määrä ei rajattomasti pysty hidastamaan imeytymistä. Ja vaikka GI olisikin vähän pienempi, niin muilta osin ne kuitenkin ovat varsin huonoa ravintoa.


Bodarin ei tosiaan aina tarvitse syödä matalan GI:n tuotteita. Treenin jälkeen nopeista hiilareista on hyötyä, mutta muulloin ei. Kuinkahan moni sitten syö noita muroja nimenomaan reenin jälkeen, mutta ei muulloin? :rolleyes:
 
...molemmissa on korkea GI ja paljon imeytyviä hiilareita, niin sillä ei ole väliä, että paljonko on sokeria ja paljonko kuitua. Pelkkä lisätty viljakuitu ei simsalabim tee muronaksuista terveellisiä. Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt lisätä perunalastuihin kuitua, niistäkin tulisi samantien terveysruokaa. :D

Kun ne kuitenkin on puristettu hienoksi jauhetusta viljasta, niin se pelkkä kuidun määrä ei rajattomasti pysty hidastamaan imeytymistä. Ja vaikka GI olisikin vähän pienempi, niin muilta osin ne kuitenkin ovat varsin huonoa ravintoa.

Se tässä onkin niin mielenkiintoista kuinka nämäkin asiat taipuu kenenkin suussa. Esimerkiksi tuo perunalastuesimerkkisi(tai tämä muroesimerkki) on erinomainen osoitus tuosta pelkkään kuitupitoisuuteen/viljakuituun fokusoitumisen sudenkuopista. Sama ajatusleikki ei kuitenkaan ole kaikille yhtä mieluisa, kun puhutaan(lue=pitäisi puhua) itse täysjyvien terveysvaikutuksista sen sijaan, että puhuttaisiin kuidusta per se, tai lisätyistä kuiduista. Ts. sille kokojyvien suosimiselle on aika monta muuta terveydellistä positiivista seikkaa kuin kuitupitoisuus tai GI.

Jälleen huomaamme, että GI on ihan kiva parametri, mutta metsään mennään jos fokusoidutaan liikaa senkään suhteen - senhän tosin MC Aropuppeli tuossa jo osoittikin. :)

Edelleen, kuitu toimii useimmiten pikemminkin indikaattorina monelle muulle laatutekijälle - siis silloin kun se ei ole lisättyä kuitua. Lisättynä taas niiden alkuperäisten(muiden) ainesosien merkitys korostuu entisestään. Eli jälleen kerran pakko vääntää offtopicci-aasinsilta tästä jo aiemmin palstalla paasattuun aiheeseen - leseillä ja kuitulisillä kuitusaldojen kaunistelu on melko turhaa ja oikeastaan juuri vain sitä itseään - moni muu terveydellinen ravitsemustekijä tuossa kyllä unohtuu. Eipä tuo oikeastaan ole edes aasinsilta, samasta asiastahan voidaan puhua myös tuotekehitysprosessina (lisätään se kuitu muka-terveelliseen tuotteeseen).

Ja murojen yleisterveellisyydestä ja ruoankäyttöaspekteista tuossa tarinoitiinkin jo ihan mukavia(Lumi :haart: ), joten eipä nyt sentään liioitella. Kyllä sieltä markkinoilta myös täysjyväviljasta valmistettuja muroja löytyy, eli myös kaikkea muuta kuin sokeripitoisia, lisättyä kuituja sisältäviä suojaravintoaineettomia tuotteita. Transut on tietysti oma dilemmansa. Joten oha se varma, että parempi olisi lapata ne täysjyvät sellaisenaan suuhunsa. :D
Tuotevalikoima laajenee hurjasti, eikä nuo MC:n kaltaiset purkauksetkaan varmasti aivan kuuroille korville kolise.. :) Murojen tarpeellisuudesta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta tuossa mustavalkomaailmassa unohtuu vain usein nuo Luminkin mainitsemat realiteetit.
 
Jos molemmissa on korkea GI ja paljon imeytyviä hiilareita, niin sillä ei ole väliä, että paljonko on sokeria ja paljonko kuitua. Pelkkä lisätty viljakuitu ei simsalabim tee muronaksuista terveellisiä. Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt lisätä perunalastuihin kuitua, niistäkin tulisi samantien terveysruokaa. :D

Jos Hesarin lukijakuntaa kiinnostaa sokerihunajatoffeesuklaahuurrettujen CocoHoneySugar-pommien ero verrattuna sahajauhoihin, niin onhan sillä väliä, koska oletettavasti niitä muroja sitten syödään. Onhan se toisaalta ihan mielekästä edes liputtaa pienempää pahaa, jos mukeloille muroja joka tapauksessa ostetaan. Toinen vaihtoehto on tietysti Suuren Murotutkimuksen tuloksena todeta, että nää on ihan hirveetä kuraa hei oikeesti kaikki, syökää kanaa.

Niin muuten, uusimmassa Kuluttajassa oli Suuri Sipsitutkimus jossa vertailtiin sipsuloiden sisältämiä rasvoja, enpä tullut katsoneeksi oliko kuiduista mitään. Tai onhan Kartanon perunalastuissa kuoriosan kuidutkin mukana...

E: Niitä uusia jogurttikuorrutettuja fitnessmuroja taidetaan muuten markkinoida kuidun lisäksi kalsiumilla ja proteiineilla, kaipa niihin vitamiinejakin saa kaupan päälle.
 
Jos Hesarin lukijakuntaa kiinnostaa sokerihunajatoffeesuklaahuurrettujen CocoHoneySugar-pommien ero verrattuna sahajauhoihin, niin onhan sillä väliä, koska oletettavasti niitä muroja sitten syödään. Onhan se toisaalta ihan mielekästä edes liputtaa pienempää pahaa, jos mukeloille muroja joka tapauksessa ostetaan. Toinen vaihtoehto on tietysti Suuren Murotutkimuksen tuloksena todeta, että nää on ihan hirveetä kuraa hei oikeesti kaikki, syökää kanaa.
Joo, kyllähän Foogeli olisi voinut siinä jutussa kertoa, että ei nämä mitkään murot kovin terveellisiä ole, syökää puuroa. Mutta jostain syystä nämä elintarviketeollisuuden mainostohtorit ja muut kusettajat eivät yleensä näin halua sanoa, vaan antavat ennemmin ihmisten ymmärtää, että murot ovat kovin terveellistä ravintoa ja kuitumurot ne vasta superterveellisiä ovatkin. Ja tämä ihan yleisen tason toteamuksena, en tällä tarkoittanut ketään erityistä henkilöä, enkä varsinkaan Fogelholmia.

E: Niitä uusia jogurttikuorrutettuja fitnessmuroja taidetaan muuten markkinoida kuidun lisäksi kalsiumilla ja proteiineilla, kaipa niihin vitamiinejakin saa kaupan päälle.
No voi uuh, kylläpä ihmisiä taas viilataan linssiin oikein huolella... :curs:

:offtopic:
Tuosta tulikin mieleen se ainakin Radio Cityllä pyörinyt mainos, jossa ylistetään jonkun ihmeen granaattiomenjuoman terveysvaikutuksia. Kun granaattiomenassa on flavonoideja ja vaikka mitä ja tuossa juomassa niitä on jopa enemmän kuin tuoreessa granaattiomenassa. Onko tuossa hedelmässä nyt oikeasti jotain niin ihmeellistä, onko tuo mehu oikeasti jotenkin ihmeellisempää kuin tavallinen kaupan omenamehu tai appelsiinimehu? Markkinoidaanko tässä vaan tuollaisen hieman eksoottisen hedelmän avulla ihan samanlaista mehua kuin mitä ne kaikki muutkin ovat?
 
/me alkaa syödä kaarnaa ja jäkälää

Mitähän sais syödä jos alkais kaikkia näitä neuvoja noudattamaan. Keräkaalia, kalkkunaa ja lohta?
 
:offtopic:
Tuosta tulikin mieleen se ainakin Radio Cityllä pyörinyt mainos, jossa ylistetään jonkun ihmeen granaattiomenjuoman terveysvaikutuksia. Kun granaattiomenassa on flavonoideja ja vaikka mitä ja tuossa juomassa niitä on jopa enemmän kuin tuoreessa granaattiomenassa. Onko tuossa hedelmässä nyt oikeasti jotain niin ihmeellistä, onko tuo mehu oikeasti jotenkin ihmeellisempää kuin tavallinen kaupan omenamehu tai appelsiinimehu? Markkinoidaanko tässä vaan tuollaisen hieman eksoottisen hedelmän avulla ihan samanlaista mehua kuin mitä ne kaikki muutkin ovat?

Dear MC,

Granaattiomena lienee valittu tuohon sen spekuloitujen antioksidanttiominaisuuksiensa ansiosta. Puhutaan pääasiassa flavonoideista. Granaattiomenan flavonoidit ovat lähinnä antosyaaneja - hedelmien yleisiä väriaineita joita löytää seuraamalla kasvikunnan tuotteiden punaista, sinistä ja violettiä väriä.

Omenan flavonoidit ovat sen kuoressa. Pääsääntöisesti omenamehun flavonoidipitoisuudet on kuitenkin varsin pieniä verrattuna tuoreisiin omeniin, koska suurin osa flavonoideista jää mehua valmistettaessa kiinteään materiaaliin (Herrmann 1992, Perez-Ilzarbe ym. 1991). Mainitsemassasi appelsiinissa kyseisiä yhdisteitä on melko vähän ja taas esim. greipissä huomattavasti enemmän. Variaatioita siis löytyy mutta onko sillä merkitystä, niin..

Flavonoidien (kokonais-)saannin yhteydestä sairauksien esiintymiseen on kuitenkin varsin vähän dataa. Pääsääntöisesti tuoreet hedelmät ja marjat ovat mehuja parempia flavonoidien(kin) saantilähteitä, niiden bioaktiivisuuksien ollessa tällöin parhaimmillaan ja pitoisuuksien suurimmillaan. Nykyisen tutkimustiedon valossa on melko vaikea edes sanoa, mitä flavonoideja tulisi erityisesti saada ja missä saantimäärissä, joten onhan tuollainen mehu aika radikaali heitto, granaatiomenoilla terveysparametrit kaakkoon. :D
Granaattiomenan em. yhdisteille on siis mitattu suuria in vitro-antioksidanttikapasiteettiarvoja (mm. Trolox Equivalent Antioxidant Capacity). Näistä AOA-mittauksista on kuitenkin vielä varsin pitkä matka granaattiomenatuotesovellutuksiin lupauksineen.


Kiinteän kasvikunnan tuotteen yleisterveellisyydestä verrattuna korkeaenergiseen juomaan lienee turha edes tarinoida, joten jätän nämä Knorr Vie-ässät vetämättä hihasta. :lol2:
 
Dear Jason92,

onko granaattiomena sitten käytännössä jotenkin erityisen paljon antioksidantteja sisältävä, jos verrataan muihin hedelmiin ja vihanneksiin? Omenoista ja appelsiineista jo kirjoititkin, mutta jos mietitään kokonaisuutta, niin onko noilla terveysväittämillä minkäänlaista katetta, vaikka uskoisikin antioksidanttien vaikutuksiin? Eli onko kysymys vaan siitä, että kyseistä hedelmää mainostetaan vaan eksoottisuutensa vuoksi, mutta todellisuudessa se ei ole sen kummallisempi kuin muutkaan hedelmät? Vai onko se laajemmin vertailtaessa erityisen paljon antioksidantteja sisältävä? Miten vaikkapa suomalaisiin marjoihin verrattuna?

Jossain lähi-idän suunnallahan granaattiomena taitaa olla varsin arkipäiväinen hedelmä. Syödäänköhän sitä muualla päin maailmaa kuinka yleisesti, esimerkiksi länsimaissa? Pari kertaa olen testannut, mutta ei se nyt niin erikoiselta ainakaan maistunut...
 
Dear Jason92,

onko granaattiomena sitten käytännössä jotenkin erityisen paljon antioksidantteja sisältävä, jos verrataan muihin hedelmiin ja vihanneksiin? Omenoista ja appelsiineista jo kirjoititkin, mutta jos mietitään kokonaisuutta, niin onko noilla terveysväittämillä minkäänlaista katetta, vaikka uskoisikin antioksidanttien vaikutuksiin? Eli onko kysymys vaan siitä, että kyseistä hedelmää mainostetaan vaan eksoottisuutensa vuoksi, mutta todellisuudessa se ei ole sen kummallisempi kuin muutkaan hedelmät? Vai onko se laajemmin vertailtaessa erityisen paljon antioksidantteja sisältävä? Miten vaikkapa suomalaisiin marjoihin verrattuna?

Jossain lähi-idän suunnallahan granaattiomena taitaa olla varsin arkipäiväinen hedelmä. Syödäänköhän sitä muualla päin maailmaa kuinka yleisesti, esimerkiksi länsimaissa? Pari kertaa olen testannut, mutta ei se nyt niin erikoiselta ainakaan maistunut...



En tiedä, millä eksakteilla terveysväittämillä juuri kyseistä granaattiomenajuomaa markkinoidaan – terveysväittämien luonnehan on toki lakisääteinen. Varmasti tuossa eksotiikallakin kikkaillaan, mutta kyllä omenoista on pääsääntöisesti mitattu hedelmistä suurimpia flavonoidipitoisuuksia. Tietyillä yksittäisillä flavonoideilla, tai niistä keskeisimmillä voi toki olla erityisominaisuuksia ja siksipä varmaan tähän on tuo granaattiomena repäisty - Pubmedistä voi toki herutella, minkä tyyppisiä (lähinnä) in vitro-antioksidanttiominaisuuksia juuri granaattiomenalla on. Onhan tuota jonkun verran jo hutkittu. :)

Aprikoosi, kirsikka ja musta viinirypäle omaavat samansuuntaisia pitoisuuksia, kuin useat omenalajikkeet (Hertog ym. 1992). Puhuttaessa antioksidanteista määrä ei tietysti aina korvaa laatua.
Kuitenkin, yleisellä tasolla omenoiden flavonoidipitoisuus luokitellaan keskitasolle. Ruoka-aineista suurta flavonoidipitoisuutta(huom; tiettyjen keskeisimpien flavonoidien summa) edustavat mm.sipuli, parsakaali, endiivi, karpalo.
Marjoista karpalo, karhunvatukka, pensasmustikka ja punaherukka omaavat omenalajikkeita suurempia pitoisuuksia (Bilyk&Sapers 1986). Pääsääntöisesti voikin sanoa, että nämä meidän kotimaiset, viime vuosina tutkimuksen alla olleet marjat selättävät hedelmät sekä flavonoidipitoisuuksissa että myös mm. vitamiineissa ja kuiduissa. On kuitenkin melko vaikea verrata eri marjojen ”paremmuutta” tai marjojen suhdetta hedelmiin koska a) laajaa analyysidataa kotimaisista tuotteista on varsin vähän b) kuten aiemmin viittasin, yksittäiset, tietyt antioksidantit voivat omata erityisiä bioaktiivisuuksia ja yksilöllisiä ominaisuuksia. Määrä ei siis korvaa laatua.

Mutta siis ehdottomasti tuolta marjapuoleltakin flavonoidipommeja löytyy. :)
 
leseillä ja kuitulisillä kuitusaldojen kaunistelu on melko turhaa ja oikeastaan juuri vain sitä itseään - moni muu terveydellinen ravitsemustekijä tuossa kyllä unohtuu.

Tarkoitatko, että esim täysjyväkaura on terveellisempää kuin kauraleseet tai että grahamjauhot terveellisempiä kuin vehnäleseet? Mistä tämä sitten johtuu?
 
Enpä mene Weetabixien tarkoista GI-arvoista mitään sanomaan, mutta itse pärjään hyvin kolmella weetabixmurokkeella 2-3 tuntia ilman näläntunnetta, mikä on itselleni erittäin hyvin. Vastaavasti kolmen ruisleipäpalan + lisukkeet jälkeen vatsa alkaa kurnia suurin piirtein puolen tunnin päästä.
 
No niin, vaihteluna kaurapuurolle tuli nyt sitten ostettua noita Shredded Wheateja - ei pärjää Talk Muruille. Talk Muruissa on kuitenkin plussaa niitten kevyt paino, eivätkä sentään ole ihan niin mauttomia kuin Shredder Wheatit. Oikeastaan jopa ihan hyviä, jopa minä oon oppinut pitämään, vaikka alkuun lapsuuden talkkunamaistatukset mieleen tulikin. Ja pisteet tietysti myös suomalaisuudesta.

Tässä threadissä on taidettu jauhaa aika paljon kuitupitoisuudesta - sen verran sanoisin, että sen merkitys kasvaa ainakin dieetillä, kiva saada maha täyteen ja pysyy nälkä loitolla ehkä pikkaisen pidempään.
 
:offtopic:
Tuosta tulikin mieleen se ainakin Radio Cityllä pyörinyt mainos, jossa ylistetään jonkun ihmeen granaattiomenjuoman terveysvaikutuksia. Kun granaattiomenassa on flavonoideja ja vaikka mitä ja tuossa juomassa niitä on jopa enemmän kuin tuoreessa granaattiomenassa. Onko tuossa hedelmässä nyt oikeasti jotain niin ihmeellistä, onko tuo mehu oikeasti jotenkin ihmeellisempää kuin tavallinen kaupan omenamehu tai appelsiinimehu? Markkinoidaanko tässä vaan tuollaisen hieman eksoottisen hedelmän avulla ihan samanlaista mehua kuin mitä ne kaikki muutkin ovat?

Onkohan toi juuri sitä Leaderin juomaa, josta jo jossain ketjussa avauduin?! Järkyttävän pahaa, mutta tosiaan sehän niiin terveysjuoma, kun on flavonoideja ja kaikkea.:rolleyes: Ettei peräti vielä lisäksi ollut vielä jotain rasvanpolttoa edistävää?!

Kansaa kyllä viilataan silmään niin pahasti kaikella tällaisella. Kaikenmaailman hyvää Päivää- ja Fenix-hyvinvointijuomia sitä kekkastaankin...Mielummin itse otan samat energiat parista hedelmästä.

Ettei mene ihan offariksi, niin kusetusmuroista pisteet vetää kotiin Fitness-murot: "Tekee hyvää linjoille". Ja pah. :jahas:
 
Moi Jason ja kiitti linkistä. Pitää lukea joku kerta ajan kanssa, nyt vain nopeasti lukaisin. Sanoisitko siis, että leipoessa ei kannata täysjyväviljaa (vehnää tai ruista) korvata leseillä. Jos ei siis ole erityisesti kuiduista puutetta. Ja nyt ei tarkoiteta, että korvattaisiin pitäen kuitumäärä samana, vaan ennemminkin korvaamalla sama määrä osittain leseillä.

Vehnän ja rukiin osalta leseet eroavat melkoisesti ravintosisällöltään, mutta kaurassa ero on aika pieni. Kaurassa on käsittääkseni kuitu hyvää, kun sisältää kumpaakin. Kysymys kuuluukin, että onko sama määrä kauraleseitä huonompi kuin kaurahiutaleita?
 

Suositut

Back
Ylös Bottom