Hermovaurio selässä?

Mites muilla tämän "winged scapulan" kanssa, onko teillä ollut jotain sietämättömiä kipuja lavan alueella tai muualla tai kättä ei ole käytännössä voinut käyttää laisinkaan tai todella vaivalloisesti? Entä onko vammalle tyypillistä käden voimattomuus vai johtuisiko se jonkinlaisesta hermopinteestä kaularangan alueella?

Tosiaan itselläni ei sinänsä mitään kummempia kipuja ole. Oikea olkapää tuntuu olevan vasempaan verrattuna jotenkin edempänä sekä kun viime vuoden puolella kävi salilla niin varsinkin pystypunnerrusta tehdessä tuntui tämä oikean puolen käsi hakevan ihan omia liikeratoja, jotenkin oli vaikea hallita.

Iso kiitos etukäteen kokemuksista ja ajatuksista, toimii ainakin hyvänä vertaistukena kun huomaa, ettei yksin paini kyseisten ongelmien kanssa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tottakai vammanpuoleinen käsi on heikompi kun yksi tuki- ja lapaluuta ohjaava lihas on poissa pelistä. Mulla oli vaan särkyä sillon kun sain tulehduksen yöllä, kipu hävisi saman aamun aikana.
 
Joo, mulla on viikon, parin kipujakso, joka meni ohi. Tänä aikana kivut oli hyvin voimakkaat. Mitä tulee liikeratoihin niin tietyissä liikkeissä hartia hakee omaa reittiään, nimenomaan vammautuneelta puolelta. Tällaisia on esim. vinopena käsipainoilla ja vipunostot vinopenkissä. Sinällään jo haasteellisia tehdä, kun lapa pyrkii sirottamaan, mutta onnistuu nippanappa. Tälööin tuntuu kuin olkapää olisi lähdössä pois sijoiltaan liikkeiden yläasennossa. Näin ei suinkaan käy joka toistolla mutta silloin tällöin.
 
Kiitos Krappe infosta. Eipä hirveesti käyttäjäkokemuksia ole ollut käytössä ja niinkuin sanoit, tuki on aika arvokas hankkia.. Mulla ko tuen hankinta jäänee tekemättä, käsikirurgi oli sitä mieltä et tieteellistä näyttöä sen toimivuudesta ei ole. Pysytään siis jumppakumppareissa :). Näiden ympäröivien lihasten aktivoinnin olen minäkin huomannut jo selvästi auttavan, just sillä kuminauhalla tehtynä.

Miten kauan sulla Krappe meni toipumiseen tuohon kuntoon missä olet? Mulle lekuri kertoi hermon paranemiseen menevän noin 300 päivää tai sitten ei lainkaan. Hermo paranee n. 1 mm päivässä ja serratus hermo n. 300 mm pitkä. Nämä tiedot siis käsikirurgilta kuultua ja muisteltua.
 
Oma tilannehan eteni tuolla lääkäriosastojen välillä hitaasti. Ensimmäisen kuukauden olin tekemättä käytännössä mitään, seuraavat neljä kuukautta tein duunia, jolla siis uskon olleen paljon vaikutusta nopeaan paranemiseen. 8h kevyttä käsijumppaa päivään ei vaan voi olla vaikuttamatta. Ennen töiden lopettamista sain jumppaohjeet, joita tein parisen kuukautta ahkerasti. Puolisen vuotta siis suurinpiirtein kokonaisuudessaan. Oma leku taisi antaa ½-2vuotta paranemisajaksi.
 
Voi veljet.. Kuulostaa siltä et olet Krappe selvinnyt, no, helpolla.. Jos sellaisesta voi alkuunkaan puhua tämän vamman yhteydessä. Erittäin hyvä juttu! Toi 8 h käsijumppa taitaa olla nykyisin kuntoutuksen trendi, kivun rajoissa voi tehdä melkein mitä vaan, ei mene ainakaan pahempaan suuntaan.
Mulla on seuraavaksi luvassa magneetti olkapäälle. Käsikirurgi sitä väänteli serratus-tutkimuksen yhteydessä ja oli sitä mieltä et hyvä tarkistaa sekin. Muuten elämä jatkuu suht normaalisti, salilla soveltaen ja duunissa työnkuvan muutoksen jälkeen. Tänään esim. kapeaa penkkiä pystyi tehdä ongelmitta, mitä ei voi sanoa normaalista penasta, siinä lapa pyrkii nousemaan ylös.
 
pareesi päivittelyä

Vähän päivittelyä tähän valtavaan serratus pareesi-ongelmaan. Toipumisessa ja kuntoutumisessa on menty eteenpäin, mutta myös askelia taakse.. ensin positiiviset. Tällä hetkellä pidot onnistuvat huomattavasti paremmin kuin alussa. Seinää vasten punnerrusasennossa ei tuota ongelmaa. Alussa tämä liike oli mahdoton tehdä ilman lavan irtoamista. Samoin pystypunnerrukset, olen palauttanut ohjelmaan hyvin kevyet sellaiset. Esim pystyp. koneessa tehtynä onnistuu. Pienillä painoilla pitkää sarjaa. Samoin vipari kp eteen. Pienet painot etc. Negatiiviset vaiheet on hankalia, hartia tuntuu voimattomalta. Mutta pikkuhiljaa.

Sitten ei niin positiiviset asiat. Vammautuneen puolen hartiasta löytyi sivulöydöksenä useampi repeämä. Nämä havaittiin magneetissa. Röntgenissä sekä ultrassa ei havaittu mitään poikkeamia.. Kipuja ja liikerajoitteita ei juuri ole => kirurgin mielestä ei leikata. Olen samaa mieltä. Sain kaupungilta tällaisen tukipaidan, jonka tehtävä olisi estää lapaluun liikettä. No joo, tukeva paita kaikkiaan esim. treeniin, mutta lavan liikettä paita ei estä.. En voi suositella.

Kaiken kaikkiaan toipuminen on ollut nopeampaa kuin kuvittelin. Silti hidasta. Mun vammautumisesta on kuitenkin kulunut nelisen kuukautta. Treenamaan on pystynyt aikalailla normaalisti, hieman vastoin fyssarin suosituksiakin. No, aika näyttää olenko kiirehtinyt liikaa. Tällä hetkellä toipuminen on kuitenkin vauhdissaan. Ensi vkolla toinen ENMG-tutkimus, siitä ja sen tuloksista ehkä myöhemmin lisää.
 
Kohta intti ohi ja aika käydä töröttävän lapaluun kimppuun tosissaan vihdoinkin.

Varaanko ajan ensin siis ortopedille vai jollekkin muulle asiantuntijalle? Selkä vai käsi/olkapää vaivoihin erikoistuneelle?

Tarkoitus mennä yksityiselle ja sitä kautta sitten tarvittaviin tutkimuksiin mahd. nopeasti.

Jos pääkaupunkiseudulta löytyy kokemusta hyvistä lekureista kyseiseen vammaan niin ottaisin tiedot mielelläni vastaan.
 
Rekisteröidyin tänne jotta pääsisin jakamaan omat kokemukseni, ehkä niistä on jollekkin apua.

Syksyllä 2013 serratus pareesi, ei lähtenyt kunnolla paranemaan, joten ennen joulua varasin ajan kunnan terveyskeskukseen ja pyysin päästä ENMG tutkimukseen, jotta selviää miten vakava hermovaurio kyseessä. Sain maksusitoumuksen (tai joku sen tapainen), joka siis tarkoitti että sain mennä yksityiselle terveysasemalle tutkimukseen jonka kunta sitten kustantaa. Varasin ajan Helsingin Mehiläiseen ja kävin sielä tänä aamuna. Lääkäri oli erittäin pätevä ja tuntui tietävän tasan tarkkaan mistä oli kyse. Täysi vastakohta terkkarin yleislääkärille joka kummasteli vaivaa ihmeissään. Minun tapaus osoittautui ei niin vakavaksi, 6-12kk pitäisi tulla kuntoon.

Eli, heille jotka etsivät lääkäriä joka tietäisi asiasta jotain, voin omien kokemusten perusteella suositella linkistä löytyvää Mehiläisen lääkäriä: Tapani Salmi | Lääkärit ja vastaanottajat | Terveyspalvelut | Mehiläinen
 
Rekisteröidyin tänne jotta pääsisin jakamaan omat kokemukseni, ehkä niistä on jollekkin apua.

Syksyllä 2013 serratus pareesi, ei lähtenyt kunnolla paranemaan, joten ennen joulua varasin ajan kunnan terveyskeskukseen ja pyysin päästä ENMG tutkimukseen, jotta selviää miten vakava hermovaurio kyseessä. Sain maksusitoumuksen (tai joku sen tapainen), joka siis tarkoitti että sain mennä yksityiselle terveysasemalle tutkimukseen jonka kunta sitten kustantaa. Varasin ajan Helsingin Mehiläiseen ja kävin sielä tänä aamuna. Lääkäri oli erittäin pätevä ja tuntui tietävän tasan tarkkaan mistä oli kyse. Täysi vastakohta terkkarin yleislääkärille joka kummasteli vaivaa ihmeissään. Minun tapaus osoittautui ei niin vakavaksi, 6-12kk pitäisi tulla kuntoon.

Eli, heille jotka etsivät lääkäriä joka tietäisi asiasta jotain, voin omien kokemusten perusteella suositella linkistä löytyvää Mehiläisen lääkäriä: Tapani Salmi | Lääkärit ja vastaanottajat | Terveyspalvelut | Mehiläinen
Sama mies joka teki mulle viimeisen ENMG-tutkimuksen, asiantuntevin kaikista lääkäreistä jotka minua tutkivat aikoinaan.
 
Laitetaanpas omakin tarina tänne.

Mulla tuli serratus pareesi vuoden 2009 loppupuolella armeijassa ollessani. Tarkkaa tapahtumistapaa en osaa sanoa, kun oli menossa raskas taisteluleiri univajeessa. Saattaa olla, että löin kainaloni pudottautuessa ajoneuvon kyydistä. Jokatapauksessa oikea käsi meni aika lailla toimintakyvyttömästi. Käsi ei noussut edes vaakatasoon, ja yrittäessä lapaluu kohosi voimakkaasti.

Tarkkaan en osaa sanoa, mutta olisikohan mennyt noin puoli vuotta, jotta käden pystyi nostamaan lapaluun irtoamatta. Kuntosaliharjoittelu loppui käden hajotessa kokonaan. Jos oikein muistan aloitin kuntosaliharjoittelun uudestaan 2011 loppupuolella. Lapaluu pysyi paikallaan, mutta oikea käsi väsyi selvästi nopeammin esimerkiksi penkkipunnerruksessa.

Nykyään käsi on kyllä hyvä. Olkapää on hieman paukahtava kättä kiertäessä, tämä johtuu tai ei johdu ko. pareesista, mutta kipua ei ole. Olkapää ei äännä eikä oireile kuitenkaan treenatessa. Kädet ovat aikalailla yhtä vahvat ja väsyvät samaan aikaan, joten voin sanoa parantuneeni hyvin.
 
Laitetaanpas omakin tarina tänne.

Mulla tuli serratus pareesi vuoden 2009 loppupuolella armeijassa ollessani. Tarkkaa tapahtumistapaa en osaa sanoa, kun oli menossa raskas taisteluleiri univajeessa. Saattaa olla, että löin kainaloni pudottautuessa ajoneuvon kyydistä. Jokatapauksessa oikea käsi meni aika lailla toimintakyvyttömästi. Käsi ei noussut edes vaakatasoon, ja yrittäessä lapaluu kohosi voimakkaasti.

Tarkkaan en osaa sanoa, mutta olisikohan mennyt noin puoli vuotta, jotta käden pystyi nostamaan lapaluun irtoamatta. Kuntosaliharjoittelu loppui käden hajotessa kokonaan. Jos oikein muistan aloitin kuntosaliharjoittelun uudestaan 2011 loppupuolella. Lapaluu pysyi paikallaan, mutta oikea käsi väsyi selvästi nopeammin esimerkiksi penkkipunnerruksessa.

Nykyään käsi on kyllä hyvä. Olkapää on hieman paukahtava kättä kiertäessä, tämä johtuu tai ei johdu ko. pareesista, mutta kipua ei ole. Olkapää ei äännä eikä oireile kuitenkaan treenatessa. Kädet ovat aikalailla yhtä vahvat ja väsyvät samaan aikaan, joten voin sanoa parantuneeni hyvin.

Sirottaako sun lapaluu vielä tai onko sitä koskaan tehnyt?

Mulla parisen vuotta diagnoosista ja lapaluu sirottaa edelleen. Viimeisin ENMG-tutkimus kertoi et toipumista ei juuri ole tapahtunut. Ennuste on ettei tapahdukkaan. Silti, salilla olen treenannut koko ajan, enkä aio lopettaakaan.
 
En muista sirottiko lapaluu jos kädet oli rentona. Sillon kyllä lapaluu työntyi ulospäin, kun kättä kohotti etupuolelta. Yksi kuva selästä löytyy vuodelta 2012, siinä oikea lapa on ehkä vähän ulompana, mutta ei varsinaisesti sirota. Nykyään ei ainakaan näy eroa puolien välillä.
 
Sinä olet toipunut hyvin, onnittelut. En tiedä mikä meikäläisen vaivasta teki kroonisen (ei toipumista), mutta tämän kanssa pitää ja pystyy elämään. Treenaamaankin. Oikeastaan pystypunnerus ja viparit eteen ei onnistu, kaikki muut ok. Ja pystärikin onnistuu smithissä.
 
Sitkeäksi jäänyt hermosärky(?)

Tämä ei välttämättä tänne kuuluisi, koska ei liity treenaamiseen, mutta kysyn silti kun uskon paikalla olevan asian tuntevia.

Noin viikko sitten vasemman lapaluun taitekohtaan ilmestyi mieletön kipupiste. Tuntui lähes tulehdukselta. Tälläinen on kaksi kertaa aiemminkin ilmestynyt kahden viime vuoden aikana ja ilmeisimmin aiheutuu siitä, että istun pitkän aikaa huonossa asennossa sekä voi olla tekemistä sen kanssa, että olen viettänyt paljon aikaa koneella. Kipu on niin kovaa, että parina aamuna on hyvin vaikea päästä sängystä ulos, mutta esimerkiksi kävely helpottaa sitä.
Menin parin päivän kuluttua jälleen tutulle hierojalle, koska aiemmin hieronta tuntui nopeuttavan parantumista.

Tällä hetkellä tilanne on se, että tuo kyseinen kipu on ainakin enimmäkseen poistunut, mutta siitä jäi todella epämiellyttävä tila, jossa kipu ilmeisesti säteilee vasempaan käteen niin, että voimakkaita kipupisteitä on ainakin tuossa kyynärpään kohdalla ja ojentajassa sekä olkapäässä joskus. Ne ovat hyvin paikallisia eikä kohdissa tunnu olevan sen kummemmin mitään vikaa jos niitä painelee. Toinen kipupiste on niskassa ja varsinkin päätä taaksepäin viedessä kipu yltyy pisteissä voimakkaammaksi. Toisaalta useiden liikkeiden tekeminen saattaa helpottaa vähäksi aikaa, mutta kipu kuitenkin löytää tiensä joka kerta perille. Esimerkiksi sängyssä ollessa paras taktiikka tuntuu olevan jatkuva pyöriminen, mutta se ei ole kovin fiksua nukkumisen kannalta. Mitään sellaista asentoa ei kuitenkaan ole jossa tarvitsisi nyt ihan huutaa kun kipu on niin kovaa, mutta kuitenkin ehkä irvistää. Jatkuvasti on kivulias olo, vaikka pystyn esimerkiksi koneella olemaan kunhan siedän vain, mutta kyllä tämä ajattelutyöhönkin jonkin verran vaikuttaa. Ongelmallisinta on nukkuminen, koska oli vaikeaa löytää asentoa missä käteen ei tuntuisi nukkumista estävää kipua. Vihdoin huomasin, että tuplatyyny ja selinmakuu (joten en yleensä koskaan nuku) on ainut siedettävä asento. Myös kovempi alusta on parempi kuin pehmeä.

En nyt oikein tiedä miten tästä olisi paras yrittää edetä kun tuntuu, että olen jonkinlaisessa lukkotilassa tai voisiko hermo olla vaurioitunut tuosta aiemmasta "vauriosta"? Olen alkanu kuvittelemaan, että kivun lähde on luultavasti niskassa eikä niinkään lapaluun kohdalla missä aiempi "vika" oli. Olen miettinyt myös, että hieronta saattoi mahdollisesti pahentaa tilaa kun se suoritettiin varsin pikaisesti ajan puutteen vuoksi.
Minulle suositeltiin lääkäri ajan varaamista, mutta toisaalta sekin on alkuunsa hieman turhauttavaa, koska aikoja ei ollut ainakaan kahteen viikkoon ja yleislääkäri harvemmin tuntee tälläisiä vaivoja paremmin kuin hyvä fysioterapeutti. Erikoislääkärillehän pääsy saattaa kestää sitten hyvinkin kauan.
Oletteko sitä mieltä, että kannattaisi vaan suoraan mennä yksityisen erikoislääkärin vastaanotolle vai kokeilla jonkinlaisia muita spesialisteja ensin, esimerkiksi kiropraktikkoa? Onko tälläisestä kipuilusta kokemuksia? Voisihan olla niin, että urheilevallekin tälläinen ongelma ilmaantuisi jonkin vamman tai väärin tehdyn harjoitteen jälkeen. Kuulostaako siltä, että voisi mennä vain ajan mittaan ohi? Kai se on tärkeintä, että tässä löytäisi oikean henkilön.
Kipu ei oikein vaikuttaisi tällä hetkellä olevan lihasperäistä vaan tukirankaan tai hermostoon liittyvää. Sanottakoon nyt vielä, että en ole mitenkään fyysisesti hyvässä kunnossa ja minulla on yliliikkuva kaularanka ja työn/harrastusten takia runsaasta koneella istumisesta johtuva huonontunut ryhti.

Kiitos.
 
Minä sanoisin että käyt ensin siellä lääkärillä hakemassa mielipiteen, ja sitten treenaamaan jos se sopii. Jo yksi treenikerta viikossa monipuolista treenia auttaa todennäköisesti. Ainakin oma puoliso menee ihan romuksi toimistotyössä, jos ei käy välillä salilla.
 
Tämä ei välttämättä tänne kuuluisi, koska ei liity treenaamiseen, mutta kysyn silti kun uskon paikalla olevan asian tuntevia.
...

Itsellä hieman vastaavien oireiden takana oli yläselän fasettilukko, mikä painoi hermoa. Osteopaatille tai vastaavalle. Aukaisi kerralla ja kivut lähti kahdessa viikossa. Sitä ennen en ollut kahteen vuoteen pystynyt nukkumaan selällään mm. niskakipujen takia.
 
Tyttöystävällä on jo useamman kuukauden ajan ollut kipu vasemman lapaluun kohdalla. Kipu on vihlovaa ja "lukkomaista", ja yhdessä vaiheessa iho oli kipukohdasta kuin auringonpolttama. Käyty on normaalissa hieronnassa, triggerpistehierojalla ja hermoratahieronnassa, joista vain jälkimmäinen helpotti kipua, mutta kipu palasi välittömästi töihin palattua (tyttöystävä on töissä pikaruokaravintolassa). Hierojien mukaan lukkoja tai jumeja ei ole. Lekurillakin on käyty, mutta sieltä ei määrätä kuin vahvoja kipulääkkeitä. Röntgenkuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa.

Mielellään otetaan vastaan vinkkejä, mitä seuraavaksi voisimme kokeilla tai mikä selkää voisi mahdollisesti vaivata.
 
Pohdin pitkään oman loruni kirjottamista tänne sivulle. Nyt löyty sitten threadi mikä oikeesti kuvaa parhaiten tätä hyvin kettumaista vammaa. Taustaa vähän:

Takana:

-2011 Olkapäävamma pelissä, oikein kinusin itteäni MRI:hin mutta lääkäri näki parhaaksi tutkia ultralla olkapäätä, jonka seurauksena ei sitten löytynyt mitään revennyttä.
-Uskoin yleislääkärin ammattitaitoon, joten 3 vuotta treeniä vamman päälle jonka seurauksena penkissä kuulu napsahdus vasemman lapaluun alta. Ruvettiin uudelleen ihmettelemään.
-OMT Fyssariin 12 viikkoa ei tulosta
-Yleislääkäristä, ortopedille, MRI ja taas fyssariin joka saa pohtia tarvitaanko veistä. Fyssari kyseli motivaatiota johon totesin yksinkertasesti että: paska, koska vaihtoehto käytynä jo läpi. Lähinnä hyväksyntää veitselle hakemassa. Arvosti rehellisyyttä ja lupasi että jos 3 käyntiä tosissani teen eikä parane ni sitte jo kirjotellaan. Näinhän siinä kävi. Sain päättää intin ennen tai jälkeen veitsen ja jo valmiiksi varusmiespalvelusta lykänneenä päätin käydä pyörähtämässä 6kk ennen kun veistellään.
-Leikkaus: etuolkapää revennyt ja takaa kokonaan rustoutunut. Ankkureita kiinniteltiin ja rustot veisteltiin pois. Jokunen kuukaus lepoa. Sitten kuvittelin, että pakka on kasassa ja eiku jumppaamaan. Kuntoutus fyssari tehtynä. Lapa tuntu karseelta ennen ja jälkeen. Lonksuntaa, Yöllä vääntää väärään asentoon (aamusin kivut kamalia), sisempi lavan reuna ei pysy stabiilina, seinää vasten tukiessa kuuluu rutinaa kun lapa liukuu suoraksi myös ns. punnerrusasennossa kun puskee olkaa niin tuntuu jotenkin menevän paikoilleen mutta on aivan kiemurassa lopupeleissä.
-Aktiivisen pitkän kuminauhajumppa kauden päätteeksi loppu neuvot, kun ei parantumista näkymissä. Salia ei ole koskaan voinut juurikaan tehdä, koska kroppa vetää kieroon ku korkkiruuvi.
-Leikanneelle ortopedille käynti, joka vaihto uuden OMT fyssarin (lavan tukilihaksistoon erikoistuneen)
-Nyt 5 käyntiä 3 viikon välein takana, eli 15 viikkoa jumppaa jo, ei tulosta paitsi lähentäjä lihaksien ympärillä. Hieronnassa käynti tulehdutti koko selän ja polte eteenkin lavan lähentäjien kohdalla eli lavan sisäreunassa sai taas kerran tutkimaan asiaa lisää. Selän ja lavan alla kulkevan serratus anterior hermon hajoaminen sopii jotenkin todella hyvin kuvaukseen kun ei lähentäjissä juuri minkäänlaista kehitystä 2 vuoden aktiivisilla treenijaksoilla.
-Yleislääkärikäynti johti huulenpyörittelyyn ja tulehduskipulääkkeiden määräämiseen. Lähinnä tuntu, että tiesin vaivasta hoidoista ja tutkimuksista enemmän kuin itse lääkäri. Ortopedi käynti taas varattuna. Yleislääkäri ihmetyksissään veisteli siinä lähetettä vaikka leikannut ortopedi ottanut leikkauksen jälkeen ilmankin vastaan.

Edessä:

-Käynnille tammikuussa 2017 jossa sitten vaaditaan tuota ENMG lähetettä, jotta saataisiin hermot tutkittua. On muuten yksi törkeimmän tuntusista tutkimuksista, siellä 5 kertaa toisen käden vamman takia käyneenä. Ystävä kirurgi pohti mahdollisuutta lapatuen käytöstä fysio harjoittelussa.

Sivussa tehdyt toimenpiteet
- Kiropraktikko: tyydyttävää rusauttelua, vaivaan ei apua
- Hieronta: tosiaan avaa lihaksiston tasaa selän hetkeksi. Itsellä tulehtui kun todennäkösesti vanhoissa ruhjeissa veri lähti hetkeksi kiertämään.
- Manuaalinen hoito: olkapäiden ja lapojen kääntelyä ja vääntelyä sekä muuta survomista, tarkoitus palauttaa oikea asento lavoille ja saada pahimmat jännittymät auki (itsellä toteutettiin 2 äijän voimin, kun en ihan hentonen ole)
- Osteopaatti: Hieronnan tapasta painelua erilaisten ilmeisesti syviempien lihaskalvojen avausta, en kokenut mullistavaa hyötyä vaivaan
-Fysioterapia: mainittakoon uudelleen koska auttanut päivittäisessä arjessa vahvistamalla ympäröiviä lihasryhmiä. Varsinkin OMT fyssarit taitavia korjaamaan heikolle jääneitä tukilihaksia
-Rullaus foamrollerilla. Saanut avattua olkapäitä, jotta pystyy toteuttamaan tuota perus fysio jumppaa. Sekä selän ja hartioiden ryhtiä.
-Pallolla triggerpointtien hierominen ja pahimpien lapajumien avaaminen.

neuvoja / mietteitä:
-kuuntele ja tarkkaile lapaa, omaa kehoa ja muutoksia, lääkäri ei tiedä > kerro. Kukaan ei ole selvännäkijä.
-mitä pikemmin hoidetaan, sen pikemmin korjaantuu/ on mahdollista korjata. Älä jää pohtimaan siis vaivaa vaan hakeudu ammattilaisen luo.
-Pyri aina mahdollisimman erikoistuneelle lääkärille, mikäli epäröit lopputulemaa pyydä toinen lausunto toiselta lääkäriltä.
-tennispallolla sain ensimmäisen kerran leikkauksen jälkeen hermopaineet auki triggerpointteja hieromalla sekä lavan jotenkin vähän parempaan asentoon.
-fyssari auttaa
-en halua edes laskea kulutettua rahan määrää näihin, eli jos joku pystyy oikasemaan jonkun hoidon/vaiheen välistä niin tämäkin kirjotus saa jonkun arvon.

Jos saisi päättää lottovoiton ja täysin terveen kropan väliltä niin päätyisin jälkimmäiseen. Vaikka ensimmäisellä kuittaisikin mukavasti näitä kuluja :F
 
Viimeksi muokattu:

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom