Hermotus terminä

[iivili]

Ihmetyttää, miksi Pauliina Talus kirjassaan puhuu hermotusreenistä viitatessaan todella pitkiin (25-50 toistoa) sarjoihin. Jokaikisessä lukemassani muussa punttireeniä käsittelevässä kirjassa kuin Taluksen on hermotus = voiman lisääminen = paljon rautaa ja vähän toistoja, tiivistetysti sanottuna.

Pitkät sarjat vaikuttavat ilmeisesti lähinnä hitaisiin lihassoluihin (joissa on vähiten kasvupotentiaalia mun tietääkseni, nopeissa taas eniten) ja kehittänevät maitohapon sietokykyä, mutta millä perusteella niiden tekemistä voidaan sanoa hermotukseksi? Onko kyse tuntumasta ja pumpista (=maitohapon kertyminen), sitäkö Talus tarkoittaa hermotuksella?

Mitä voimareenistä enemmän tietävät (vaikkapa jto, Raven ja Kummonen) kommentoisivat termistä hermotus?

Tässä jotain, mitä Google nopsasti löysi hakusanalla hermotus:
http://www.city.fi/fitness2/treeni/kuntosaliharjoittelu/0204/index.shtml
http://www.protraining.fi/sport/fyvalmennus/fyvoimaom1.htm (hermotus mainitaan räjähtävän ja pikavoiman kohdalla, maksimivoiman kohdalla myös tahdonalainen hermotus)
http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/kysymysjavastaus.asp?id=63

 

[Force]

Tulisi mieleen, että todella pitkät sarjat opettavat liikerataa kun toistoja tulee paljon ja tällä tavoin liikehermotus paranisi.

Yleensähän hermotus voimailussa tarkoittaa sitä, että hermoimpulssit menevät tehokkaammin ja nopeammin perille.

 

[leadnose]

Jostain joskus (tm) luin, että kun pitkässä ja kevyellä painolla tehtävässä sarjassa alkaa hyytyä, niin hyytyminen tapahtuu kai ensin hitaitten solujen osalta (ne ovat jaksaneet nostaa sitä kuormaa kun se on ollut riittävän kevyt) ja kun ne eivät enää jaksakaan, alkavat nopeat solut toimia vasta kun kuorma ei hitaammilla soluilla nouse. Saattaa olla että meni ihan metsään Mutta vähän kummalta kuulostaa tuo hermotus-termi tuossa mainitussa yhteydessä.

 

[MikaK]

Oma käsitys on että saataisiin lihas tottumaan tekemään työtä mahdollisimman suurella määrällä motorisia yksiköitä. Voimantuoton kannalta saataisiin siihen yhteen nostoon kaikki mahdolliset yksiköt käyttöön, eli samalla kannalla kuin iivili. Lihashan ei ikinä työskentele koko kapasiteetillaan...

Pauliina ilmeisesti hakee hermotukselle taas toista näkökulmaa eli kun motoriset yksiköt jotka alkuun tekevät työtä väsyvät, niin otetaan niitä lisää käyttöön sarjan ollessa pitkä.

Menee pahasti mutulla ja uskoisinkin että jhulmi tyhjentää pöydän fysiologisilla faktoilla...

 

[MKM]

Hermotustreenihän on synonyymi taitoharjoittelulle. Hermolihasjärjestelmän fiksumpi komponentti, hermosto, oppii sellaiseksi kun sitä opetetaan. Jos haluat tulla räjähtäväksi penkkipunnertajaksi, tee räjähtäviä penkkipunnerruksia. Mikäli haluat kehittää maksimikyykkyä, tee maksimikyykkyä. Jos haluat hyväksi seiväshyppääjäksi, hyppää seivästä. Kaikki treenihän on jonkinsortin hermotustreeniä. Mutta useimmiten hermotustreenillä punttiennostelun yhteydessä tarkoitetaan maksimivoimaharjoittelua tai räjäyttelyä, kun ei tuota Pauliina Taluksen toistoalueen (25-50) painojen teknistä hallintaa ensisijaisesti juuri kukaan tarvitse.

 

[Force]

MKM veti niin hyvän perusselostuksen hermotukselle, että miltei FAQ:iin pitäisi laittaa.

 

[N.O.Kummonen]

Varmasti joku "kirjanoppinut" osaisi vastata tähän paremmin. MKM selitti itse prosessin jo melko hyvin, mutta jos meikäläinen yrittää sitten takertua taas sanoihin ja sohia elimellä välimerkkejä.

Hermotus on vakiintunut käsite, termi ja sana kuvaamaan voimailussa jaksoa jolloin haetaan sitä huippukuntoa. Kuinka oikea sana se on kuvaamaan sitä? No toisaalta hyvinkin kuvaava sillä aivan kuten MKM totesi jokaisen taidon tai suorituksen hiominen sisältää hermostollisen komponentin kehittämistä, joten miksi voimanosto tekisi poikkeuksen. Voimanostospesifisempiä kansantermejä ovat "piikkaus" ja "nousu".

Hermotusta voidaan ehkä ajatella esim. tenniksen syötön opettelun kannalta. Käden (ja koko vartalon) lihasten fysiologiset (en tiedä onko tuo oikea sana kuvaamaan ominaisuuksia joita tarkoitan) ominaisuudet eivät välttämättä muutu lainkaan, mutta syöttö paranee ja kovenee kokoajan.

Toisaalta sana ei ole kuvaava sillä kuten hyvin monet muutkin termit se on keksitty ja käännetty suomenkielelle. Monimutkaista prosessia kuvaa yksi sana.

Pitkät sarjat vaikuttavat ilmeisesti lähinnä hitaisiin lihassoluihin (joissa on vähiten kasvupotentiaalia mun tietääkseni, nopeissa taas eniten) ja kehittänevät maitohapon sietokykyä, mutta millä perusteella niiden tekemistä voidaan sanoa hermotukseksi? Onko kyse tuntumasta ja pumpista (=maitohapon kertyminen), sitäkö Talus tarkoittaa hermotuksella?

Taluksen kirjaa en ole lukenut, joten en voi tietää mitä hän tarkoittaa. Ehkä hän yrittää pitkillä sarjoilla saada juuri näitä hitaita lihassoluja tekemään työtä ja sitä kauttaa yrittää hyödyntää myös niiden kasvupotentiaalin. Yrittää "hermottaa" niitä vastaanottavampaan tilaan. En ole lihassoluspesialisti ja pidän itseäni enemmän käytäntöön kuin tieteeseen suuntautuneena (=tyhymänä :D ) joten en osaa sanoa onko tuossa teoriassa lihasten kasvun kannalta järkeä vai ei. Pitänee taas lukea jotain... Mutta tuntuma ja pumppi voi olla Taluksella synonyymi hermotukselle.

Tulisi mieleen, että todella pitkät sarjat opettavat liikerataa kun toistoja tulee paljon ja tällä tavoin liikehermotus paranisi.

Tuossakin on vinha perä. Pitkällä sarjalla ja pienellä painolla saa liikkeen kohdistettua paremmin ja tavallaan opettaa lihasta supistumaan. Tuollaisten sarjojen lihasta kasvattava vaikutus on sitten eriasia, mutta hyöty saattaa tulla em. teoriastani riippumatta myös sitä kautta, että siirryttäessä suurempiin painoihin ja lyhyisiin sarjoihin lihas osaa supistua paremmin.

Voi tietysti olla, että Talus on yhtä huono selittämään asiaa kuin minäkin. Saattaa jopa olla, että hän yrittää sarjan pituudella "muokata" lihaksen muotoa keskittymällä supistamaan vaikka hauiksen alapäätä ja kutsuu tuota hermottamiseksi. Maailma on ihmeitä pullollaan! Lukematta Taluksen kirjaa en voi tietää.

Tämä on hauskaa! Joku tekee jotain ja keksitään teoriaa ja tiedettä, joka tukee tätä.

 

[alcatraz]

hermotuksesta

Hermottamisessa on yleisesti kyse siitä, että sarjaa pidennetään ajallisesti. Eli se voi tarkoittaa pitkiä sarjoja (15 - 30 toistoa) tai mikä vielä parempi, tehdään toistot (varsinkin eksentrinen vaihe) todella hitaasti, jolloin, vaikka toistoja tulee vähemmän kuin ed. mainitussa, niin ajallisesti kuluu yhtä paljon aikaa sarjan tekemiseen. Jälkimmäinen vaihtoehto on parempi, kun ns. "hermotetaan" lihasta. Tällöin lihas joutuu töihin molempiin suuntiin (eksentrinen ja konsentrinen), koska myös supistava vaihe tehdään hitaammin kuin norm. Hyvä tapa opetella esim. uusi liike, jolloin liikkeessä toimivat lihakset saavat suuren rasituksen pienellä painolla.

 

[MKM]

Jostakin syystä paskapuhetta-hymiöviestini on poistunut/poistettu täältä jo kahdesti, joten itsepäisenä ihmisenä on sitten pakko kirjoittaa. Paljon olen hermottamisesta lukenut, mutta en vielä koskaan mitään tuollaista tai edes vähänkään tuon suuntaista mitä Alcatraz siitä kirjoittaa. Että hermottaminen = sarjan ajallinen pidentäminen. Mistähän lähteestä Alcatraz on tuon määritelmän poiminut? Räjähtävän voiman harjoittelussakin kun sarja kestää muutaman sekunnin ja maailman parhaat voimavalmentajat puhuvat hermottamista, niin sarjaako on silloin jostakin pidennetty?! No ei sitten laiteta sitä paskapuhetta hymiötä:

 

[Hirvonen]

Entäs liittyykö hermotus myös maksimivoiman ja sarjakestävyyden suhteeseen. Jos joku äijä saa vaikka penkistä satasella 6 toistoa ja ei saa maksimina kuin 105 kg niin olen kuullut puhuttavan että sillon tällä kaverilla on "hermotus perseellään". Liittyykö tämä jotenkin asiaan vai oonko iham metsässä? :D

 

[N.O.Kummonen]

Entäs liittyykö hermotus myös maksimivoiman ja sarjakestävyyden suhteeseen. Jos joku äijä saa vaikka penkistä satasella 6 toistoa ja ei saa maksimina kuin 105 kg niin olen kuullut puhuttavan että sillon tällä kaverilla on "hermotus perseellään". Liittyykö tämä jotenkin asiaan vai oonko iham metsässä?

Liittyy.

Jos kyseinen kaveri harjoittelee nostaakseen mahdollisimman paljon yhdellä toistolla penkissä, niin voisi tosiaan sanoa, että kaveri ei tarvitse lisää lihasvoimaa, vaan hänen täytyy oppia paremmin käyttämään hyödyksi jo olemassa oleva lihasvoima, siis opeteltava nostamaan ykkösiä, siis tehtävä piikkaus, siis hermotettava ykkösiä varten.

Jos tarkoitus on tehdä maksimiin nähden mahdollisimman kova kuuden toiston sarja, niin sanoisin, että hermotus on kohdallaan.

Huom. Yleensä tällä palstalla puhutaan hermotuksesta voimanoston kannalta eli siis siitä, että hermotus on kohdallaan, jos ykkönen on kova verrattuna sarjapainoihin. Tuon ei tarvitse olla koko totuus vaan on löydettävä se tarkoituksen mukainen ja lajikohtainen hermotus.

Kuultua teoriaa ja väite:

Hermosto kehittyy (kuten kaikki) parhaiten lapsuus- ja nuoruusiässä. Tätä ei huomaa yksinkertaisissa punttiliikkeissä niiden hermostollisen vaatimattomuuden takia. Fyysiset ominaisuudet voivat kehittyä vielä pitkälle aikuisiässä, mutta sinusta tuskin tulee huippu tennispelaajaa tai lätkämaalivahtia, jos aloitat harjoittelun vasta 20 vuotiaana. Vaikka harjoittelisit 10 vuotta tuskin pääset samalle tasolle kuin 10-vuotiaana harjoittelun aloittanut on 20-vuotiaana. Tämä johtuu juuri hermostosta. Arvioikaa ja korjatkaa jos tiedätte paremmin!