quiz
Banned
- Liittynyt
- 13.3.2005
- Viestejä
- 1 127
Karotenoidit
Luonnossa esiintyvistä keltaisista, oransseista ja punaisista kasvien väriaineista suuri osa kuuluu karotenoideihin. Näemme niitä kaikkialla syksyn lehtien väriloistossa ja punaruskeissa männyn neulasissa, hedelmissä (tomaatti, aprikoosi, paprika) ja tietenkin porkkanassa. Myös vihreät kasvikset sisältävät runsaasti karotenoideja, vaikka kasvisten hallitseva vihreä väriaine klorofylli peittääkin niiden punertavan värin.
Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti karotenoideja, joiden merkitys on terveydelle tutkitaan vilkkaasti. Peräti 25 vuotta kestäneen seurantatutkimuksen mukaan mukaan Välimeren maiden ja Japanin väestö näyttävät sietävän paremmin korkeaa verenpainetta kuin Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltain väestö.
Karotenoidit suojaavat ihoa ja silmiä auringon UV-säteiltä. Niinpä ne ehkäisvät harmaakaihia (lue uusi tutkimusraportti). Kymmenet tutkimukset, muun muassa Kuopion yliopistosta, osoittavat karotenoidien suojaavan myös syöpätaudeilta ja sydän- ja verisuonisairauksilta. Erään tutkimuksen mukaan Crohnin tautia potevilla henkilöillä on krooninen hapetusstressi ja piilevää puutetta karotenoideista (lykopeenista ja kryptoksantiinista) ja C-vitamiinista.
Nykään tunnetaan jo noin 600 eri karotenoidia, joista noin 20 esiintyy ihmisen ruokavaliossa. Terveyden kannalta tärkeimpinä pidetään beetakaroteenia, luteiinia, lykopeenia ja asta-, krypto- ja zeaksantiinia.
Karotenoidien pitoisuuksia eri ruuissa
Miten karotenoidit toimivat elimistössä?
Karotenoidit tunnetaan ehkä parhaiten niiden kyvystä muuntua elimistössä A-vitamiiniksi, joka on välttämätöntä hyvälle näkökyvylle, hedelmällisyydelle ja eri kudosten toiminnoille. Yhdysvaltain Tiedeakatemian vuonna 2001 julkaiseman raportin mukaan elimistö kykenee muuttamaan karotenoideja A-vitamiiniksi puolta vähemmän kuin tähän asti on uskottu. Karotenoidien tarve onkin siis kaksinkertainen!Tähän asti on suositeltu syömään viisi (5) annosta hedelmiä, kasviksia ja vihanneksi, ja nyt niitä pitäisikin syödä 10 anosta päivässä! Mitenkähän se luontuu suomalaiselta mieheltä? Olisikohan sittenkin helpointa turvata riittävä karotenoidien saanti ottamalla ne aurinkokapselin tai rasvahappokapselin muodossa?
Noin 10 prosenttia karotenoideista muuttuu A-vitamiiniksi, mukaan lukien alfa- ja beetakaroteeni ja kryptoksantiini. Mutta karotenoidit eivät ole pelkästään A-vitamiinin esiasteita, vaan ne ovat vahvoja antioksidantteja ja niillä on siten myös itsenäisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
Miksi kasvit tuottavat antioksidantteja?
Karotenoidit ovat kasvien suoja-aineita, jotka varjelevat kasveja auringonvalossa syntyviltä vaarallisilta vapailta radikaaleilta. Ilman kasvien karotenoideja maapallon kasvikunta olisi tuhoutunut jo kauan sitten!
Myös ihminen voi käyttää hyväkseen kasvien karotenoidien ja muiden kasviantioksidanttien soluja suojaavaa vaikutusta. Syömällä karotenoidipitoisia kasviksia ja hedelmiä saa ihminen samanlaista suojaa radikaaleja vastaan. Kasviantioksidantit suojaavat paitsi UV-säteiltä myös tupakan, alkoholin, monien lääkkeiden, pakokaasujen, raskasmetallien ja torjunta-aineiden synnyttämiltä vapailta radikaaleilta.
Eikä tässä kyllin, sillä myös elimistön normaali ja sairaalloinen toiminta tuottaa ylimäärin vapaita radikaaleja varsinkin tulehdus- ja rappeutumistautien aikana. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Yhdysvaltain Sydäntautiliitto (AHA) suosittavatkin kaikille ihmisille viittä (5) kasvis- ja hedelmäannosta päivittäin. Tarve on kuitenkin uusien tietojen mukan kaksi kertaa tätäkin suurempi. Uuden tutkimuksen mukaan karotenoidit ehkäisevät diabetesta tupakoimattomilla ihmisillä, mutta ei tupakoitsijoilla, koska tupakointi jotenkin mitätöi karotiinien suojavaikusksen (Am J Epidemiol. 2006).
Tärkeimmät karotenoidit
Alfakaroteenin ja tupakoitsijoiden keuhkosyövän välillä on havaittu tilastollisesti merkitsevä yhteys: Mitä pienempi saanti, sitä suurempi sairastumisen vaara. Porkkana ja kurpitsa sisältävät runsaasti alfakaroteenia.
Beetakaroteenia pidettiin aivan viime aikoihin asti tärkeimpänä karotenoidina. Kieltämättä se onkin parhaiten tunnettu ja eniten tutkittu karotenoidi, jolla on tutkimusten mukaan monia edullisia vaikutuksia terveyteen. Suuri suomalainen SETTI-tutkimus osoitti, että kapseleina nautittu beetakaroteeni (20 mg/päivä) ehkäisee eturauhassyöpää ja aivohalvausta. Tutkimukseen osallistui noin 30 000 tupakoivaa miestä.
Beetakaroteeni vähentää riskiä sairastua moniin syöpätauteihin, muun muassa suu-, keuhko-, rinta-, ruokatorvi- ja kohdunkaulan syöpään. SETTI-tutkimuksessa beetakaroteenilla ei kuitenkaan havaittu keuhkosyövältä eikä sydän- tai aivoinfarktilta suojaavaa vaikutusta. Syynä oli ilmeisesti koehenkilöiden vuosikymmeniä jatkunut kova tupakointi (1-2 askia/vrk), jonka haittavaikutukset olivat ylivoimaisia beetakaroteenillekin. Suun kautta nautittuna betakaroteeni suojaa ihoa auringonvalon UV-säteiltä. Sen teho paranee entisestään, kun iholle sivellään suojavoidetta (etenkin jos se sisältää vihreästä teestä valmistettua uutetta)
Lykopeeni on tehokkaimpia singlettihappi-nimisen radikaalin sieppareita. Parhaita lykopeenin lähteitä ravinnossa ovat tomaatit, vesimelooni ja punertava greippi. Tutkimusten mukaan tomaatin ja tomaattivalmisteiden (sose, ketsuppi) runsas käyttö saattaa vähentää eturauhas- ja mahasyövän sekä sydänkohtauksen vaaraa.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti. Tuore tutkimus osoitti selvän yhteyden veren matalan lykopeenipitoisuuden ja eturauhassyövän välillä. Eturauhassyövän riski oli 35 % pienempi miehillä, joiden veressä oli eniten lykopeenia, verrattuna alimpaan pitoisuuteen. Aggressivisen eturauhassyövän riski väheni peräti 65 %.(Am J Epidemiol 2002;155:1023-1032).
Israelilainen tutkimus puolestaan osoittaa, että ruuan lisänä nautittu lykopeeni saattaa myös ehkäistä ja hoitaa rasitusastmaa. Toisen tutkimuksen mukaan lykopeeni parantaa miehen sperman laatua ja siittiöiden liikkuvuutta. Kuopion yliopiston tutkimuksissa on osoitettu, että lykopeeni ehkäisee valtimonkovetustautia ja siten myös sydän- ja aivoinfarkteja. Kuopion tutkijoiden mielestä suomalaiset saavat ruassaan aivan liian vähän lykopeenia.
Lykopeenilla on osoitettu ainakin seuraavat neljä verisuonia suojaavaa vaikutusmekanismia:
- antioksidantti
- solujen tiedonsiirto (gap junction communication)
- hormonaalinen vaikutus
- immunologinen vaikutus. Lykopeeni estää tulehdusta, mikä näkyy C-reaktiivisen proteiinin ja fibrinogeenin mittauksissa.
Lue isää lykopeenista suomeksi tai englanniksi
Luteiini ja zeaksantiini ovat erityisen tärkeitä silmille. Tutkimusten mukaan ne saattavat vähentää silmänpohjan rappeuman (makuladegeneraation) ja harmaakaihin vaaraa. Nämä silmäsairaudet aiheuttavat vanhuksille huononäköisyyttä ja sokeutta. Uusi tutkimus vahvistaa, että luteiini ehkäisee valtimonkovetustautia. Parhaita näiden karotenoidien lähteitä ruuassa ovat pinaatti, paprika, pavut, porkkana, selleri ja ruusukaali.
Kryptoksantiini on ehkä vähiten tunnettuja karotenoideja, mutta sillä voi olla hyvinkin tärkeä merkitys terveydelle. Kohdunkaulan syöpään sairastuneiden naisten veressä on tavallista vähemmän kryptoksantiinia. Hyviä lähteitä ravinnossa ovat appelsiinit, papaija, persikat ja mandariinit.
Astaksantiini on uusin tulokas, jolla näyttää olevan erityisesti silmänpohjaa suojaava vaikutus. Sen on todettu ehkäisevän ja jarruttavan makuladegeneraatiota. Astaksantiinia on mm. äyriäisten punaisissa osissa. Sitä lisätään norjalaisen viljellyn lohen ravintoon, jotta loheen saadaan kaunis punainen väri. Lue lisää englanniksi
Yhdistelmä tehokkaampi kuin yksittäiset karotenoidit
Usean karotenoidin yhdistelmä on terveydelle tärkeämpi kuin mikään yksittäinen karotenoidi. Ne vaikuttavat elimistössä vahvistaen synergistisesti toinen toistensa (ja muiden suojaravinteiden) terveysvaikutuksia. Jos otat karotenoideja ruuan lisänä, kannattaa käyttää yhdistelmävalmistetta.
Kehitys on siis hyvin samanlainen kuin antioksidanttivitamiinien ja -hivenaineiden kohdalla: vielä 1980-luvun alussa monet ihmiset nauttivat C- tai E-vitamiinia, joku otti seleeniä, joku toinen sinkkiä. 1980-luvun puolivälissä kehitin Suomen ensimmäisen antioksidanttien yhdistelmävalmisteen, joka sisältää kuutta vaikuttavaa ainetta.
Tarvitsetko Sinä karotenoideja lisäravinteena?
Keväällä 2001 Yhdysvaltain tiedeakatemia ilmoitti uutena käsityksenään, että karotenoidien tarve on kaksinkertainen vallitsevaan suositukseen nähden. Tutkijat eivät tiedä vielä ehkä kymmeneen vuoteen, mikä on ihmisen ihanteellinen karotenoidien ja muiden antioksidanttien päivittäinen saanti. Mutta ilman tällaista täsmällistä tietoakin on selvää, että suuri osa ihmisistä saa ruuassaan aivan liian vähän karotenoideja silmien ikärappeuman, sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyä ajatellen. Puhumattakaan tietysti altistumisesta voimaakkalle auringonvalolle.
Uudet tutkimukset kertovat, että meidän pitäisi saada päivittäin 8-10 mg beetakaroteenia ja 2-3 mg lykopeenia. Tällä hetkellä beetakaroteenin keskimääräinen saanti Suomessa on vain noin 2 mg ja lykopeenin vain 0,2 mg. Muiden karotenoidien ja muiden antioksidanttien saantia ja tarvetta ei vielä tunneta. On ilmeistä, että niidenkin tarve on suurempi kuin mitä väestön saanti keskimäärin. Karotenoidien tarve kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, kun altistumme yhä enemmän ympäristön saastumiselle ja otsonikadon aiheuttamalle UV-säteilyn lisääntymiselle. Jos Sinusta tuntuu, ettet saa ruokavaliossasi riittävästi karotenoideja, voit ottaa niitä lisäravinteena.
Luonnossa esiintyvistä keltaisista, oransseista ja punaisista kasvien väriaineista suuri osa kuuluu karotenoideihin. Näemme niitä kaikkialla syksyn lehtien väriloistossa ja punaruskeissa männyn neulasissa, hedelmissä (tomaatti, aprikoosi, paprika) ja tietenkin porkkanassa. Myös vihreät kasvikset sisältävät runsaasti karotenoideja, vaikka kasvisten hallitseva vihreä väriaine klorofylli peittääkin niiden punertavan värin.
Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti karotenoideja, joiden merkitys on terveydelle tutkitaan vilkkaasti. Peräti 25 vuotta kestäneen seurantatutkimuksen mukaan mukaan Välimeren maiden ja Japanin väestö näyttävät sietävän paremmin korkeaa verenpainetta kuin Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltain väestö.
Karotenoidit suojaavat ihoa ja silmiä auringon UV-säteiltä. Niinpä ne ehkäisvät harmaakaihia (lue uusi tutkimusraportti). Kymmenet tutkimukset, muun muassa Kuopion yliopistosta, osoittavat karotenoidien suojaavan myös syöpätaudeilta ja sydän- ja verisuonisairauksilta. Erään tutkimuksen mukaan Crohnin tautia potevilla henkilöillä on krooninen hapetusstressi ja piilevää puutetta karotenoideista (lykopeenista ja kryptoksantiinista) ja C-vitamiinista.
Nykään tunnetaan jo noin 600 eri karotenoidia, joista noin 20 esiintyy ihmisen ruokavaliossa. Terveyden kannalta tärkeimpinä pidetään beetakaroteenia, luteiinia, lykopeenia ja asta-, krypto- ja zeaksantiinia.
Karotenoidien pitoisuuksia eri ruuissa
Miten karotenoidit toimivat elimistössä?
Karotenoidit tunnetaan ehkä parhaiten niiden kyvystä muuntua elimistössä A-vitamiiniksi, joka on välttämätöntä hyvälle näkökyvylle, hedelmällisyydelle ja eri kudosten toiminnoille. Yhdysvaltain Tiedeakatemian vuonna 2001 julkaiseman raportin mukaan elimistö kykenee muuttamaan karotenoideja A-vitamiiniksi puolta vähemmän kuin tähän asti on uskottu. Karotenoidien tarve onkin siis kaksinkertainen!Tähän asti on suositeltu syömään viisi (5) annosta hedelmiä, kasviksia ja vihanneksi, ja nyt niitä pitäisikin syödä 10 anosta päivässä! Mitenkähän se luontuu suomalaiselta mieheltä? Olisikohan sittenkin helpointa turvata riittävä karotenoidien saanti ottamalla ne aurinkokapselin tai rasvahappokapselin muodossa?
Noin 10 prosenttia karotenoideista muuttuu A-vitamiiniksi, mukaan lukien alfa- ja beetakaroteeni ja kryptoksantiini. Mutta karotenoidit eivät ole pelkästään A-vitamiinin esiasteita, vaan ne ovat vahvoja antioksidantteja ja niillä on siten myös itsenäisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
Miksi kasvit tuottavat antioksidantteja?
Karotenoidit ovat kasvien suoja-aineita, jotka varjelevat kasveja auringonvalossa syntyviltä vaarallisilta vapailta radikaaleilta. Ilman kasvien karotenoideja maapallon kasvikunta olisi tuhoutunut jo kauan sitten!
Myös ihminen voi käyttää hyväkseen kasvien karotenoidien ja muiden kasviantioksidanttien soluja suojaavaa vaikutusta. Syömällä karotenoidipitoisia kasviksia ja hedelmiä saa ihminen samanlaista suojaa radikaaleja vastaan. Kasviantioksidantit suojaavat paitsi UV-säteiltä myös tupakan, alkoholin, monien lääkkeiden, pakokaasujen, raskasmetallien ja torjunta-aineiden synnyttämiltä vapailta radikaaleilta.
Eikä tässä kyllin, sillä myös elimistön normaali ja sairaalloinen toiminta tuottaa ylimäärin vapaita radikaaleja varsinkin tulehdus- ja rappeutumistautien aikana. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Yhdysvaltain Sydäntautiliitto (AHA) suosittavatkin kaikille ihmisille viittä (5) kasvis- ja hedelmäannosta päivittäin. Tarve on kuitenkin uusien tietojen mukan kaksi kertaa tätäkin suurempi. Uuden tutkimuksen mukaan karotenoidit ehkäisevät diabetesta tupakoimattomilla ihmisillä, mutta ei tupakoitsijoilla, koska tupakointi jotenkin mitätöi karotiinien suojavaikusksen (Am J Epidemiol. 2006).
Tärkeimmät karotenoidit
Alfakaroteenin ja tupakoitsijoiden keuhkosyövän välillä on havaittu tilastollisesti merkitsevä yhteys: Mitä pienempi saanti, sitä suurempi sairastumisen vaara. Porkkana ja kurpitsa sisältävät runsaasti alfakaroteenia.
Beetakaroteenia pidettiin aivan viime aikoihin asti tärkeimpänä karotenoidina. Kieltämättä se onkin parhaiten tunnettu ja eniten tutkittu karotenoidi, jolla on tutkimusten mukaan monia edullisia vaikutuksia terveyteen. Suuri suomalainen SETTI-tutkimus osoitti, että kapseleina nautittu beetakaroteeni (20 mg/päivä) ehkäisee eturauhassyöpää ja aivohalvausta. Tutkimukseen osallistui noin 30 000 tupakoivaa miestä.
Beetakaroteeni vähentää riskiä sairastua moniin syöpätauteihin, muun muassa suu-, keuhko-, rinta-, ruokatorvi- ja kohdunkaulan syöpään. SETTI-tutkimuksessa beetakaroteenilla ei kuitenkaan havaittu keuhkosyövältä eikä sydän- tai aivoinfarktilta suojaavaa vaikutusta. Syynä oli ilmeisesti koehenkilöiden vuosikymmeniä jatkunut kova tupakointi (1-2 askia/vrk), jonka haittavaikutukset olivat ylivoimaisia beetakaroteenillekin. Suun kautta nautittuna betakaroteeni suojaa ihoa auringonvalon UV-säteiltä. Sen teho paranee entisestään, kun iholle sivellään suojavoidetta (etenkin jos se sisältää vihreästä teestä valmistettua uutetta)
Lykopeeni on tehokkaimpia singlettihappi-nimisen radikaalin sieppareita. Parhaita lykopeenin lähteitä ravinnossa ovat tomaatit, vesimelooni ja punertava greippi. Tutkimusten mukaan tomaatin ja tomaattivalmisteiden (sose, ketsuppi) runsas käyttö saattaa vähentää eturauhas- ja mahasyövän sekä sydänkohtauksen vaaraa.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti. Tuore tutkimus osoitti selvän yhteyden veren matalan lykopeenipitoisuuden ja eturauhassyövän välillä. Eturauhassyövän riski oli 35 % pienempi miehillä, joiden veressä oli eniten lykopeenia, verrattuna alimpaan pitoisuuteen. Aggressivisen eturauhassyövän riski väheni peräti 65 %.(Am J Epidemiol 2002;155:1023-1032).
Israelilainen tutkimus puolestaan osoittaa, että ruuan lisänä nautittu lykopeeni saattaa myös ehkäistä ja hoitaa rasitusastmaa. Toisen tutkimuksen mukaan lykopeeni parantaa miehen sperman laatua ja siittiöiden liikkuvuutta. Kuopion yliopiston tutkimuksissa on osoitettu, että lykopeeni ehkäisee valtimonkovetustautia ja siten myös sydän- ja aivoinfarkteja. Kuopion tutkijoiden mielestä suomalaiset saavat ruassaan aivan liian vähän lykopeenia.
Lykopeenilla on osoitettu ainakin seuraavat neljä verisuonia suojaavaa vaikutusmekanismia:
- antioksidantti
- solujen tiedonsiirto (gap junction communication)
- hormonaalinen vaikutus
- immunologinen vaikutus. Lykopeeni estää tulehdusta, mikä näkyy C-reaktiivisen proteiinin ja fibrinogeenin mittauksissa.
Lue isää lykopeenista suomeksi tai englanniksi
Luteiini ja zeaksantiini ovat erityisen tärkeitä silmille. Tutkimusten mukaan ne saattavat vähentää silmänpohjan rappeuman (makuladegeneraation) ja harmaakaihin vaaraa. Nämä silmäsairaudet aiheuttavat vanhuksille huononäköisyyttä ja sokeutta. Uusi tutkimus vahvistaa, että luteiini ehkäisee valtimonkovetustautia. Parhaita näiden karotenoidien lähteitä ruuassa ovat pinaatti, paprika, pavut, porkkana, selleri ja ruusukaali.
Kryptoksantiini on ehkä vähiten tunnettuja karotenoideja, mutta sillä voi olla hyvinkin tärkeä merkitys terveydelle. Kohdunkaulan syöpään sairastuneiden naisten veressä on tavallista vähemmän kryptoksantiinia. Hyviä lähteitä ravinnossa ovat appelsiinit, papaija, persikat ja mandariinit.
Astaksantiini on uusin tulokas, jolla näyttää olevan erityisesti silmänpohjaa suojaava vaikutus. Sen on todettu ehkäisevän ja jarruttavan makuladegeneraatiota. Astaksantiinia on mm. äyriäisten punaisissa osissa. Sitä lisätään norjalaisen viljellyn lohen ravintoon, jotta loheen saadaan kaunis punainen väri. Lue lisää englanniksi
Yhdistelmä tehokkaampi kuin yksittäiset karotenoidit
Usean karotenoidin yhdistelmä on terveydelle tärkeämpi kuin mikään yksittäinen karotenoidi. Ne vaikuttavat elimistössä vahvistaen synergistisesti toinen toistensa (ja muiden suojaravinteiden) terveysvaikutuksia. Jos otat karotenoideja ruuan lisänä, kannattaa käyttää yhdistelmävalmistetta.
Kehitys on siis hyvin samanlainen kuin antioksidanttivitamiinien ja -hivenaineiden kohdalla: vielä 1980-luvun alussa monet ihmiset nauttivat C- tai E-vitamiinia, joku otti seleeniä, joku toinen sinkkiä. 1980-luvun puolivälissä kehitin Suomen ensimmäisen antioksidanttien yhdistelmävalmisteen, joka sisältää kuutta vaikuttavaa ainetta.
Tarvitsetko Sinä karotenoideja lisäravinteena?
Keväällä 2001 Yhdysvaltain tiedeakatemia ilmoitti uutena käsityksenään, että karotenoidien tarve on kaksinkertainen vallitsevaan suositukseen nähden. Tutkijat eivät tiedä vielä ehkä kymmeneen vuoteen, mikä on ihmisen ihanteellinen karotenoidien ja muiden antioksidanttien päivittäinen saanti. Mutta ilman tällaista täsmällistä tietoakin on selvää, että suuri osa ihmisistä saa ruuassaan aivan liian vähän karotenoideja silmien ikärappeuman, sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyä ajatellen. Puhumattakaan tietysti altistumisesta voimaakkalle auringonvalolle.
Uudet tutkimukset kertovat, että meidän pitäisi saada päivittäin 8-10 mg beetakaroteenia ja 2-3 mg lykopeenia. Tällä hetkellä beetakaroteenin keskimääräinen saanti Suomessa on vain noin 2 mg ja lykopeenin vain 0,2 mg. Muiden karotenoidien ja muiden antioksidanttien saantia ja tarvetta ei vielä tunneta. On ilmeistä, että niidenkin tarve on suurempi kuin mitä väestön saanti keskimäärin. Karotenoidien tarve kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, kun altistumme yhä enemmän ympäristön saastumiselle ja otsonikadon aiheuttamalle UV-säteilyn lisääntymiselle. Jos Sinusta tuntuu, ettet saa ruokavaliossasi riittävästi karotenoideja, voit ottaa niitä lisäravinteena.
. Koska olen mukavalla tuulella, niin pistän kuvan selästä juhannuksen jälkeen, jossa näkyy missä kunnossa selkä oli päivän oleskelun jälkeen auringossa. Ei ole sitten kovin kaunista katseltavaa :D.
