Hajamielisyyden tekosia

[Buuffitus]

Joskus kymmenen vanhana oli huono olo, mutta vanhemmat olivat sanoneet että jos ei kuumetta ole niin kouluun mennään. Nooh, pikkubuuffitus sitten päässään ajatteli että kyllähän sen kuumeen aikaiseksi saa kun pistää kuumemittarin mikroon(digitaalisen). Kauhistus oli suuri ja opetus sitäkin karmeampi kun mikro alkoi paukkua ja haista palaneelle, kipinät sinkoili ja kuumemittari oli sökö lämmityksen jälkeen. Siihen jäi tämän tytön valehteluyritykset. Onneksi mikro toimi, vanhemmat ihmettelivät pahaa hajua talossa ja mustunutta mikrokupua... Menin kiltisti kouluun.

Kaupassa jään kirjoittelemaan samalla tavalla kuitteja kuten muutama muukin, vaikka olen maksanut rahalla.

Leipiä paahtelen ilman että johto on seinässä ja ihmettelen kuinka kestää niin kauan. :D

 

[Ukki]

Leipiä paahtelen ilman että johto on seinässä ja ihmettelen kuinka kestää niin kauan. :D

Tismalleen sama, ja voi jumalauta sitä tyhmyyden tunnetta kun tajuaa. Myös kahvinkeitintä/sähköuunia käyttäessä sama.
Miettii aamulla, että missäs se sanomalehti on, kunnes muistaa, että se tulee postiluukusta sisään eikä automaattisesti ilmesty keittiön pöydälle (Äiti herää poikkeuksettta [näin lomalla] aikaisemmin kuin minä).

Se tunne, kun nostaa jotakin esinettä, jonka uskoo olevan painavampi, kuin se on. Tuntuu muuten oudolta...

Aika usein jää jotain jääkaappiin, useimiten kaukosäädin.

Eipä tule paljoa muuta mieleen nyt. Olen suorastaan pakkomielteinen 'tarkistelun' kanssa, eli pariin otteeseen ainakin pitää tarkistella, että vetoketjulliset taskut on kiinni pyörällä ajaessa, että avaimet/rah/salikortti ja/avain on mukana... Kuten myös kaikki tärkeät paperit jne.

 

[AGR]

Niin ja vielä. Luulen usein unohtaneeni tehneeni jotain. Lähen töistä, kunnes puolivälissä matkaa muistan: wittu jäi ovet ja laitteet kaikki auki. Sitte poljetaan takas 5km töihin ja huomataan että kaikki onkin kunnossa. :wall:

 

[Raskolnikov]

Pää on laho kuin... No jokin, mikä on ihan saakelin laho. Eräänä männävuonna unohdin parin viikon sisään kolmesti ottaa rahat otto-automaatista suoritettuani noston.

Yhdellä kerralla kone imaisi ilmeisesti setelin takaisin, toisella joku ystävällinen mummeli huomautti minulle, jotta meinasinko ottaa omaisuuteni mukaani, ja kolmannella kerralla joku huomavaainen nuorehko mieshenkilö, joka seisoi takanani, ilmeisesti sosialisoi 20 eceeni omaan haltuunsa. Kirottuja olkoon kommunistit...

Ps. kevään aikana olin näppäillyt otto-automaattiin väärän nro.n niin monta kertaa, että eräällä kerralla kone söi kortin antamatta edes toista mahdollisuutta. Oikeestaan kirottuja olkoon ottomaatit prkle!!!

 

[Leelucky]

mä paistelin kerran ennen töihinmenoa kanat valmiiksi iltaa varten ja laitoin sellaseen tupperware-astiaan. Töistä tullessani paistoksia ei löytynyt mistään. pengoin kaikki kaapit läpi ja hetken jo luulin että oon vahingossa syöny ne. No löytyi loppujen lopuksi vaatekomerosta tuo astia. Kaippa jääkaapista voi tuon verran erehtyä :D

Lapsena rakentelin kaikeinnäköistä ja muutaman moponkin siinä sivussa sitten ostamistani irto-osista. Erään myin keltaisenpörssin kautta 2800markan hintaan ja rahat tietysti jemmaan. Unohdin sitten ne rahat ja löysin joskus puolen vuoden päästä suursiivouksen yhteydessä huoneestani "jessus, mullahan onkin rahaa".

muutaman kerran on viime aikoina tullut salitreenissä hypättyä väärään laitteeseen kesken treenin. ihmetelly miten tuntuu niin kevyeltä ja tajunnu että ei ihmekään kun tein eka reidenkoukistusta isoilla painoilla ja nyt kekkaloin pohkeita istuen ilman minkäänlaista vastusta

 

[Triv]

Unohtelen asioiden nimiä. Päässäni on visuaalinenkuva esineestä tai asiasta, jonka haluaisin sanoa, mutta en muista kyseisen asian nimiä. :curs: Saatan miettiä pitkäänkin mikä sen nimi taas oli ja mieleeni tulee usein lukuisia erivaihtoehtoja, joista mikään ei välttämättä ole oikein. Hyvä esimerkki olisi leivänpaahdin, josta kerran vahvasti ajattelin olevan paahtoleipäkone... joka toki oli loogisesti ajateltu. Laitan sinne paahtoleipiä ja se lämmittää ne eli tietysti paahtoleipäkone!

 

[J-M]

Unohtelen asioiden nimiä. Päässäni on visuaalinenkuva esineestä tai asiasta, jonka haluaisin sanoa, mutta en muista kyseisen asian nimiä. :curs: Saatan miettiä pitkäänkin mikä sen nimi taas oli ja mieleeni tulee usein lukuisia erivaihtoehtoja, joista mikään ei välttämättä ole oikein. Hyvä esimerkki olisi leivänpaahdin, josta kerran vahvasti ajattelin olevan paahtoleipäkone... joka toki oli loogisesti ajateltu. Laitan sinne paahtoleipiä ja se lämmittää ne eli tietysti paahtoleipäkone!

Tää on jo aika hyvä :lol2:...

Uuno turhapuro tyyliin "olen minä tehnyt niitä mitä ne nyt olikaan...Röitä!"
:lol2:

 

[Venla]

Unohtelen asioiden nimiä. Päässäni on visuaalinenkuva esineestä tai asiasta, jonka haluaisin sanoa, mutta en muista kyseisen asian nimiä. :curs:

Joo, näitä tulee joskus. Se on raastavaa. Olen uhohtanut sanat: housut, tiskiharja, applikaatio, rautatieasema... ja se yksi jota en nyt muistakaan, voi ei :D:D:D
Mä en muista levyjen enkä elokuvien nimiä. Kaupassa etin kyllä oikean bändin levyä - kannen värin perusteella tai vuosiluvun. Elolkuvissa olen jokus tosi raivostuttava koska alan jostain äyttelijästä (jonka nimeä en musita) kysyä ettäkuka toi... miss leffassa noin näytteli? ei hitto kuin muista. Tätä saattaa jatkua hyvinkin kauan ennen kuin muistan missä olen ko. henkilön nähnyt.

Hieman hahjamielistä oli kun eräs aamu vuosia sittyen Turussa koetin laittaa kahvin suodatinpussiin kaurahiutaleita. Muutamaa tuntia myöhemmin kämppikseni oli aikeissa ripotella kahvinporojen päälle currya kanelin sijaa.

Olen myös joskus keittänyt puuroa tunnin tai kaksi. Hautui ihan mukavasti kyllä, ei siinä mitään. Kerran kun olin poissa kotoa ollut muutaman tunnin niin kotiin tullessa huomasin että asunto ovi oli auki. Ei kiva.

Esineet uhkaavat eksyä vähän vääriin paikkoihin. Usein syynä on väsymys, ei hajamielisyys. Puhelimeni hukkasin viimeksi eilen. Vai olikos se tänään? Omenat asettelin nojatuolille, vesilasin jääkaappin. Saatan myös unohtaa jos mulla on menkat ja lähteä kotoa ilman mitään suojia . Silloin suuntana on kyllä yleensä eka kauppa. Lisäski pesuun menee joskus vääriä asioita. Noh, 40%:een pesussa hamassuojat eivät vahingoittuneet! Jee!

 

[Timba79]

Niin ja vielä. Luulen usein unohtaneeni tehneeni jotain. Lähen töistä, kunnes puolivälissä matkaa muistan: wittu jäi ovet ja laitteet kaikki auki. Sitte poljetaan takas 5km töihin ja huomataan että kaikki onkin kunnossa. :wall:

Tämä on paha. Ja pelkkä tunne riittää, eli jos tulee edes mieleen että on jäänyt ulko-ovi lukitsematta, niin on ajettava vaikka se 50 km kattomaan onko se lukossa vai ei. Muuten tuo vaivaa tasan niinpitkään kun sen pääsee tarkistamaan. Yleensä sen on näissäkin tapauksissa lukinnut normaalisti.

 

[Naene]

Joskus kymmenen vanhana oli huono olo, mutta vanhemmat olivat sanoneet että jos ei kuumetta ole niin kouluun mennään. Nooh, pikkubuuffitus sitten päässään ajatteli että kyllähän sen kuumeen aikaiseksi saa kun pistää kuumemittarin mikroon(digitaalisen). Kauhistus oli suuri ja opetus sitäkin karmeampi kun mikro alkoi paukkua ja haista palaneelle, kipinät sinkoili ja kuumemittari oli sökö lämmityksen jälkeen.

Mä tökkäsin sen kuumemittarin pään teekuppiin hetkeksi ja sain aikaan itselleni mojovan kuumeen :P Ei koulua jeee!

Eilen pähkäilin tosi kauan ja lopulta luovutin ja menin pois... en muistanut omaa sosiaaliturvatunnustani. Se loppuosa ei vaan muistunut mieleen. Eikä ole edes ensimmäinen kerta! Toisinaan se vaan muistuu mutta kun sitä oikeasti tarvitsisi niin "tuotaa...". Enkä muista missä kaupungissa olen syntynyt, useimmiten sanon väärän kaupungin. Pitää kulkea henkkarit mukana tästedes.

 

[gotto]

Ensimmäisenä tulee mieleen Stockan kanta-asiakaskortin ja rangen polettikortin tökkäämiset pankkiautomaattiin - kun näitä pitää jotakuinkin samassa taskussa pankkikortin kanssa ei aina tule mietittyä mitä sinne automaattiin tunkee. Onneksi nykyisin on käytössä ne siniset korttiaukot, olisi hieman noloa soitella aspaan että "Terve, terve, teillä on siellä jossain mun kanta-asiakaskortti, saisko sitä takaisin?"

Ruokaa pannulla paistettaessa tulee joskus tehtyä seuraavaa: ruokaöljy keittokomerosta jääkaappiin ja vastavuoroisesti lihat keittokomeroon. Sitten mietitään taas hetki että mitäs nyt pitikään tehdä.

 

[Taskuamatsoni]

Tossa kuukausi sitten olin muuttohommissa talvikämpilläni. Äitiliini tuli käymään kylässä ja tarjosi jätskin. Pistin ulko-oven auki ja kiinni siihen "mikäsenytikinäonkaan" että se pysyy auki, ja syötiin kimpassa ne jätskit siinä portailla. Menin sisälle sitten ja touhuilin aikani mitä ikinä touhuilinkaan... Aamulla kun heräsin, ihmettelin miten täällä onkaan näin viileää. Noh, ikkuna oli auki, siitä kai se johtuu. Eikun aamulenkille. Järkytys oli suuri kun etuovi oli selällään auki

 

[norbanki]

Minä se oon melkonen tahvo, etenkin jos vähänkään huonommilla unilla on liikenteessä, niin tunarointi on ihan jatkuvaa. Näitä normaaleja:

-Maksanut käteisellä, odotan kynä kädessä lappua kuittausta varten
-Maksanut ostokset, lähden kävelemään ja ostokset jää laariin, myyjä huutaa perään,
itseä nolottaa
-Yritän maksaa K-kaupassa/nostaa rahaa S-Tilikortilla
-Etsin jotain pikkuesinettä X tämä kyseinen esine kädessäni
-Hiusten muotoilutavaraa/kosteusvoidetta hammasharjaan, hiuslakkaa kainaloon

Ja yksittäistapauksena ehdottomasti jälkeenpäin hauskin:
Poljin silloiseen kotiosoitteeseen päin fillarilla (työmatkat yhteensä reilu 30 kilsaa) pitkän päivän jälkeen rättiväsyneenä. Tienhaarassa on ilmoitustaulu, jota tuumasin pysähtyä vilkaisemaan, kun näytti olevan jotain uutta lappua siinä. Suoritin tyylikkään lähestymisen, irroitin oikean klossin polkimesta ja kallistin fillaria vasemmalle laskeakseni jalan maahan.

Siinä vaiheessa kun tämä pikku epäselvyys oikean ja vasemman välillä välähti kaaliini, oli jo liian myöhäistä ja rysähdin suorilta kyljelleni sinne heinikkoon, vasen jalka edelleen tiukasti kiinni polkimessa. Muutama sekunti meni ihmetellessä mutta sitten repesin jo itsekin.
Toivottavasti joku sai hyvät naurut, jos sattui näkemään :lol2:

Edit: Kerran yritin sitkeästi kotiin kerrosta liian alhaalla. Tovin manasin, että mikä siinä lukossa nyt mättää kun ei ovi aukea. Sitten satuin vilkaisemaan nimeä ovesta ja tajusin olevani kolmosessa, kun oma osoite on seuraavassa kerroksessa. Kukaan ei ainakaan ehtinyt tulla ovelle ihmettelemään, että mitä siellä rävelletään..

 

[Kielimies]

Pistin aamupöppörössä vedenkeittimen liedelle ja levyn päälle. Olin juuri vasta saanut keittimen ja tottunut käyttämään kattilaa. Siihen se muovinen keitin sitten suli aika kivasti. Oli mukava haju ja siivoaminen.

 

[akki]

Mitäkähän tästäkin päivästä tulee. Lähdin töihin ja menin hissillä alas. Katsoin hissin peilistä että oonpa oudon näköinen ja tajusin, että en laittanut luomiväriä. Takaisin ylös ja luomiväri hakemaan. Hissillä taas alas ja kävelyä autolle, kunnes huomasin että mulla on kädessä pyörän avain. Ja eikun taas takaisin ylös. Ja iltapäivällä ois työsopparin kirjoitus uuteen työpaikkaan, osaankohan mä oman nimeni siihen kirjoittaa jopa

Ai niin, tuosta tuli mieleen...Olin menossa haastatteluun juuri kyseiseen paikkaan ja kesken matkan kauhea paniikkitilanne, "kummalla kädellä kätellään " Siis ihan yhtäkkiä tällainen ajatus, vaikka osaahan sitä helkkari kätellä kun se tilanne eteen tulee, mut kun rupeaa oikein miettimään, niin eipä vaan tullut mieleen Kai mä ihan oikealla (siis vasemmalla :D ) kädellä kättelin, kun kerran paikankin sain!

 

[setae]

Aamupöhnässä on tullut vedettyä muotoiluvaahtoa poskille ja mietittyä miten tämä nyt näin oudolta tuntuu. Ja hyvin usein aamulla heti suihkun jälkeen alan ajamaan partaa lataamalla hammastahnat harjalle; eihän tuo nyt mitenkään haitallista ole, mutta tarkoitus olisi hinkata legot vasta aamiaisen jälkeen.

Lähes poikkeuksetta jos lähden ostamaan 1-2 tuotetta kaupasta, palaan takaisin jonkun jätesäkillisen kanssa tavaroita, mutta unohdan kuitenkin ostaa ne mitä lähdin hakemaan.

 

[Ukki]

Just äsken tuli lisäaineistoa tähän minun osaltani...

Äiti soitti kymmenen aikaan, että "tyhjennä pesukone ja käy ripustamassa ulos ne pyykit". Noh, minäpä lähdin äsken ripustamaan pyykkiä. Tosin pyykit unohtui sinne pesukoneeseen. Ja jumalauta, juuri kun etsin koria, jossa pyykit kannetaan mietin että saatana, pitää muistaa ottaa ne pyykit ja tietenkin ne unohtui :lol2:



Rappukäytävässä repeilin aivan tyhmälle jutulle... Ilmoitustaululla oli lappu, jossa oli asiaa viemäritukoksista:

.."Wc-pyttyyn ei saa laittaa esimerkiksi terveyssiteitä tai kahvinporoja [...], tai mitään muuta kuin sinne kuuluvaa wc-paperia"

Pitäisikö mennä parin viikon päästä hirveän paska- ja kusilastin kanssa isännöitsijältä kysymään että minnekkäs nämä laitetaan?

 

[rafael]

kerran kun oli kännykkä herättämässä niin vastasin siihen:lol2:

No :lol2: tosiaan, kylläpäs sulle sattuu ja tapahtuu.
Yhtä hauska ja erikoinen juttu kuin se, kun mä kerran unohdin laittaa maitoa kahvin sekaan.

 

[Elsa]

Kävin kaverin luona kylässä tänään, mimmi asuu neloskerroksessa eli pääsin taas (hurraa) ajelemaan hissillä. Hissi pysähtyi siihen kerrokseen ja aloin tottakai vaan kävelemään ovea kohti pukatakseni sen auki, niinkuin aina kotonakin siinä komeromallin hississä teen. No tää ovi olikin vaan sellaista vähän hienompaa itsestään liukumalla aukeavaa mallia :D Ensin tömähdin ja sitten romahdin, ja kaveri joka oli tullu avaamaan kämppänsä ovea valmiiksi nauroi ittensä kipeeksi.

Ei sillä, en voi kyllä moittia :lol2:

 

[Grip]

Tämä on hajamielisyyden riemuvoitto. Töissä selitin kesätyöntekijälle uudesta turvakytkimestä. "Mikä on kun tuo ei liiku! Prkleen koneet!" Varmaan 20 minuuttia etsin vikaa. Ja apuvoimiakin tuli haettua. Viidessä sekunnissa voi siis unohtaa mitä toiselle on opettanut. Voi johtua työnteon rutinoitumisesta.

Toinen mitä sattuu silloin tällöin. Kassalla kun myyjä antaa kortin takaisin. "Terve!". Kiittäminen voisi sopia paremmin. Joskus tulee hieman outo katse takaisin