Haastavin urheilulaji?

[Jami2003]

Hölmöjä koko väittelyt vaativimmasta lajista. Kaikissa on omat vaatimuksensa. Itellä menee aika ylös noi monta vuorokautta kestävät extreme kisat. Psyykkisesti ja fyysisesti pirun haastavia.

Mutta siitä huolimatta seuraan ja arvostan myös lumilautailijoita, voimailijoita, kamppailulajeja ja jopa bodausta Voiskin sanoa että mikä laji tahansa on kova ja haastava jos kovaa treenaa. Jopa säbä :D

 

[Luimu]

Jopa säbä :D

Lajin helppous viehättää

 

[Inska]

Ottamatta kantaa mikä on se vaativin urheilulaji, kannattaa muistaa että lumilautailuakin voi harrastaa usealla tavalla.

Joku back country lautailu ilman koptereita splitboardilla yhdistettynä mountaineering skillseihin vaatii todella kovaa fyysistä kuntoa, rautaisia hermoja ja todella paljon taitoa ja myös tietoa sää-, lumi- ja jne. -olosuhteista.

Kyllä se laittaa vähän puuskuttamaan jos hiihtää paritonnia verttiä ensin ylös ohuessa ilmassa painava reppu ja kamat selässä, minkä jälkeen haikataan vielä ylös seinämää missä kaatuminen/horjahtaminen ei ole vaihtoehto. Alastulokin vähän hapottaa. Ei varmasti se vaativin laji, mutta joku raja nyt jos väittää ettei tuo ole urheilua. Suosittelen kokeilemaan joskus vaikka ski touringia vaikka olisi miten rautainen fyysinen kunto omasta mielestä. Voi mieli vähän muuttua.

 

[J.Jake]

Mikä nyt on kenellekin vaikeata.
Missä on vaikein menestyä? Se voisi olla melko suoraan kiinni harrastajamäärästä.

Mitä enemmän massaa sitä enemmän erot tasoittuu ja kaikella on merkitystä. Onnella varsinkin, mutta jos on 100miljoonaa harrastajaa niin joukkoon mahtuu aika monta onnekastakin.

Joo. Sanoisin jalkapallo. Helppo harrastaa joka johtaa suureen harrastajamäärään. Eli huipulle on eniten tungosta.
Nyrkkeily muuten mutta vaatii kuitenkin salin. Tappelu erikseen. Vaikka varmaan antaakin hyvän pohjan nyrkkeilylle.
Painit ja karatet jne ei myös tietysti vaadi mitään mutta enpä tiedä. Ilman saleja ei taideta päästä kilpailuun asti?

 

[Aqeira]

Puhtaasti menestystä ja huipulle pääsyä ajatellen lainaan Selänteen Teemua ja sanon golfin ja tenniksen olevan vaikeimmat lajit.
Se sitten on aivan eriasia miten tuota vaikeutta katsotaan...

 

[jaanie]

Mikä nyt on kenellekin vaikeata.
Missä on vaikein menestyä? Se voisi olla melko suoraan kiinni harrastajamäärästä.

Mitä enemmän massaa sitä enemmän erot tasoittuu ja kaikella on merkitystä. Onnella varsinkin, mutta jos on 100miljoonaa harrastajaa niin joukkoon mahtuu aika monta onnekastakin.

Joo. Sanoisin jalkapallo. Helppo harrastaa joka johtaa suureen harrastajamäärään. Eli huipulle on eniten tungosta.
Nyrkkeily muuten mutta vaatii kuitenkin salin. Tappelu erikseen. Vaikka varmaan antaakin hyvän pohjan nyrkkeilylle.
Painit ja karatet jne ei myös tietysti vaadi mitään mutta enpä tiedä. Ilman saleja ei taideta päästä kilpailuun asti?

Harrastajamäärä on todella epämääräinen käsite ja lasketaan useissa lajeissa eri tavalla. Esim. golfin 60 miljoonaa harrastajaa saadaan siten, että lasketaan yhteen jokainen vuoden mittaan golf-kentällä käyvä. Se ei siis ole mikään kilpaharrastajien määrä. Suurin osa tuosta määrästä on jotain möhömahaisia toimareita, jotka käyvät kerran vuodessa lätkimässä palloa, jotta status piireissä säilyy. Sama jos kymmenet miljoonat kävisivät kerran vuodessa työntämässä kuulaa 8 metriä. Ei se kuulantyönnön tasoon maailman huipulla mitenkään vaikuttaisi.

Jalkapallonkin harrastajamäärissä on todella paljon ns. löysää massaa, jolla ei ole minkäänlaista halua edetä urallaan. Kaiken maailman krapulajengit pelailevat 6-divaria ja kieltäytyvät sarjanousuista, jottei homma mene liian vakavaksi. Toki futiksessa on paljon myös niitä, jotka pelaavat tosissaan, mutta toisaalta jalkapallon "huipputaso" on myös todella laaja. Huipulla pelaajia on varmaan tuhansia. Pelkästään Valioliigassa pelaa yli 400 pelaajaa. En sano, että futiksen huipulle on helppo päästä, mutta jos vertaa esimerkiksi siihen, että täytyy päästä maailman huipulle 100 metrin juoksussa (esim. olympiafinaaliin tai Timanttiliigaan), niin paikkoja on siellä pikkuisen vähemmän tarjolla.

 

[Dopey]

Harrastajamäärä on todella epämääräinen käsite ja lasketaan useissa lajeissa eri tavalla. Esim. golfin 60 miljoonaa harrastajaa saadaan siten, että lasketaan yhteen jokainen vuoden mittaan golf-kentällä käyvä. Se ei siis ole mikään kilpaharrastajien määrä.

Golfin harrastajista hyvin suuri osa myös kilpailee, ainakin oman klubinsa kilpailuissa. Myös ne möhömahaiset toimarit. Tämän takiahan koko tasoitusjärjestelmä on keksitty.

 

[Seagram]

Tänään just kaverin kanssa keskusteltiin kuinka kovia kaikki pärrälajit ovat. Niissä jos jossain pitää olla munaa, daredevil's. Kysymys ei ole kaadutko vaan koska kaadut ja kuin pahasti. Vaatii myös aikalailla fysiikkaa, jollain ukolla(en tiedä minkä kokoinen)oli paino tippunut 6kg 24h kisassa vaikka koko ajan nesteytys päällä.

 

[jaanie]

Golfin harrastajista hyvin suuri osa myös kilpailee, ainakin oman klubinsa kilpailuissa. Myös ne möhömahaiset toimarit. Tämän takiahan koko tasoitusjärjestelmä on keksitty.

Varmaan hyvin harva noista omalla klubilla kilpailevista kuitenkaan harjoittelee tavoitteellisesti kohti maailman huippua? Pointtina siis, että joissakin lajeissa on vaan helpompi höntsäharrastella kuin toisissa ja se sitten kasvattaa harrastajamäärää, mutta ei välttämättä nosta lajin tasoa.

Jossakin 400 metrin aidoissa tai seiväshypyssä on aika pirun vähän huvikseen höntsäilijöitä mukana.

Lajin tasoa eivät nosta kuin ne, jotka treenaavat tosissaan.

 

[Dopey]

Varmaan hyvin harva noista omalla klubilla kilpailevista kuitenkaan harjoittelee tavoitteellisesti kohti maailman huippua? Pointtina siis, että joissakin lajeissa on vaan helpompi höntsäharrastella kuin toisissa ja se sitten kasvattaa harrastajamäärää, mutta ei välttämättä nosta lajin tasoa.

Jos olet joskus ollut noissa klubikisoissa mukana, niin kyllä niissä aika monet pelaavat ja kilpailevat todellakin tosissaan. Jos noissa pärjää, niin kilpailukiertueita on monen tasoisia joissa lahjakas pääsee testaamaan omaa tasoaan. Kaikilla klubeilla on myös yleensä tarjolla rahaa vastaan laadukasta valmennusta. Golfkilpailuissa on myös aika hyvät palkinnot yleensä, mistä sitten syntyy porua aina jos joku korkealla tasurilla pelaava voittaa.

En ole pelannut golfia kovinkaan paljon, mutta olen siinä silti kilpaillut monta kertaa. Tätä voi verrata vaikka omaan voimailuharrrastukseen - olen nostellut puntteja paljon enemmän "tosissaan" vuosikymmeniä kilpailematta kertaakaan missään.

Lajin tasoa eivät nosta kuin ne, jotka treenaavat tosissaan.

Kimmoke tosissaan treenaamiseen syntyy usein kisamenestyksestä jollain alemmalla tasolla, sekä saavutettavissa olevasta kilpailumenestyksestä jollain korkeammalla tasolla. Ei tule montaa yksilölajia mieleen, missä harrastuksena alkanut pelailu voisi samalla lailla johtaa tavoitteelliseen harjoitteluun kuin golfissa.

Ymmärrän kyllä, mitä yrität sanoa tuosta maailman kärjen tasosta, mutta kyllä sillä massallakin on merkitystä. Maailmassa on varmasti vaikka monia potentiaalisia kuuden metrin ylittäjiä, jotka eivät ole koskaan edes pitäneet seivästä kädessään. Golfissa taas on vaikea uskoa, että Nicklauksen tai Woodsin tapaista dominoivaa pelaajaa löytyisi enää mistään.

 

[Kuli]

Nopea,vahva,kestävä,rohkea ja taitava,näitä edellyttää maailman vaativin urheilulaji.Ja vastaushan on joku kamppailulaji joka voi päättyä ekassa erässä reisulla teho osastolle.Mikä näistä sitten on kovatasoisin?Minä äänestän miesten ammattinyrkkeilyä.

 

[Pates]

Nopea,vahva,kestävä,rohkea ja taitava,näitä edellyttää maailman vaativin urheilulaji.Ja vastaushan on joku kamppailulaji joka voi päättyä ekassa erässä reisulla teho osastolle.Mikä näistä sitten on kovatasoisin?Minä äänestän miesten ammattinyrkkeilyä.

Se on helppoa kun matsi voi olla ohi sekunneissa. Miten esimerkiksi ultrajuoksijat? Kaksi vuorokautta putkeen juoksemista, satoja kilometrejä... siinä revitään irti jokaikinen fyysisen suorituskyvyn murunen irti ihmisestä, ja kun ne muruset loppuu, siinä mennään kooman rajamaillla pelkällä tahdonvoimalla.

 

[Kuli]

Siinähän olen sinä vastaan tie,kestävyys ja luonteenlujuus on vaadittavat ominaisuudet.

 

[Läskimatti]

Ottamatta kantaa mikä on se vaativin urheilulaji, kannattaa muistaa että lumilautailuakin voi harrastaa usealla tavalla.

Joku back country lautailu ilman koptereita splitboardilla yhdistettynä mountaineering skillseihin vaatii todella kovaa fyysistä kuntoa, rautaisia hermoja ja todella paljon taitoa ja myös tietoa sää-, lumi- ja jne. -olosuhteista.

Kyllä se laittaa vähän puuskuttamaan jos hiihtää paritonnia verttiä ensin ylös ohuessa ilmassa painava reppu ja kamat selässä, minkä jälkeen haikataan vielä ylös seinämää missä kaatuminen/horjahtaminen ei ole vaihtoehto. Alastulokin vähän hapottaa. Ei varmasti se vaativin laji, mutta joku raja nyt jos väittää ettei tuo ole urheilua. Suosittelen kokeilemaan joskus vaikka ski touringia vaikka olisi miten rautainen fyysinen kunto omasta mielestä. Voi mieli vähän muuttua.

Jep. Kannattaa tsekata esim. Jeremy Jonesin Deeper-, Further- ja Higher-leffat, jotka löytyvät Netflixistä. Turha vapaalaskua/jyrkänlaskua ja vuorikiipeilyä, joka on noissa hurjimmissa laskuhommissa suuressa osassa on verrata mihinkään toiseen urheilulajiin, mutta lajin vaativuutta on vaikea kiistää.

 

[leoko]

Jep. Kannattaa tsekata esim. Jeremy Jonesin Deeper-, Further- ja Higher-leffat, jotka löytyvät Netflixistä. Turha vapaalaskua/jyrkänlaskua ja vuorikiipeilyä, joka on noissa hurjimmissa laskuhommissa suuressa osassa on verrata mihinkään toiseen urheilulajiin, mutta lajin vaativuutta on vaikea kiistää.

Leffat oon nähny, mutta eipä käyny mielessäkään, että löytyvät netflixistä. Pitääpä kattoa, talvihan on ihan kohta tuloillaan. Jos pitäisi yksi esikuva nimetä lajista, niin kyllä se olisi ehdottomasti Jeremy. Varastosta löytyy herran pro model rossignolin ajalta, hyvä lankku, ei mikään lasten lelu.

 

[Jakob]

Jeremyn leffat oon kyllä aika komiaa katteltavaa. Toisaalta en mä oikein osaa arvostaa sitä, että tullaan äärimmäisen jyrkästä mäestä "persliusua" alas, tietäen, että jos lipsahtaa niin henki on pois.

Minusta siis tosi tylsää seurattavaa. Jyrkkä ja syvä lumi yhdistettynä kovaan vauhtiin on minulle silmäkarkkia.

E: tai kyllähän minä arvostan, että joku pystyy sellaista "laskemaan", mutta tylsää katsottavaa.

 

[Bitch Slap]

Skeittaus, Snooker & BMX Flatland tuli ainakin mieleen. Skeittaaminen vaikuttaa helvetin haastavalta. En oo ite kokeillu, mutta kun kattoo kaveripiirin skeittaajia, ni luulis että vuosien harjoittelulla lähtis muutakin kuin pelkkää ollieta ja kickflippiä hyvällä onnistumisprosentilla . Onhan ne paskoja skeittaajia, mutta kyllä se kertoo myös lajin haastavuudesta jotain.



Parkour korkeissa rakennuksissa vaikuttaa myös melko hävyttömältä touhulta. Ei pysty käsittää ihmisten rohkeutta. Mulle tulee paha olo jo videoiden katselusta.

 

[Läskimatti]

Jeremyn leffat oon kyllä aika komiaa katteltavaa. Toisaalta en mä oikein osaa arvostaa sitä, että tullaan äärimmäisen jyrkästä mäestä "persliusua" alas, tietäen, että jos lipsahtaa niin henki on pois.

Minusta siis tosi tylsää seurattavaa. Jyrkkä ja syvä lumi yhdistettynä kovaan vauhtiin on minulle silmäkarkkia.

E: tai kyllähän minä arvostan, että joku pystyy sellaista "laskemaan", mutta tylsää katsottavaa.

Tämä menee kohta laskettelu- ja lautailuketjun puolelle, mutta kannattaa katsoa Timeline Missionsin (Xavier Delerue & co) Mission Steep ja La Liste, joissa vedetään äärijyrkkää kovaa. Touhun vaativuutta alamäkiurheilun puolella pystyy laskulasien läpi vertaamaan ehkä kovimpiin syöksykisoihin (esim. Kitzbühel).

 

[Jukka Rahikainen]

Kovin urheilija ikinä ja missään on Candide Thovex

 

[Joonas89]

En nyt mene sanomaan, että mikä se haastavin laji on, mutta sen verran pakko sanoa, että ei se jalkapallon osaaminen todellakaan helppoa ole. Lajihan pitää aloittaa 4-vuotiaana, jos meinaat maailman huipulle. Et yksinkertaisesti vaan voi tulla enää hyväksi jalkapalloilijaksi, jos aloitat vaikkapa 10-vuotiaana vasta.