Haastavin urheilulaji?

Haastavin laji harrastaa vai haastavin laji pärjätä? Jälikmmäisistä kannattaa katsoa lajeja, missä on kapea kärki, isot palkintorahat ja paljon harrastajia. Jos jaksoi katsoa Australian avointen finaalin tänä vuonna, niin vaikeaa onmiesten ammattilaistennistä tässä vertailussa voittaa. Joskus jostain luin, että suurin aivojen käyttöaste kaikista lajeista on huippuluokan tenniksenpelaajalla ja tämän vuoden Australian avointen finaalin katsoneet arvostanevat myös vaadittuja fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Haastavimmat urheilulajit Fyysisesti (Taidon ja maksimaalisen suorituskyvyn yhdistämisen puitteissa)
1. KAIKKI ''Ultralajit'' jotka ovat sitten jo omassa kastissaan (Marathon,Triathlon etc)
Loppuja en osaa laittaaa varsinaisesti järjestykseen ksoka vaativat niin erilaisia taitoja ja ominaisuuksia.
2. Painilajit(Kreko,Vapaa,Vapaaottelu)
3. Telinevoimistelu
4. Juoksun ratamatkat (etenkin 100-800m juoksut)
5. Crossfit
6. Painonnosto
7. Hiihto
8. Voimannosto
9. Kymmenottelu
10. Uinti
ja lukematon määrä muita lajeja nyrkkeilystä balettiin...


Typerää laittaa crossfit top 10 joukkoon tällä listalla. Lajin kisoja ja treenivideoita katsomalla voidaan nähdä, että iso osa kilpailijoista tekevät hommaa aivan juosten kusten ja huonoilla(lue: erittäin paskoilla) tekniikoilla.
Kyseessä on laji joka ei edes vetoa todellisiin huippu-urheilijoihin sen oman järjettömyytensä vuoksi(lue: liian paljon ristiriitautta systeemissä yleisellä tasolla). Huipputaso saavutettavissa ilmeisesti samalla vaivalla kuin mestiksen maalikuninkuus.

Loppuun vielä videolinkki joltain crossfitkanavalta
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Joo, tää on kyllä totta. Voimailulajeissa ja nopeuslajeissa pitää olla ne geenit valmiina, että voi pärjätä. Mutta jos ne geenit on kunnossa, niin sanoisin, että jalkapallossa on vaikeinta päästä huipulle. Lionel Messi tai Cristiano Ronaldo eivät voisi koskaan voittaa olympialaisia satasella, mutta Usain Bolt voisi ainakin teoriassa pärjätä jalkapallossa.

Mutta jalkapallon huipulle joutuu näkemään niin paljon vaivaa, että se ei ole verrattavissa mihinkään muuhun lajiin. Pikajuoksu taas on täysin geeneistä riippuva. Usain Bolt pärjäisi pikajuoksussa vain opettelemalla juoksutekniikaa muutaman päivän (kärjistys), mutta jalkapallon huipulle pitää hyvien geenien lisäksi olla sellainen määrä harjoitusta, että suomalainen ei sitä edes ymmärrä.

Kuitenkin, tämä on niin ympäripyöreä kysymys, että oikeaa vastausta ei ole...

Tuo on kyllä aika paha kärjistys. Muistaakseni yksi juoksuvalmentaja joskus totesi, että 3-5 vuotta menee hyvän tekniikan oppimiseen lahjaakaaltakin kaverilta. Ja pitää taas ymmärtää, että myös pikajuoksussa kuten kaikissa lajeissa niitä geenejä pitää lähteä hyödyntämään monta vuotta. Jos joku nyt esim. 23 vuotias jolla on boltia paremmat geenit aloittaisi pikajuoksun ei sillä olisi mitään merkitystä, koska ei tulisi koskaan saavuttamaan Boltin tasoa.

Koripallossa voisi miettiä kuinka vaikeaa on päästä huippu tasolle lyhyenä pelaajana. Eli nykyäänhän monilla huippu seuroilla ei ole enään alle 190cm pitkiä pelaajia jolloin muuten lahjakkaan lyhyen pelaajan ei pidä kilpailla vain omanpituistensa kanssa vaan myös näiden pidempien. Haastavaksi tuon tekee lähinnä se, että lyhyen pelaajan pitää pystyä puollustamaan esim. 20cm pidempää kaveria. Jos huipputasona ajatellaan yli 35min NBA:ssa pelaavaa pelaajaa, niin näitä alle 180cm tapauksia löytyy maksimissaan 1 tai 2 kerrallaan.

Ongelma tässä on tosiaankin miten määrittelee haastavan. Eli onko haastavampaa osata yhtä asiaa hyvin vai omata monipuolinen lahjakkuus. (esim. tuo jalkapallo vs pikajuoksu.)
Toisaalta jos noista palloilulajeista puhutaan, niin en näe kyllä miten jalkapallo olisi muita ylempänä. Eli sijoittaisin samalle viivalle Jalkapallon, Koripallon ja Amerikkalaisen jalkapallon. Baseballista en osaa sanoa.
Jalkapallossa tosiaan eniten harrastajia, toisaalta Amerikkalaisessa pitää omata lähes tyrmäävän hyvä fysiikka ja sen lisäksi vielä muita taitoja, koripallossa taas näennäiset pelaaja määrät eivät korreloi varsinaisten huippujen kanssa.
Tuo NBA juttu tarkoittaa siis, että jos huipuista puhutaan niin joukkueessa niitä on 1-3, muut ovat lähinnä erilaisia roolipelaajia.

Kysymyksen voisi kyllä ymmärtää myös hieman eritavalla. Eli jos puhutaan haastavimmasta urheilulajista, niin sehän voi olla mikä vain. Eli kun oikein ajattelee, niin esim. se että salibändyssä ei ole huippupelaajia(verrattuna muihin lajeihin) ei tarkoita sitä etteikö siellä voisi olla.
Eli siinä vaaditaan monilta osin aivan samoja ominaisuuksia mitä esim. jalkapallossa tai koripallossa. Eihän se lajin vika ole jos se ei ole suosittu. :D

Jokatapuksessa aivan mahdoton kysymys, koska hyvin harvoin voidaan tehdä edes kunnon vertailua urheilijoiden keskellä lajin sisällä johtuen heidän täysin erilaisista tyyleistään tai erilaisista rooleistaan. Yleisurheilussa se on usein vielä melko selkeää, mutta mikä tahansa joukkuelaji tekee sen lähes mahdottomaksi.
Helpompaa on ehkä unohtaa mikä mahdollisesti olisi jollain tavoin haastavin urheilulaji ja ihailla näitä haastavia urheilulajeja aina jalkapallosta soolokiipeilyyn. Pikajuoksusta vielä pakko todeta, että pikajuoksu menettää jatkuvasti monia potentiaalisia maailmankärkijuoksijoita amerikkalaiseen jalkapalloon. Eli monet urheilijat pelaavat esim. amerikkalaista ja harrastavat yleisurheilulajeja. Sitten kun tulee valinnan aika ja pärjäävät molemmissa, niin usein suuntaavat sinne missä on potentiaalisesti suuremmat rahat.
 
painonnosto ja telinevoimistelu ovat ainakin sellaisia lajeja, joissa vaaditaan käsittämättömän kovien fyysisten ominaisuuksien lisäksi aivan jumalatonta henkistä kanttia.
 
Kyllähän se futiksessa on vielä paljon vaikeampaa. Futista pelaa varmaan melkeinpä 150miljoonaa ihmistä monia monia tunteja päivässä saavuttaakseen unelmansa. Missään muussa lajissa ei ole edes verrattavaa määrää tosissaan pelaavia ihmisiä. Ja futista tosissaan pelaavia on vielä sata(satoja) miljoonaa lisää, niitten 150 miljoonan lisäksi, joilla ei ole elämässään halua tehdä mitään muuta, kuin pelata jalkapalloa yli kymmenen tuntia päivässä.

Joten mikä olikaan vaikein laji saavuttaa huipputaso...

Pikajuoksua on kokeillut elämässään n. 6-7 miljardia ihmistä. Jokainen on joskus juossut kilpaa jossain muodossa, oli se sitten kisassa tai takapihalla. Kun huomaat olevasi nopea alat harrastaa juoksemista. Esimerkiksi minulle kävi näin. Jos olisin hyvä mäkihypyssä, en sitä koskaan saisi tietää, mutta lähes kaikki tietetävät kuinka nopeita he ovat. Tästä johtuen lajin taso on erittäin kova, koska kaikki ovat kokeilleet ja lahjakkaimmat ovat melko suurella todennäköisyydellä verrattuna muihin lajeihin päätyneet juoksemaan kilpaa tai johonki muuhun nopeutta vaativaan lajiin. Pikajuoksun harrastajia on vähemmän kuin jalkapallon, joehtuen juuri siitä, että futiksessa voit kokeilla vuosia ja sitten huomata, että ei rahkeet riitä, suurin osa ihmisistä tietää jo hävittyään koulun pikkukisat, ettei kannata edes yrittää pikajuoksussa kilpailemista. Mutta tämän ei saa antaa hämätä, sillä karsinta on jo siinä vaiheessa tapahtunut ja lahjakkaimmat ja nopeimmat löydetty. Loppuen lopuksi, ne juoksijat jotka ovat maailmanhuipulle päässeet ovat erittäin suuresta joukosta karsittuja erikoistapauksia.

Pikajuoksun haastavuus on erilaista kuin muissa lajeissa. Pikajuoksussa se on isolta osin geneettistä. Harjoittelu ei toki pikajuoksussa ole yhtä rankkaa kuin joissa muissa lajeissa, esim. pidemmillä juoksumatkoilla jne. Bolttikin on kuitenkin juossut pienestä asti kilpaa ja senkään merkitystä ei kannata aliarvioida, vaikka geneettinen lahjakkuus on toki vielä tärkeämpää. Hän on kuitenkin erikoistapaus. Muiden kuin hänen tapauksessa työlläkin on valtava merkitys, kun erot muihin lasketaan sadas- tai tuhannesosissa, ei ole kauheasti varaa löysäillä harjoittelussa.

Futiksessa huippupelaajan määritelmiä on yhtä monta kuin määrittelijöitä, mutta koska se on erittäin vaikeata, on mielestäni luonnollisinta laskea huippujoukkueiden kaikki pelaajat. Tällä tavalla laskettuna jalkapallon huipulla on varmasti enemmän ihmisiä kuin pikajuoksussa, se on ihan luonnollista kun kyse on joukkuelajista...
 
Thriatlonia olen aina pitänyt kovimpana fyysisesti. Kovinta psyykettä + hulluutta ja terveen itsesuojeluvaiston puutetta edellyttää varmaan yksinpurjehdus maapallon ympäri.

(se on sitten eri asia mahtuuko purjehdus niihin raameihin millä itse kukin urheilun määrittelee, mutta se määritelmä vaatiikin sitten jo oman ketjunsa)
Eipä muuten vaadi. Kevytvenepurjehdus nimittäin... Maailman top 25 pääseminen edellyttää 8-15 vuotta (siis jos olet huippulahjakkuus) 6-8 tunnin päivittäistä treeniä. Ollaan se 4-6 tuntia vesillä ja siihen päälle pari tuntia fyysistä treeniä. Huiput kait kyykkää 100 kilolla 50-100 kertaa ja kestävyys on samaa luokkaa kuin kestävyyslajien huipuilla oli ennen kuin doping tuli yleiseen käyttöön.

Videon veneluokka nyt ei vaadi ihan niin isoja reisiä, mutta 60 neliön spinnu kyllä vaatii mukavan selän...
http://www.youtube.com/watch?v=HxN33qW-n4E
 
Eipä muuten vaadi. Kevytvenepurjehdus nimittäin... Maailman top 25 pääseminen edellyttää 8-15 vuotta (siis jos olet huippulahjakkuus) 6-8 tunnin päivittäistä treeniä. Ollaan se 4-6 tuntia vesillä ja siihen päälle pari tuntia fyysistä treeniä. Huiput kait kyykkää 100 kilolla 50-100 kertaa ja kestävyys on samaa luokkaa kuin kestävyyslajien huipuilla oli ennen kuin doping tuli yleiseen käyttöön.

Videon veneluokka nyt ei vaadi ihan niin isoja reisiä, mutta 60 neliön spinnu kyllä vaatii mukavan selän...
http://www.youtube.com/watch?v=HxN33qW-n4E

:D
 
Kyllä noi kamppailulajit varsinkin lajit jossa lyödään on haastavia etenkin henkisesti.
Triathlonit yms kestävyysjutut on melko simppeleitä kun periaatteessa kamppailet vain itteäs vastaan. Ei saa luovuttaa.
On sitten aivan eri juttu kun ei saa luovuttaa ja joku samalla koittaa vetää sua turpaan.
 
Kyllä noi kamppailulajit varsinkin lajit jossa lyödään on haastavia etenkin henkisesti.
Triathlonit yms kestävyysjutut on melko simppeleitä kun periaatteessa kamppailet vain itteäs vastaan. Ei saa luovuttaa.
On sitten aivan eri juttu kun ei saa luovuttaa ja joku samalla koittaa vetää sua turpaan.



Samaa mieltä.

Nyrkkeily, kamppailulajeista kovatasoisin ja vaikein päästä aivan huipulle, harrastajien määrä miljoonia.
Vaatii huippukuntoa nopeuden, voiman ja kestävyyden, reaktiokyvyn, nopeuskestävyyden, kivunsietokyvyn ja maitohaponsietokyvyn yms. suhteen.

Varsinkin sarjat 70kg molemmin puolin ovat todella kovaa fysikkaa vaativia ja sen näkee jo urheilijoiden ulkonäössä.
Ammattilaisten 48minuutin mestaruusottelut vaativat kyllä uskomatonta, kuntoa varsinkin kun ei saisi hetkeksikään herpaantua.


Vaikka kyllä suurin osa kovista raskaansarjan äijistäkin on myös kovakuntoisen näköisiä, crossfittarit paskoisivat housuunsa tuossa seurassa.
images
 
Eipä muuten vaadi. Kevytvenepurjehdus nimittäin... Maailman top 25 pääseminen edellyttää 8-15 vuotta (siis jos olet huippulahjakkuus) 6-8 tunnin päivittäistä treeniä. Ollaan se 4-6 tuntia vesillä ja siihen päälle pari tuntia fyysistä treeniä. Huiput kait kyykkää 100 kilolla 50-100 kertaa ja kestävyys on samaa luokkaa kuin kestävyyslajien huipuilla oli ennen kuin doping tuli yleiseen käyttöön.
[/url]
Tosi on: Itse en ole purjehtinyt mutta treenasin aikoinani olympiatason purjehtijan kanssa salilla. Kun se teki räjähtäviä treenejä painojen kanssa niin pihveillä oli kyllä ihmettelemistä ja se todellakin näkyi niiden naamoista.
 
Itse entisenä kestävyysurheilijana en ole nähnyt yhtäkään kovakuntoista purjehtijaa... Purjehtijoita oli useita samaan aikaan armeijassa ja olympiaedustuksiakin nykyisin heillä on. Aika paljon on pitänyt "kunnon" nousta, että cooperissa vedetään lähes neljä tonnia jne...
 
Haastavuuden puolesta voisi myös miettiä mitä riskeerraa kun tiettyihin lajeihin ryhtyy. Esim. Man-saaren TT-ajoissa kuolee ihmisiä joka vuosi, ja vaarallisimmilla vuorilla on kuollut 10%-40% kaikista huipulle yrittäneistä. Samoin joku luoliin sukelteleminen, pieni arviointivirhe tai varusteiden pettäminen, niin henki pois. Voihan lähes kaikissa lajeissa tietysti kuolla jollain tavalla, mutta kyllä nämä kaikkein vaarallisimmat vaativat ihan erilaista henkistä kanttia ja jopa lievää hulluutta.
 
Tosi on: Itse en ole purjehtinyt mutta treenasin aikoinani olympiatason purjehtijan kanssa salilla. Kun se teki räjähtäviä treenejä painojen kanssa niin pihveillä oli kyllä ihmettelemistä ja se todellakin näkyi niiden naamoista.

Joo Hjallis Harkimo on lähes teräsmies... ( yhtä lähellä teristä, kuin toinen aurinkokunta meitä muita )
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom