Hölmöimmät lahjat

[Reno^^]

Eräs sukulainen, joka pehmensi aivonsa huumeilla nuorempana, lähettää usein melko hulvattomia lahjoja.

- 10-vuotiaana sain kananmunan muotoisen tuoksusaippuan.
- 11v tuli paistinpannu
- 12v kahvikuppi
...
- 18v jonkun lastenkirjan a'la teletapit
- 21v kaksi vedettävää kalaa jotka voi laittaa pärisemään ammeeseen

Viimeisen kohdalla putosin aivan täysin kun avasin paketin.

Vaarillani on rahaa kuin roskaa, mutta lahjojen kohdalla hän jopa usein kehuskelee kovaan ääneen miten halvalla on päässyt. Yleensä olen saanut jonkun geneerisen t-paidan joka maksaa max 3 euroa. Toissa jouluna sain numeron 41 tohvelit, oma räpyläni on kokoa 46. Pikkuveli sai sekuntikellon. Arvaisitteko että vaarin kengännumero on 41.



Muutenkin vaari on aivan uskomattoman pihi vaikka rahaa on oikeasti ainakin toista miljoonaa. Isäukon kanssa aina saadaan nauraa kun kylässä käydään. Useimmiten kolhittu auto on korjattu teipillä tai hän on päättänyt tehdä itse uuden oviaukon kun ei viitsi maksaa. Ylipäänsä ei ole olemassakaan mitään mitä ei voisi korjata teipillä. Paras oli hänen väsäämänsä koriste-esine kesämökillä. Kovasti hän kehuskeli että oli lähes ilmainen. Vaari oli löytänyt tienposkesta pölykapselin, pessyt sen, kiinnittänyt vanerilevyyn, maalannut koko paskan siniseksi ja sitten kiinnittänyt sen mökin kattoon. En muuten pystynyt pidättämään naurua mitenkään kun sen näin, oli niin komia näky!

Edit. Pakko vielä todeta että tuo paistinpannu tuntui saamishetkellä hölmöltä, mutta nykyisin se on vieläkin kovassa käytössä. Ei ollut nääs kuitenkaan paskimmasta päästä.

 

[mountainer]

mulla on vastaavanlainen tapaus:
sedällä riittää rahaa. häneltä en kuitenkaan saa ikinä mitään lahjaa, en synttäri enkä joululahjaa. kaikilta muilta sukulaisilta saan lahjoja mutta setäni, joka on suvustamme selvästi rikkain, ei ole muistaakseni ikinä antanut mitään.

mulla on itsellä ollut lahjan oston suhteen melko tiukka linja. yhden henkilön lahjaan en tuhlaa rahaa enempää kuin 10 egeä. sillä pitää lahjat löytyä. ja joulunahan niitä löytyykin. no okei, joskus nostan rajan 15 euroon mut se on ihan maksimi.

 

[Centrum]

Saatu :
- Harmaa fleese-lippis, jossa oli korvaläpät. Ei voinut pitää ihmisten ilmoilla, sen verran hirveän näköinen. Pakko oli kerran vetää joulupäivänä päähän, ettei täti pahoita mieltään. Aika nopeaan kävin kauppareissun ja jonkin verran vitutti.

- Samalta tädiltä 20-vuotis lahjaksi NHL-kyniä. En vieläkään tajua miksi.

Annettu :

- Lauta, jossa on reikä ja siinä roikkuu kuminauhalla pieni pallo. En edes halua muistaa mitä sillä tehtiin. Sori isi.

- Muovinen selänrapsutin. Eli pitkä varsi, jossa on koura päässä. Katkaisin itse tuon samana aattona rapsuttaessani omaa selkääni. Sori isi.

Muovinen selänrapsutin on paras lahja mitä olen koskaan saanut! Juuri se mitä olin jo pitkään toivonut löytäväni ja sain sellaisen ystävältäni lahjaksi.

Mä palautin jo pikkulapsena sukulaisille lahjat takaisin, varmaan joskus alle kymmenkesäisenä tajusin että muilla ei ole aavistustakaan mitä voisin haluta/tarvita lahjaksi ja pyysin ettei niitä siis osteta. Loppupeleissä, varsinkin murrosiässä, vitutti ihan suunnattomasti kun olin selkeästi sanonut, että minulle on turha ostaa lahjoja kun en niitä halua vaan silti tuli kaikenlaista. Ei muuta kuin takaisin ja toteamus "mä muistaakseni ilmoitin etten halua lahjoja?!?"

Ennen kaikkea ärsytti kun sukulaiseni oli joku hemmetin Valittujen Palojen fani ja tiesin hänen suunnittelevan jotain Elämän viisauksien kirjaa. Kerroin jo hyvissä ajoin etten halua sitä kirjaa, koska en sellaisista lässytyksistä piittaa ja koska suurin osa kirjassa olevista käännöksistä on väärin. Ei se uskonut ja mulla meinasi mennä juhlat pilalle kun vitutti niin suunnattomasti pakettia avatessa. Palautin lahjan seuravana päivänä ja taisin mainita olleeni hieman vihainen.

Eräs syntymäpäivä sain pari rannekelloa, palautin molemmat. Jos haluaisin pitää jotain ranteessa minulla olisi siinä koru tai kello.

Pienet, hauskat lahjat on jees, mutta aika harva mut tuntee niin, että osaisi saada niitäkään kohdilleen. Onneksi eräs ystäväni tuntee minut niin hyvin, että nykyään voin vinkata vaikkapa sisarelleni että kysyy häneltä mikäli ei keksi mitään minulle sopivaa (edellyttäen, että välttämättä haluaa kokeilla onneaan).

Pari muuta tapausta:

Tätini ostaa edelleen minulle pussilakanoita joululahjoiksi. Olen ilmoittanut etten halua/tarvitse niitä. Olen myös kertonut ihan suoraan, että mikäli hän haluaa välttämättä olla raivostuttava ja lähettää niitä niin ne lähtee siskolleni tai pelastusarmeijalle, kuten on ennenkin tehneet. Ei mene millään perille, että minulla on tuplaleveä peitto ja ostan itse lakanani kun en pidä mistään halpapuuvillasta, joka nyppyyntyy heti ensimmäisessä pesussa.

Ja vielä:
Miksi ihmeessä miehet luulee, että kaikki naiset tykkää koruista!!? Tai että he osaisivat ne valita?
Aikoja sitten sain viimeisen vahvistuksen mietteilleni jättää sen hetkinen poikakaveri kun se meni ostamaan mulle kalliin kaulakorun. Mä en pidä kullanväristä, mä en pidä koruista jotka ei merkitse mulle mitään, mä en halua lahjaksi kalliita koruja, mä hyvin harvoin edes pidän koruja ja kaiken tämän tämä mies tiesi. Silti oli idiootti ja meni ostamaan mulle korun. No, seuraavana päivänä lyhyt soitti "tää on tässä ja sun ostama koru on sun postilaatikossa".

Eräs orastava tapaus toi mulle jotain tilpehöörikoruja ulkomailta tuliaisina vaikka olin erityisesti painottanut ettei mulle missään nimessä kannata edes tuoda mitään "paikallisia" koruja. En mä tiedä mitä osaa se ei ymmärtänyt, mutta en mä niitä helyjä ottanut enkä kyllä hetkeen halunnut nähdä koko miestä. Ilmaiseeko niin moni nainen itsensä jotenkin käänteisesti, että "Älä edes yritä tuoda mulle helyjä kun mä en pidä niistä" käsitetään "olisi todella kiva kun toisit minulle kaikkea rihkamaa mitä matkaltasi satut löytämään".?

Ja onko kukaan nainen oikeasti saanut sopivia rintaliivejä, korsetteja, vastaavaa lahjaksi?

 

[perusmosa]

Eräs syntymäpäivä sain pari rannekelloa, palautin molemmat. Jos haluaisin pitää jotain ranteessa minulla olisi siinä koru tai kello.

ööh..?

Ja vielä:

...Silti oli idiootti ja meni ostamaan mulle korun. No, seuraavana päivänä lyhyt soitti "tää on tässä ja sun ostama koru on sun postilaatikossa".

:lol2:

 

[BTL33]

Ja vielä:
Miksi ihmeessä miehet luulee, että kaikki naiset tykkää koruista!!? Tai että he osaisivat ne valita?
Aikoja sitten sain viimeisen vahvistuksen mietteilleni jättää sen hetkinen poikakaveri kun se meni ostamaan mulle kalliin kaulakorun. Mä en pidä kullanväristä, mä en pidä koruista jotka ei merkitse mulle mitään, mä en halua lahjaksi kalliita koruja, mä hyvin harvoin edes pidän koruja ja kaiken tämän tämä mies tiesi. Silti oli idiootti ja meni ostamaan mulle korun. No, seuraavana päivänä lyhyt soitti "tää on tässä ja sun ostama koru on sun postilaatikossa".

Siis jätit poikaystäväsi sen takia, että et sattunut tykkäämään lahjasta jonka tämä sulle osti? Ei morjes...

 

[Snowbe]

ööh..?

Centrum taisi tarkoittaa sitä, että jos hänellä olisi tapana käyttää kelloa tai korua ranteessa niin hän varmasti käyttäisi sellaista Eli: ranteen "alastomuus" ei johdu siitä, ettei hän olisi koskaan saanut lahjaksi mitään rannehelyä.

Siis jätit poikaystäväsi sen takia, että et sattunut tykkäämään lahjasta jonka tämä sulle osti? Ei morjes...

Kyllähän toi kertoo jo aika paljon jos tää mies meni väkisin ostamaan jotain mitä tiesi Centrumin 'vihaavan'? Melkee yhtä paha ku tois kala-allergiselle kumppanille tonnikalapizzan ;)

 

[Tubsu]

Harripotter aiheisen ''suklaa sammakko'' suklaan, jonka sai joskus n.1e:llä lähikaupasta
No ei siinä mitään, mutta kun kaveri luki niitä joulupukin paketteja niin ( kaverin nimi jesse), paketissa luki (tuomas) niin kaverihan luki että ''jesselle'' mitäköhän muita lahjoja se luki että ''jesselle'' , sinä vuonna jäi lahjat oikeesti tosi vähiin:(

E: eikä sillä ollu mitään lukinhäiriötä ja munkin nimi oli kyllä tosi selvällä siihen kirjoitettu

 

[Biroo]

Ei nyt ehkä omaperäisimmästä päästävä oleva lahja, mutta ostettii kaverille joka täytti 18 sellanen pumpattavalammas, jonka perseeseen tökättiin kossupullo ja suuhun jekku-pullo. Otettii se lammas sit mukaan baariin, jossa annettiin se kaverille. Känniset ihmiset oli ollu iha innoissaan ku se lammas "määki" ja kaikkee.

 

[Stander]

Aikoja sitten sain viimeisen vahvistuksen mietteilleni jättää sen hetkinen poikakaveri kun se meni ostamaan mulle kalliin kaulakorun.

Siis jätit poikaystäväsi sen takia, että et sattunut tykkäämään lahjasta jonka tämä sulle osti? Ei morjes...

Kyllähän toi kertoo jo aika paljon jos tää mies meni väkisin ostamaan jotain mitä tiesi Centrumin 'vihaavan'? Melkee yhtä paha ku tois kala-allergiselle kumppanille tonnikalapizzan

Tuskin oli ainut syy, kuten tuossa heti pätkän alussa viitataan. Se oli vain se viimeinen niitti.

 

[Jepu]

Mä sain kanssa eksältä korun, hienon kalliin kaulakorun. Nököttää edelleen rasiassa kotona, sain sen ehkä nelisen vuotta sitten. Koko lähipiiri tietää, että kaulassani aina kulkenut riipus on älyttömän tärkeä, enkä ikinä ota sitä pois, saatikka käytä jotain muuta korua sen kanssa.
Olihan se vähän ajattelematonta, muttei suuttunut kun suoraan sanoin että hyvin tietää itsekin korun jäävän käytöttä.

 

[habalus]

täytetty metso / raamattu / katekismus nää tulee ainaki ekana turhimpina mielee

 

[perusmosa]

Centrum taisi tarkoittaa sitä, että jos hänellä olisi tapana käyttää kelloa tai korua ranteessa niin hän varmasti käyttäisi sellaista Eli: ranteen "alastomuus" ei johdu siitä, ettei hän olisi koskaan saanut lahjaksi mitään rannehelyä.

True enough. Siltikin ihmettelen suuresti, että siitä ranteen paljaudestako toisten ihmisten tulisi vetää kauskantoisia johtopäätöksiä siitä, mikä toisen motiivi on sille paljaalle ranteelle? Ajattelemattomimmat, käytännönläheisemmät tallaajat joissain harvinaisissa ääriolosuhteissa voisivat kuitenkin nopealla analyysilla tulkita kyseessä olevan akuutti kellon/korun puute jonkin fashion statementin sijaan.

Tietty tällaisen kieroutuneen logiikan mukaan tämäkin tulkinta olisi vain hyökkäys toisen sosiotaloudellista asemaa kohtaan...

Kyllähän toi kertoo jo aika paljon jos tää mies meni väkisin ostamaan jotain mitä tiesi Centrumin 'vihaavan'? Melkee yhtä paha ku tois kala-allergiselle kumppanille tonnikalapizzan ;)

Stander tuossa löysikin sen pihvin asiasta.

 

[Max von Laue]

Kun kirjoitin ylioppilaaksi sain kummeiltani 10e lahjaksi. Sain naapureiltakin enemmän, tai itseasiassa jokaiselta muulta kävijältä. Noh, ehkä se ajatus on se tärkein. Lisättäkööt vielä semmoinen pieni fakta, että kummini eivät ole todellakaan sieltä köyhimmästä päästä, joten toi 10e tuntu lähinnä vitsiltä. Tosin unohti ne minut 8vuodeksi, kunnes pääsin ripille. Antoivat sellaisen miniristin lahjaksi :D.. :lol2:

 

[Centrum]

Centrum taisi tarkoittaa sitä, että jos hänellä olisi tapana käyttää kelloa tai korua ranteessa niin hän varmasti käyttäisi sellaista Eli: ranteen "alastomuus" ei johdu siitä, ettei hän olisi koskaan saanut lahjaksi mitään rannehelyä.



Kyllähän toi kertoo jo aika paljon jos tää mies meni väkisin ostamaan jotain mitä tiesi Centrumin 'vihaavan'? Melkee yhtä paha ku tois kala-allergiselle kumppanille tonnikalapizzan ;)

Juuri näin! Pahoittelen tapaani kirjoittaa epäselvästi.

Tosiaan mielestäni osoittaa suurta välinpitämättömyyttä ostaa toiselle jotain mitä tietää toisen inhoavan. Takana oli myös luulo, että hän tietäisi paremmin kuin minä itse mitä minä tarvitsen/haluan.

Löysin juuri kaapista viime joulun turhan lahjan: seksintappaja Nanson yökaavun, edelleen pakkauksessaan.. Toiselta tädiltäni. Mä omistan pari yöasua ihan vaan kyläilyjä varten, muuten nukun aika alasti. Tuo kaapu on ruma, valtavan kokoinen (mä en ole vielä valas ja kokoa 42) sekä muutenkin epäkäytännöllinen. Taidan viedä sen tänään spr:n konttiin. Jos se olisi edes vähän pienempi niin sille olisi käyttöä varayökkärinä mikäli kavereita sattuu kylään mutten tunne yhtään noin isoa naista.

 

[anix]

Mää en tykkää siitä, että tuodaa väkisin jotain esim. ulkomaanmatkoilta tai jouluna vaan siks että on muka pakko antaa jotain. EI todellakaan tarvi antaa mitään. Mää tykkään mun läheisistäni ilman lahjojakin. Uskon, että he myös hetkittäin ajattelevat mua muulloinkin kuin lahjaa antaessaan, ihan niinkuin itsekin ajattelen heitä. Vaikka en juuri sillä hetkellä soitakaan heille tai lähetä korttia tai mitään muutakaan.

Ärsyttävimpiä lahjoja mulle on ollu ulkomailta tuodut turisti-t-paidat. Niitä kertyi joku 50 kpl kaappiin, ja vain paria olen pari kertaa pitänyt kotona, kun kaikki muut paidat on odotellu pyykkikorissa pesuun pääsyä. Jokaisen turisti-t-paidan mulle tuoneen ihmisen olis mun mielestä pitäny mun pukeutumisesta jo aikoja sitten osata päätellä, että en käytä t-paitoja. Viimeisimmän muuton yhteydessä nämä kaikki paidat pääsivät vihdoin UFFin keräyslaatikkoon.

Pikkuveljen kanssa annettiin toisillemme nuorempana jotain hassuja lahjoja. Kerran sitten joululahjaksi ostin sille vauvojen luumuPilttipurkin. Olin kuitenkin niin utelias siitä, voisiko sitä edes syödä, että mun oli pakko avata se ja maistaa. Laitoin sitten korkin takaisin kiinni ja pakettiin. No, noita purkkejahan ei saa siten kiinni, ettei sitä havaitsisi avatuksi, ja muuten hyvä ja onnistunut lahjavalinta meni pieleen sillä sekunnilla kun veli tajusi, että olin avannut hänen lahjansa :( Veli oli katkera monta päivää. Se kun olis halunnu ite avata sen.

Arvostan suuresti sukulaisten tapaa kysyä mitä haluaa joululahjaksi ja myös sitä, että heiltä voi suoraan kysyä minkä arvoinen se toive sitten saisi olla. Ei tuu nurinaa jälkikäteen ja hyvin on onnistunu esim. isommat, yhteishankinnatkin, jos sellaiseen on joskus ollut tarvetta.

 

[Paukku79]

Sain kerran Autralian tuliaisina tädiltä kenguru-jääkaappimagneetin. Kaverit ja ex repeili hysteerisinä aina sen nähdessään ja kerran sitten sattui niin että se putosi 'vahingossa' lattialle ja meni tuhannen siruiksi..

 

[Sniffari]

Mä saan aina vaan hyviä lahjoja.

 

[Stander]

Mä saan aina vaan hyviä lahjoja.

Kuinka monta dildoa löytyy kokoelmasta, jos saanee kysyä?