Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tommosilla käsivarsilla olisi kiva tehdä maastavetoo.
Noin neljäsosa meistä ei kehity juurikaan kohtuullisella panostuksella, se on kova pala purtavaksi. Kannattaa sitten päteä jossain muussa jos haluaa menestyä.
Meilläkin joukkueessa yks kaveri saa kämmenet ilman mitään ongelmia maahan. Johtuu varmaan osittain noista ylipitkistä käsistä, mutta on myös venyvä äijä.
Tällainen asia on pyörinyt mielessä (i can hear the shitstorm coming) että mitä ihmiset näkee vaivaa toisten roinaamisesta?
Jos nyt ajatellaan vaikka kahta perusjamppaa mikkoa ja peteä.
Pete on perkeleen lahjakas nostaja ja mikko taas on aivan susipaska.
Molemmat aloittavat treenaamaan ja jo lähdössä mikko vetää maasta 150kg ilman mitään treeniä peten jumittaessa 60kg:ssa.
Molemmilla on tahto ja halu, päämäärä, olla iso ja vahva.
Vuoden päästä mikko vetää jo 240kg ja pete 140kg.
Kolmas vuosi niin mikko ottaa 300kg kun taas pete ottaa vain 180kg remmeillä.
Nyt sitten perusajatukseeni että miten tässä tilanteessa olisi väärin että pete hyväksyy "ok, olen paska tässä mutta koska tämä on hiton kivaa ja haluan kehittyä, tahdon saada sen 200kg rikki, aion roinata" ja alkaa napsia ryssiä naamaan?
Yleistämällä rajusti, tuntuu että tätä roinaamista vastustavat nimenomaan nämä esimerkissä olevan mikon kaltaiset ihmiset jotka ovat luonnostaan lahjakkaita eivätkä tarvitse apua kehittymiseen.
En usko että kun on saanut aloittaa jo hyvältä pohjalta niin ymmärtää sitä että miksi se pienempi jannu haluaa roinata.
Molemmissa on sama halu ja polte päästä eteenpäin mutta toisen on vain hyväksyttävä että luontoäiti ei näin halunnut.
Se on helppo huudella että "luovuttaja, turhamaisuutta" kun itse ei tarvinnut huomata olevansa niin heikko.
Toki tähänkin joku tulee huutelemaan että "oikealla treenillä ja ruokavaliolla ja ja ja...." joo kyllähän sitä kehittyisi, jos olisi se 10 vuotta aikaa.
Harvalla on mielenkiintoa mennä salille joka päivä ajatellen "vielä 7 vuotta niin toi 150kg nousee".
Ajatuksenakin että joku treenaisi 10 vuotta sen takia että saa 160kg penkistä (yes sir, toisille tämä on hiton kova rauta), niin onhan se naurettavaa kun toisenmoisilla geeneillä se annetaan melkein ilmaiseksi.
Roinan ja lääkkeen erohan on annostus, sopivasti annosteltuna on sivarit mahdollisesti olemattomat, väärin annosteltuna menee ukko hautaan.
Kuten jokaisella lääkkeellä.
Tän ei nyt ollu tarkoitus olla mikään manifesti roinan puolesta vaan ehkäpä yrittää avata sitä ajatusmaailmaa että miksi roinaan sorrutaan.
Pelataan niillä korteilla mitkä luontoäiti on antanut ja jos ne eivät riitä unelman saavuttamiseen niin otetaan apua purkista.
^ tämä koskee vain harrastuksena nostelevia, kisaajat erikseen.
Tommosilla käsivarsilla olisi kiva tehdä maastavetoo.
Musta on outoa, jos joku ei saa kämmeniä maahan.. Ite en oo venytelly about kymmeneen vuoteen, mutta menee ihan kylmiltään ilman ongelmia.
Oiskohan tossa selitys? Sulla "ylipitkät" kädet...
Musta on outoa, jos joku ei saa kämmeniä maahan.. Ite en oo venytelly about kymmeneen vuoteen, mutta menee ihan kylmiltään ilman ongelmia.
Musta on outoa että joku saa kämmenet maahan kylmiltään ilman ongelmia
Itsellä ei ole ikinä mennyt helposti ja tällä hetkellä ei menisi edes kunnon lämmittelyllä. Pitäisi venytellä enemmän.
Tällainen asia on pyörinyt mielessä (i can hear the shitstorm coming) että mitä ihmiset näkee vaivaa toisten roinaamisesta?
Jos nyt ajatellaan vaikka kahta perusjamppaa mikkoa ja peteä.
Pete on perkeleen lahjakas nostaja ja mikko taas on aivan susipaska.
Molemmat aloittavat treenaamaan ja jo lähdössä mikko vetää maasta 150kg ilman mitään treeniä peten jumittaessa 60kg:ssa.
Molemmilla on tahto ja halu, päämäärä, olla iso ja vahva.
Vuoden päästä mikko vetää jo 240kg ja pete 140kg.
jne jne....
AamenVaikka mä olenkin ilmeisen hyvägeenisenä kenties jäävi vastaamaan tähän