Kommentoin nyt kisoja sellaisen ihmisen näkökulmasta, joka ei ollut koskaan ennen ollut fitnessjuttuja seuraamassa. Olimme paikalla eilen.
Messupuoli vastasi ihan kuvitelmaa, eli hirveästi lisäravinteita ja treenivaatteita. Emme ostaneet mitään, mutta kävimme kehonkoostumusmittauksessa. Toisin kuin joku täällä, saimme myös tarkan selostuksen tuloksista sellaisen valkotukkaiselta mieheltä. Muuten kiertelimme alueella ja bongailimme kuuluisuuksia, sekä söimme maistiaisproteiineja. Olen aina kuullut puhuttavat, että fintessmimmit on oikeasti tosi pieniä, mutta että niin pieniä! (Pajulahtea ja muutamaa kehonrakentajaa lukuunottamatta.) Näin edellisenä päivänä kilpailleen Heidi Sorsan, Kati Alanderin, Laura Tolosen ja Lisbeth Hälikkälän. Sekä tietenkin eilisen kilpailijoita ja muita mielenkiintoisia tyyppejä, kuten Jutan, Arin, Jarin, Mikan yms. Ulkomaisia kehoukkoja en tunnistanut.
Itse kilpailutapahtumasta en keksi moitittavaa. Homma eteni sutjakkaasti. Hieman oli ennakkoluuloa miesten sarjoja kohtaan, mutta yllätyimme iloisesti. Jätkillä oli ihan mieletön meininki lavalla, wau!
Naiset sen sijaa tuntuivat varsinkin body fitness-sarjassa olevan hieman kapeammassa laatikossa, hirveän tosissaan ja tärkeinä. Finaalissa osa näytti jopa hieman masentuneilta, lieneeko sittten väsymystä dietin ja rankan päivän jälkeen? Mutta sellaista Mari Päkkilää kuin esim tässä videossa on, ei eilen nähty. (
http://www.youtube.com/watch?v=nkWJuX6_fuU ajassa 1.22 ja huomatkaa myös Alander 4.55 jälkeen, ei tuollaista eilen nähty keneltäkään... :hyvä: ) Itse olisin laittanut eilen Vähäkuopuksen ykköseksi ja Päkkilän sitten kuitenkin kakkoseksi. Marilla on kyllä mahdottoman kaunis rakenne, täydellinen x, ihanan leveä hartialinja ja selkä ja kapoinen vyötärö, sekä piukea takamus. Ourama jäi itselleni pliisuksi, ja hän vaikutti joidenkin seurueeseemme kuuluneiden mielestä jotenkin pilvissä leijuvalta. Keskipitkän sarjan voittajalla sentään oli pilkettä silmäkulmassa. Ja pitkän sarjan toinen oli myös jotenkin virkistävää katseltavaa.
Bikinisarjat olivat iso pettymys kilpailijoiden kunnon puolesta. Anna Virmajoki oli tietenkin ihana, ja aivan suvereeni. Hänen hymynsä ei hyytynyt hetkeksikään ja hän nautti selvästi lavalla olosta, toisin kuin moni muu eilen... Itse olisin laittanut Ulla-Riitta Koskisen kakkoseksi lyhyessä sarjassa kunnosta ja erikoisista poseerauksista huolimatta, sillä hän oli yksi harvoista joilta löytyi jonkinlaista lavapreesensiä. Hänellä oli myös kaunis look, eli tukka ja biksut kunnossa. Olen katsellut paljon fitnessvideoita ja kuvia netistä ja kyllähän nämä mimmit näyttävät vähän toisilta livenä. Ehkä raakaa sanoa näin, mutta livenä mitään ei saa piiloon ja moni olikin paljon oletettua löysempi... Fitnessmallit olivat meilkein timmimpiä kuin bikinimimmit.
Iloisin yllätys oli naisten fitnessfysiikka, joka ei ennakkoon kiinnostanut tippakaan. Esiintyjät eivät olleet mitään typsyköitä, vaan osasivat ottaa itsensä ja yleisönsä. Erityismaininta sille lyhyttukkaiselle blondille. Voittaja oli i-ha-na. Aivan eri maailmasta kenenkään muun eilen kilpailleen kanssa. Täydellinen tasapainoinen kroppa ja seesteinen, liioittelematon ja itsevarma esiintyminen iskivät ainakin allekirjoittaneeseen täysillä. Look oli erikoinen; hänelle sopiva. Tärkättyjä ja tuperattuja tukkia näkyi kyllä eilenkin ihan riittämiin, joten se lettikampaus ja luomivärisysteemi olivat ihanan raikkaat. Hän toi mieleeni jonkun mystillisen taruhahmon eikä keinorusketettua puleerattua fintesmisua...
Noh. Eväistä sen verran, että itse en ihmetellyt ollenkaan omia eväitä mussuttavia messuvieraita, oliha kyseessä sentään fitnesstapahtuma. Itsellä ei tullut rahkat mukaan, joten kävimme syömässä yläkerran ravintolassa lounaan. En nyt ihan tajua tätä itkua täällä huonosta tarjoilusta, koska sen aterian pystyi kokoamaan aivan presiis body-tyyliseksi, ottamalla kanaa, salaattia ja lämpimiä kasvislisukkeita. Kermaperunoita ei ollut kenenkään pakko ottaa, hiilarit olisi voinut vetää vaikka leivästä tai jättää vetämättä. Meidän sakista kaikille kyseinen ruoka maistui, ja niin näytti tekevän monille muillekin. Kana oli oikeasti jopa hyvää. Alakerra kahvion sämpylät olivat tietenkin ankeita, mutta eiväthän valmissämpylät koskaan mitään muuta olekaan. Pettymystä lievensi onneksi vähän se, että viereisessä pöydässä istui Sampo Kirjovaara Laura Tolosen kanssa
Mietin itsekseni, että onko mahdollista saada 2000 ihmistä samaan tilaan niin, että kaikki voisivat nähdä sopivalta etäisyydeltä kilpailijat? Miten sellainen katsomo käytännössä toteutettaisiin? Itse emme edes ryysineen ja saimme silti itseä miellyttävät paikat katsomon sivusta n. riviltä 5. Siitä näki kunnolla päivän kunnon ja kireyden, vaikka toki selkäposeerausten vertailu oli vaikeampaa. Onneksi sentään aivan vieressä oli screeni, josta saattoi katsoa jos ei muutoin nähnyt.
Meillä oli hauskaa koko rahan edestä ja varmasti käymme jatkossakin tällaisissa tapahtumissa! :dance:
ja silti tuollaisessa kunnossa
Värit kusi, paremmilla väreillä oltais saatu näyttää kunto siltä miltä sen olis pitäny. :mutuilua:
