farmasian opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Wanderer
  • Aloitettu Aloitettu
Sunny80 sanoi:
Itse valmistuin Kuopiosta farmaseutiksi 2003 keväällä, joten voi olla, että opetus on muuttunut hiukan, mutta....Opiskelu oli mielestäni aika intensiivistä ja päivät välillä pitkiä. Lukujärjestykset olivat hyvin pitkälle valmiiksi laadittuja, mikä mielestäni on pelkkää plussaa. Tenttejä oli välillä aika tiuhaan tahtiin ja niihin sai päntätä aika tiukasti (,jos halusi saada hyviä arvosanoja). Luennoilla kannatti käydä. Silloin pääsi tentteihin valmistautuessa vähemmällä. Luentojen taso tietenkin vaihtelee ihan luennoitsijan mukaan. Toiset osaa esittää asiat mielenkiintoisesti, toiset ei.
Luentojen lisäksi oli aika paljon harjoitustöitä esim. lääkkeenvalmistuksesta ja kemiasta.
Click to expand...
JeesJees. No mitenkäs sitte työelämä, onko se sit stressaavaa(ei apteekin porukka ainakaa silt näytä:) ) vai millanen on normaali farmaseutin työpäivä?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kyllä sitä työelämässä joutuu välillä stressaamaan, kun on kova kiire ja lisäksi muitakin tehtäviä tekemättä kuin vain tämä asiakaspalvelu. Tämä on tietysti hyvin työpaikkakohtaista. Suomessa on paljon apteekkeja, joihin ei saada palkattua riittävästi työvoimaa ja on apteekkeja, minne farmaseutteja saataisiin, mutta niitä ei palkata kuin ihan pakon edessä...
Sanoisin kuitenkin, että kyllä se opiskeluaika oli stressaavampaa kuin työelämä. Töissä kun käy, niin ei tarvitse ainakaan työajan ulkopuolella useinkaan miettiä työasioita.
Voin kuitenkin sanoa, että olen ollut tyytyväinen alavalintaani. Ei sitä taida olla nykypäivänä kovinkaan montaa työpaikkaa, missä ei joutuisi välillä vähän stressaamaankin...
 
Wanderer sanoi:
JeesJees. No mitenkäs sitte työelämä, onko se sit stressaavaa(ei apteekin porukka ainakaa silt näytä:) ) vai millanen on normaali farmaseutin työpäivä?
Click to expand...

Varmaan riippuu aika paljon, onko töissä isossa vai pienessä apteekissa. Pienissä paikoissa joutuu/ pääsee tekemään paljon muutakin kuin asiakaspalvelua. No, kiire tosiaan riippuu aika paljon siitä miten paljon on henkilökuntaa (yleensä liian vähän). Mä en oo kokenu opiskelua mitenkää stressaavaksi, mutta oonkin opiskellu ennen farmasiaa yliopistossa sen verran pitkään että oon oppinu "selviytymisstrategiat". Esim. tällä hetkellä teen osa-aikatöitä ja koulussa loppuja jäljellä olevia farmaseuttikursseja sekä lopputyötä. En paljoa stressaa koulusta tai lopputyöstä ja jää aikaa treenata (ja nukkua!) enemmän kuin kokopäivätyön aikana...
 
mofp sanoi:
...Huhhuh, tässä menee pasmat ihan sekaisin ennenkun ehtii edes lukio loppua.:D
Click to expand...
Pääsitkö sisään, vai haitko edes?

Ite olin vähän liian myöhään liikkeellä tän kevään hakua varten, kun kirjotusten jälkee ei huvittanut ajatella mitään kouluun liittyvää. Ajattelin että on muutenkin järkevämpää lykätä hakua intin jälkeen, niin kerkee lukemaan kunnolla.

Lukiossa kemiaa tuli luettua aika vähän ja fysiikkaa vielä vähemmän, joten nyt vähän pitäis palautella perusjuttuja muistiin. Miten te farmasiaa opiskelevat valmistauduitte kemian ja fysiikan kysymyksiin? Selasitteko lukion kirjoja vai osaatteko suositella jotain muita teoksia?

Muutama asia on vielä jäänyt epäselväksi. Voiko nykyisellä systeemillä hakea sekä farmaseutin että proviisorin koulutusohjelmaan? Jos kelpaa vain farmaseutiksi, voiko valmistuttuaan "päivittää" ittensä proviisoriksi?
 
suortti sanoi:
Pääsitkö sisään, vai haitko edes?
Click to expand...
Paperit lähti hyvissä ajoin ennen hakuajan loppua, pääsykokeet maanantaina 29.5. Ensi viikon otin duunista vapaaksi, jotta ehtisi tehokkaasti kerrata asiat ennen koetta. Tosin näillä näkymin kertaaminen jää toiveajatteluksi, koska rokuliviikolle on ollut pakko tunkea kaikkea mahdollista menoa. :rolleyes:

suortti sanoi:
Lukiossa kemiaa tuli luettua aika vähän ja fysiikkaa vielä vähemmän, joten nyt vähän pitäis palautella perusjuttuja muistiin. Miten te farmasiaa opiskelevat valmistauduitte kemian ja fysiikan kysymyksiin? Selasitteko lukion kirjoja vai osaatteko suositella jotain muita teoksia?

Muutama asia on vielä jäänyt epäselväksi. Voiko nykyisellä systeemillä hakea sekä farmaseutin että proviisorin koulutusohjelmaan? Jos kelpaa vain farmaseutiksi, voiko valmistuttuaan "päivittää" ittensä proviisoriksi?
Click to expand...
Fysiikkaa opiskelin yhden kurssin eikä siitä ollut muistissa mitään ykkösen jälkeen. Nyt olen yrittänyt fysiikkaa opiskella kunolla, mutta kaikki vaikuttaa niin epäselvältä ja vaikealta että fyssa jää ainakin meitsin osalta täysin paitsioon. Tärpiksi opiskelen kappaleen kiihtyvyyden kaltevalla tasolla, jota on kysytty aiempina vuosina fysiikan osiossa poikkeuksetta. Kemiaa en ole kauheasti kirjoitusten jälkeen lukenut; muutamia laskuja ja reaktioyhtälöitä on käytännössä tullut tehdyksi. Lukion kirjoista tulee kaikki aiheet, eli farmasiaa lukemaan haluavan ei tarvitse onneksi syventyä kemian ja fysiikan seyvempiin salaisuuksiin.

Ainakin Helsinkiin oli täksi vuodeksi mahdollista hakea joko farmaseutiksi tai proviisoriksi,tai ensisijaisesti proviisoriksi ja sitten farmaseutiksi. Tänä vuonna reilusta 650 hakijasta taisi noin puolet (!) hakea proviisoriksi, heistä varmaan lähes jokainen systeemillä eka-proviisoriks-jos-ei-onnaa-sitten-farmaseutiks.

Vähän jänskättää miten käy. Sisäänpääsy% tulee kaikesta huolimatta olemaan tänä vuonna varsin korkea, noin 20% tasoa. Eiköhän 4/5 hakijasta ole kuitenkin edes vähän minua huonompi... :whip: :D
 
Lääketehtaissa, sairaalafarmaseuttina, lääketehtaan edustajina/myyjinä, nettineuvojana tms. Kyllähän noita on ja ne ovat vähemmän tiedostettuja, mutta lääketehtaisiin päin kannattaa silloin olla kallellaan. Proviisoreilla vielä laajemmat mahdollisuudet erilaisiin töihin. :)
 
Daiina sanoi:
Lääketehtaissa, sairaalafarmaseuttina, lääketehtaan edustajina/myyjinä, nettineuvojana tms. Kyllähän noita on ja ne ovat vähemmän tiedostettuja, mutta lääketehtaisiin päin kannattaa silloin olla kallellaan. Proviisoreilla vielä laajemmat mahdollisuudet erilaisiin töihin. :)
Click to expand...

Aika kuivaa saattaa olla päästä lääketehtaan edustajaks/myyjäks farmaseuttina, lääketehtaassa työskentely varmaan se todennäköisin ei asiakaspalvelua sisältävä homma farmaseutille, ellet omaa hyviä suhteita. Isolla osalla opiskelijoista vähintään toinen vanhemmista samalla alalla..
 
Vähäsen vanha keskustelu, mutta toivottavasti joku on viel täällä vastaamassa kysymyksiin. Elikkä olen ollut paikallisessa apteekissa kesätöissä useaan otteeseen, ja olen todella pitänyt niistä töistä mitä he ovat laittaneet minut tekemään. Myöskin kun olen kattonut muiden työntekijöiden työskentelyä, kuten provisorin ja farmaseutin työskentelyä, on todella tuntunut sellaselta tyältä mitä kuvittelen että voisin tehdä tulevaisuudessa. Nyt ainoa homma mikä minua huolestuttais on farmasian opiskelu ja kuinka vaikeaa se on. Nyt olisi muutama kysymys kysyttävänä, ja varmaankin joihinkin näihin kysymyksiin on jo vastattu aiemmissa viesteissä, mutta jotenki nyt iskee se OCD et pitää kysyä näitä kysymyksiä ite ja vähä omassa muodossa.

Voiko opiskella suoraan proviisoriksi, vai pitääkö ensin opiskella farmasutiksi ja siitä sitten proviisoriksi? Jos jää farmaseutiksi joksikin aikaa, onko myöhemmin mahdollisuus päivittää proviisoriksi? Jos haluaa menestyä opinnoissa hyvin, pitäisikö lukiossa ottaa pitkä matikka, pitkä kemia, pitkä fysiikka, pitkä bilsa jne. vai pärjääkö ilman noita hyvin? Ja opiskellaanko siellä vielä noita yleissivistäviä asioita kuten englantia, ruotsia, äikkää, hissaa jne. vai onko nuo sitten pelkästään farmasiaan keskittyvien aineiden opiskelua? Jos noita yleissivistäviä aineita on, kuinka paljin ne vaikuttavat läpipääsemiseen? Noin niinkuin yleensäkin, kuinka vaikeaa nuo opinnot ovat? Onko tälläisella keskiverto oppilaalla mitään mahdollisuuksia päästä opinnoista läpi, vai pitääkö olla joku fy/ke ihmelapsi jotta pärjää? Entä millaista on opiskelijan arki? Onko opinnot suhteellisen helppoja koska osa asioista mitä siellä opiskellaan on käyty jo lukiossa läpi ja on siksi helppoa, vai pitääkö siellä olla joka kokeessa tosi skarppina ja alottaa jo viikkoja ennen koetta tosissaan lukemaan?
Sitten vielä noista palkoista. Olen lukenut että farmaseutin palkka on yleensä n. 3000€ ja proviisorin palkka n. 4000-5000€, mutta en ole vielä kuullut näitä palkka summia sen jälkeen kun niistä on otettu verot pois. Ja eikö tässä nyt niin ollut, että mitä pitempään on ollut ammatissa, sitä enemmän palkkaa saa?

Tossa olis nyt nuo kysymykset mitä nyt näin alkuun tuli mieleen. Olen kyllä aika varma, että keksin kyllä vielä paljon lisää kysymyksiä, mutta nämä riittää nyt toistaiseksi. Anteeksi jos jotkut kysymykset olivat hieman epäselviä. Koko teksti kuulosti paljon paremmalta päässäni. Kirjoitin tämän viestin jo kerran, mutta sivusto ei antanut minun julkaista sitä jostain syystä, joten piti kirjoittaa uudestaan, joten olen aika varma että missasin kyllä nyt jonkun kysymyksen :D Ja ennen kuin ketään huomauttaa, kyllä, olen erittäin tietämätön näistä asioista, siksi kysynkin näin paljon kysymyksiä :)
Siinä nyt tais olla kaikki mitä mul on sanottavaa. Jos joku näistä asioista kokenut voisi vastata näihin kysymyksiin yksinkertaisilla vastauksilla, se olisi mukavaa!
Kiitos lukemisesta!
 
Kiinnostais sanoi:
Voiko opiskella suoraan proviisoriksi, vai pitääkö ensin opiskella farmasutiksi ja siitä sitten proviisoriksi? Jos jää farmaseutiksi joksikin aikaa, onko myöhemmin mahdollisuus päivittää proviisoriksi?
Click to expand...
Moikka, opinto-oikeuden voit saada suoraan proviisoriksi, mutta (kuten jokaisella muullakin alalla) kandiksi pitää valmistua viimeistään ennen kuin otat maisterin paperit ulos. Käytännössä vaikka opiskelisitkin proviisoriohjelmassa, valmistut ensin farmaseutiksi. Ensimmäiset kolme vuotta ovat hyvin pitkälti samoja riippumatta "lopullisesta" päämäärästäsi. Farmaseuttina voit hakea myöhemminkin proviisoriksi, silloin suoritat vain maisterivaiheen opinnot (n. 2 vuotta).

Kiinnostais sanoi:
Jos haluaa menestyä opinnoissa hyvin, pitäisikö lukiossa ottaa pitkä matikka, pitkä kemia, pitkä fysiikka, pitkä bilsa jne. vai pärjääkö ilman noita hyvin? Ja opiskellaanko siellä vielä noita yleissivistäviä asioita kuten englantia, ruotsia, äikkää, hissaa jne. vai onko nuo sitten pelkästään farmasiaan keskittyvien aineiden opiskelua? Jos noita yleissivistäviä aineita on, kuinka paljin ne vaikuttavat läpipääsemiseen?
Click to expand...
Biologia auttaa todella paljon, kemia on melko hyödyllistä. Matematiikkaa ja fysiikkaa ei juurikaan tarvitse ihan perusteita lukuunottamatta ainakaan farmaseutin opinnoissa, proviisorin opinnoista en ole varma, mutta epäilen ettei niissäkään fysiikka kovin suuressa roolissa ole. Kaikista aineista kerrataan relevantit asiat peruskursseilla, joten lukion oppimäärän suorittaminen niistä ei ole välttämätöntä, joskin varmasti helpottavaa. Englantia on muistaakseni yksi kurssi, ruotsistakin se perus virkamiesruotsi on suoritettava. Yleissivistäviä ei opiskella, vaan kaikki aineet liittyvät opintoihin.

Kiinnostais sanoi:
Noin niinkuin yleensäkin, kuinka vaikeaa nuo opinnot ovat? Onko tälläisella keskiverto oppilaalla mitään mahdollisuuksia päästä opinnoista läpi, vai pitääkö olla joku fy/ke ihmelapsi jotta pärjää? Entä millaista on opiskelijan arki? Onko opinnot suhteellisen helppoja koska osa asioista mitä siellä opiskellaan on käyty jo lukiossa läpi ja on siksi helppoa, vai pitääkö siellä olla joka kokeessa tosi skarppina ja alottaa jo viikkoja ennen koetta tosissaan lukemaan?
Click to expand...
Vaikeustaso on suhteellista, mutta missän nimessä ei tarvitse olla mikään ihmelapsi. Työtä on kylläkin opintojen eteen tehtävä huomattavasti enemmän kuin lukiossa. Motivaatio on opinnoissa varmaankin tärkeämpää kuin ennakko-osaaminen; itselläni sitä ei juuri ollut ja arvosanat olivat sen mukaisia. Tentteihin kannatti alkaa lukea jo huomattavasti ennen, viimeisen illan lukemisella ei tule kuin paha mieli. Mä en opiskellut lukiossa biologiaa, joten en osaa sanoa, paljonko siitä oli samaa, mutta ainakin kemia oli peruskurssin jälkeen aika eri maailmoista kuin lukiossa.

Opiskelijan arki riippuu yllättäen opiskelijasta. Voit opiskella paljon, voit juhlia paljon, voit viettää kaiken vapaa-aikasi salilla. Ainakin Helsingissä on aktiivinen opiskelijakunta ja kaiken maailman opettavaisia iltamia ja kissanristijäisiä on enemmän kuin yksittäinen opiskelija jaksaa käydä. Opintotuella harvemmin selviää, joten monet käyvät myös töissä opiskelujen ohella.

Kiinnostais sanoi:
Sitten vielä noista palkoista. Olen lukenut että farmaseutin palkka on yleensä n. 3000€ ja proviisorin palkka n. 4000-5000€, mutta en ole vielä kuullut näitä palkka summia sen jälkeen kun niistä on otettu verot pois. Ja eikö tässä nyt niin ollut, että mitä pitempään on ollut ammatissa, sitä enemmän palkkaa saa?
Click to expand...
Vastavalmistuneen farmaseutin palkka apteekista on lisien jälkeen noin 2500 € bruttona. Verot luonnollisestikin pätkäisevät osansa. Apteekeissa palkka kehittyy hitaasti, eikä perusfarmaseutti millekään kovin ihmeellisille liksoille koskaan pääsekään. Proviisoreilla palkka on parempi (varmankin suunilleen mainitsemaasi luokkaa), mutta ainakin apteekkipuolella työllisyystilanne ilmeisesti hieman heikompi. Farmaseuteilla ainakin toistaiseksi tilanne on hyvä ja töitä riittää.

Toivottovasti nuo vastasivat jotenkin kysymyksiisi. Kirjoitin pitkälti muistin varassa, joten voi olla että esimerkiksi opinto-ohjelma yliopistolla on jälkeeni muuttunut jonkin verran.
 
Kiitos näistä! Tämä auttoi erittäin paljon!

Vielä yksi juttu olis, kun olin tuolla apteekissa, siellä apteekkari sanoi opiskelleensa tuolla Helsingin yliopistossa ja mainitsi sen olevan kaksikielinen yliopisto. Tarkoittaako tämä sitä että on mahdollisuus valmistua ruotsinkielisillä koevastauksilla vai onko siellä joku edelletys että pitää osata ruotsia enemmänkin kuin sen peruskurssin?
 
Kiinnostais sanoi:
Kiitos näistä! Tämä auttoi erittäin paljon!

Vielä yksi juttu olis, kun olin tuolla apteekissa, siellä apteekkari sanoi opiskelleensa tuolla Helsingin yliopistossa ja mainitsi sen olevan kaksikielinen yliopisto. Tarkoittaako tämä sitä että on mahdollisuus valmistua ruotsinkielisillä koevastauksilla vai onko siellä joku edelletys että pitää osata ruotsia enemmänkin kuin sen peruskurssin?
Click to expand...
Hyvä että pystyin olemaan avuksi :) Meidän vuosikurssilla ainakin yksi opiskelija kävi ruotsinkielisissä tenteissä, ja niitä vissiin järjestettiinkin muutamista (kaikista?) kursseista halukkaille. Opetus oli kokonaaan suomenkielistä kielikursseja (ja äärimmäisen satunnaisia vierasluentoja) lukuunottamatta. Ilmeisesti siis jonkinlainen mahdollisuus ruotsinkielisille vastauksille on olemassa, mutta en osaa yhtään sanoa, kuinka laaja se on - tiedekunta osannee auttaa asiassa enemmän. Jollei halua, niin ei ruotsia / ruotsiksi ole pakko opiskella kuin sen pakollisen virkamiesruotsikurssin. Jos taas olet kiinnostunut ruotsinkielisestä opetuksesta, olisi Åbo akademiessa tarjolla ruotsinkielinen farmaseuttilinja.

Sniffari sanoi:
Tarviiko proviisoriksi maisterinlaput.
Click to expand...
Proviisori on farmasian maisterista käytettävä nimitys. Tätä voisi verrata vaikka siihen, että "tekniikan maistereita" kutsutaan diplomi-insinööreiksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom