Kas, olen missannut kiinnostavan keskustelun
Tässä on aika monta kulmaa mistä lähestyä. Aloittelijallehan failure ei ole millään tavalla relevantti asia, koska tekniikka ei pysy kasassa failurea lähestyttäessä = loukkaantumisriski.
a) Mitä failurella tarkoitetaan? Failure hyvällä tekniikalla vai kun rauta ei vaan enää nouse edes pienellä body englishillä? Miten failure tunnistetaan, mikäli failure määritellään hyvän tekniikan pettämiseksi?
b) Puhutaanko moninivelliikkeistä vai yksittäisistä lihasryhmistä?
c) Tarkoitetaanko failurella kaikkia settejä vai viimeistä settiä?
d) Failure voimanostossa vai bodailussa?
e) Failuren vaikutus palautumiseen? Jos failure hidastaa
liikaa palautumista, sitten se ei ole hyvä juttu ja käy itse asiassa päinvastoin, kuin noissa tutkimuksissa esitetään.
Jos nyt oletetaan, että puhutaan perusbodailusta ja moninivelliikkeistä (penkki, pystypunnerrus, kulmasoutu, leuat ym.), olen itse havainnut, että viimeisen setin vieminen täydelliseen failureen (ja sen yli) on tuonut ihan uutta tulosta treenaukseen. Jos teen vaikka kolme sarjaa, pari ekaa toimivat hyvänä henkisenä ja fyysisenä lämppänä viimeiselle "naama-irti"-setille, jonka vien yleensä "yli" failuren esimerkiksi lepäämällä 15 sekuntia ensimmäisen failuren jälkeen ja sitten teen pari kolme toistoa lisää. Tätä jatketaan, kunnes ei enää nouse tai formi hajoaa kunnolla. Mavessa ja kyykyssä en tätä kuitenkaan harrasta, vaan niissä pitää pärjätä failuren kutittelulla ihan loukkaantumisriskin vuoksi.
Jos puhutaan perusbodailusta ja pienempien lihasryhmien rankaisusta kuten hauiskäännöstä tai etureisilaitteesta, näkisin, että kaikki setit voi viedä failureen. Aika brutaalia & vie energiaa, mutta toimii ilman sen suurempaa loukaantumisriskiä.
Voimanostossa ja pienemmissä toistoalueissa (1-4) failure ei näytä olevan kovin relevantti asia, koska voima kasvaa ilmankin.
2024 trendinä on tieteen kautta peilaus. Harmi vaan, että harvalla on osaamista tulkita, mitä tutkimus oikeasti sanoo. Tutkimuksissa on tiukat rajaukset, spesifit tutkimuskysymykset ja perushypoteesit, joiden pohjalta tutkimus suoritetaan. "Failure on hyväksi"-tutkimus ei siis välttämättä kerro lainkaan siitä, mistä jengi luulee sen kertovan.