ex-anorektikon(?) ruokavalio-ongelma

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja marion
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
27.6.2007
Viestejä
90
mä aloittelen taas tauon jälkeen treenausta kun on tullut sairastettua flunssaa yli 1/2 vuotta eikä tuo tunnu lähtevän niin minä päätin etten anna sen enää estää treenausta tai mitään muutakaan...tänään just vedin ekat selkätreenit ja nyt on jo paikat kipeenä...toi syömisjuttu on problemaattinen ainakin mulle kun sairastin anoreksiaa yli 10 vuotta ja nyt paino alkaa lähennellä normaalilukemia (n.45kg ja oon 162cm). ni oon aika ulalla et mitä pitäis syödä ja kuinka monta kertaa ja paljon protskuja ym. kun tarviis nyt muuttaa massa lihaksiks eli kiinteytyä eikä kai vähästä painonnousustakaan ois haittaa...? ongelmallisuutta lisää vielä se, et oon kasvissyöjä, mut kuitenkin elämää helpottaakseni käytän maitotuotteita (hyla vielä sekin...) ja jossain määrin kananmunia mut esim. munakkaat tai keitetyt ei oikeen inspaa...
ja tiedän et usein ja kohtuullisia määriä kerrallaan ois hyvä syödä mut ravitsemusneuvojasta ei oikein apua ollut treeniruokavalion laatimisessa...ja kun oon entinen(?) anorektikko (toi paino on noussut nyt ihan kuukauden sisällä 40kg:sta siihen 45:n enkä oikeen tiiä miten ja miks?! ja tunnen itteni tosi lihavaks, mut onneks kärsivällinen aviomies takoo järkee päähän...)
treenaan siis 4 xviikossa ja entäs lepopäivien ruokavalio? käytän proteiinivalmisteita et ihan ilman ei pärjää, sen verran tiedän, mut kuinka paljon ja pitääkö jakaa useampaan erään? esim. aamulla, treenin jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa?
please somebody help!:(
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
"Massa" (ts. fläsä?) ei muutu lihaksiksi. Läski voi palaa ja lihakset kasvaa mutta keskenään eivät toisikseen muutu. Kiinteytyminen on lähinnä rasvan vähentämistä, alla kuitenkin kannattaa olla vähän lihastakin, jota ei varmaan anoreksian jäljiltä liiemmin ole. Joten kannattanee kilo jos toinenkin kartuttaa. Usko miestäsi. Proteiinia 2-3g/painokilo. Kaloreista en osaa kyllä 45 kiloiselle naiselle sanoa. 2000-2500 rupeaa varmaan olemaan jo tarpeeksi että painoa kyllä tarttuu...? Lepopäivinä voit vähän vähemmän syödä.

Ja sitä punttia saa vääntää verenmaku suussa. Ei mitään 2kg käsipainoilla 2x100 toistoa liikettä X, vaan opettele kyykky, maastaveto, penkki, kulmasoutu yms. Järjen tottakai saa pitää mukana, paitsi silloin kun pitää tehdä "vielä yks". Alkuun (1-3kk) kuitenkin pitää antaa nivelten ja lihasten tottua uudenlaiseen rasitukseen. Kuuntele kroppaasi.
 
No, kiinteytyminen on (kuten joku viisas jossain tredissä sano) trendilehtien viljelemä sana, jolla on yritetty saada naiset harrastamaan jtn voimaharjoittelua ilman että he luulveat saavansa uh niin kauheita lihaksia. Siis: läski ei muutu lihakseks

Ja mitä pituus-paino suhteesta kattosin nii sinähän oot ihan jumalattoman laiha edelleen!:eek: (no, mitä muuta voinkaan odottaa jos on sairastanut anoreksiaa)

Ruokavalioon saa proteiinia maitorahkasta. Lueskele aloittelijoiden osiota tarkasti ja kattele sieltä itelles treeniohjelma. Minä en uskalla enempää neuvoo.
 
Jos olet 10 vuotta sairastanut anoreksiaa ja ollut flunssassa puoli vuotta (!) niin tarvitset varmasti myös vitamiinilisiä normaalin ruoan lisäksi, ja omega-rasvahappojen saanti ois myös erittäin tärkeää saada kuntoon. Mieluiten kalaöljyn muodossa jos sen verran voit ruokavaliossasi joustaa. Itse suosittelisin puhdasta E-EPAA. Vitamiineissa en lähtis multitabs-linjalle, vaan satsaisin laadukkaampiin tuotteisiin, tsekkaa esim P-Storen tarjonta, tai kysele luontaistuotekaupoista.

Täällä Pakkiksella on muitakin anoreksiataustaisia, tuolla kuvaosastolla on ennen ja jälkeen -kuviakin, ehkä sinun olisi paras jutella heidän kanssaan aiheesta, saisit varmaan parhaat neuvot ja kannustukset ihmisiltä jotka ovat olleet joskus samassa tilanteessa kuin sinä nyt.
 
Toi flunssakin on saattanut johtua tosta anorektiasta. Kun ei saa tarpeeksi kaloreita, niin tulee kaikenlaisia vaikutuksia. Monillehan pukkaa heti flunssan kun alottaa dietin. Ja toi paino/pituus suhde on tosi laiha. Ite 193/110 ja tunnen itteni tikuks..:jahas:
 
mä aloittelen taas tauon jälkeen treenausta kun on tullut sairastettua flunssaa yli 1/2 vuotta eikä tuo tunnu lähtevän niin minä päätin etten anna sen enää estää treenausta tai mitään muutakaan...tänään just vedin ekat selkätreenit ja nyt on jo paikat kipeenä...toi syömisjuttu on problemaattinen ainakin mulle kun sairastin anoreksiaa yli 10 vuotta ja nyt paino alkaa lähennellä normaalilukemia (n.45kg ja oon 162cm). ni oon aika ulalla et mitä pitäis syödä ja kuinka monta kertaa ja paljon protskuja ym. kun tarviis nyt muuttaa massa lihaksiks eli kiinteytyä eikä kai vähästä painonnousustakaan ois haittaa...? ongelmallisuutta lisää vielä se, et oon kasvissyöjä, mut kuitenkin elämää helpottaakseni käytän maitotuotteita (hyla vielä sekin...) ja jossain määrin kananmunia mut esim. munakkaat tai keitetyt ei oikeen inspaa...
ja tiedän et usein ja kohtuullisia määriä kerrallaan ois hyvä syödä mut ravitsemusneuvojasta ei oikein apua ollut treeniruokavalion laatimisessa...ja kun oon entinen(?) anorektikko (toi paino on noussut nyt ihan kuukauden sisällä 40kg:sta siihen 45:n enkä oikeen tiiä miten ja miks?! ja tunnen itteni tosi lihavaks, mut onneks kärsivällinen aviomies takoo järkee päähän...)
treenaan siis 4 xviikossa ja entäs lepopäivien ruokavalio? käytän proteiinivalmisteita et ihan ilman ei pärjää, sen verran tiedän, mut kuinka paljon ja pitääkö jakaa useampaan erään? esim. aamulla, treenin jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa?
please somebody help!:(
Toi sun sairastelu johtuu todennäköisesti juuri siitä anoreksiasta. Alat kunnolla syömään hiljalleen ruokaa lisäten, niin kyllä se siitä. Ja todella paljon onnea anoreksian voittamisesta(/voittamiseksi).

Ymmärrän, että anoreksikko näkee itsensä isompana kuin on - vääristynyt minäkuva. Mun tyttö on melkein identtinen sun mittojen kanssa, melkein 163cm ja päälle 44kg, eikä todellakaan ole mistään päin lihava. On kyllä muutenkin vähän kevytrakenteinen (kapea).

Se, että olet kasvissyöjä, vaikeuttaa asioita tosiaan jonkin verran. Ei se ylitsepääsemätöntä ole, mutta aiheuttaa vaikeuksia, jos haluat enemmänkin lihasta. Toisaalta sun painoissa on aika helppo saada päälle 2g/kg proteiinia, vaikka pelkästä maidosta. Jos muuten ei lompakossa tunnu, niin laktoositon maito on mielestäni hyvää, kun ei sisällä niin paljoa hiilareita, rasvaton versio vielä, niin ollaan oikealla tiellä.

Aamusin puuroa, yms, palkkari treenin jälkeen ja lisää proteiinia maidosta ja vaikka rahkasta, ruisleipä on kans ookoo. Soijaproteiiniahan voit myös syödä. Sitä voi laittaa aamupuuroon ja ottaa maidon kanssa välipalana. (Jos siis pussista ottaa.) Kananmunia voisit myös syödä niin paljon kuin pystyt.

Sun proteiininlähteet (siis missä sitä on kunnolla) on kohtuu rajoitetut, mutta listaan joitain hyviä päällimmäisiä mitä mieleen tulee:

Lisäravinteet
Maitotuotteet
Viljatuotteet
Pähkinät
Ne kananmunat

Tasasin välein päivän mittaan syöt jotain proteiinipitoista. Proteiinia pitäisi siis saada joka aterialla.

Toivottavasti oli jotain apua. Muut onkin neuvonut muissa asioissa ja hyviä neuvoja on ollu, mitä luin. Tsemppiä! :)
 
niin...piti jatkaa et jotkut oli kommentoineet et mulla ois mahdollisesti läskiä..eli ei voi paljoo olla kun rasva prosentti on 4...anoreksiankin aikana treenasin tanssia 5-6x viikossa ja joskus vielä lenkit tai punttia ym.päälle ja oon hoikkarakenteinen, aina ollut hoikka ja siroluinen, painoin jotain 46kg (ja treenasin tanssia, judoa, lenkkeilin, pyöräilin ja uin yms.) sillon 13-14-vuotiaana ennenkuin tää paska alkoi...nyt oon siis jo 25 ja on todettu osteoporoosia selkänikamissa ja lonkissa syksyllä, se jo vähän herätteli ja ympäristön palaute (monet kun ei hienotunteisuuttaan kehtaa puuuttua asiaan mut anorektikko tarvii just sen ulkopuolisen arvion/rohkaisun/mitä vaan koska itsellä kuva omasta kehosta on NIIIN vääristynyt...ja vielä tohon sairasteluun vaikuttaa kun lisäksi oon käyttänyt kovia huumeita n.6-7 vuotta suonensisäisesti.opiaatteja viimevuosina pääasiassa, mut nyt pääsin ylläpitohoitoon metadonilla eli sekin voi turvottaa ja selittää ton "lihomisen", mut luojan kiitos ei tarvii enää säätää aineiden kans ja varoitan kaikkia: älkää sekaantuko aineisiin!!! mut tosiaan kiitos vinkeistä ja toivottavasti löydän sivuilta lisää...kiitos!:)
 
Minunkin on pakko kommentoida tätä. Onnea ja kannustusta sinulle toipumisen tiellä. :)Taustalla sinulla on kuitenkin ilmeisen vaikea ja pitkäkestoinen anorexia sekä huumeriippuvuus. Siitä huolimiatta, että olet joskus harrastanut liikuntaa aikalailla lähtisin varovaisesti liikkeelle. Kuntosi ei varmastikaan ole pohjimmiltaan kovin hyvä, mistä kertoo tuo pitkäkestoinen flunssakin. Ethän halua enempää kehoasi vahingoittaa?

Kuten tuossa mainitsin että sinulla on osteoporoottisia muutoksia mm. selässä niin aloittelisin sinuna ensin vahvistamaan niitä syviä luurankolihaksia enkä "runtaamaan" punttia verenmaku suussa. Toinen mikä minusta on "huolestuttava" merkki on se, että olet edelleen parantumassa anorexiasta (jos siitä voi koskaan parantua) niin nyt jo olet jälleen kiinnostunut ruuasta ja kyselet järkevän syömisen perään....Sinällään asia on ok, mutta uskon että riittävät tiedot saat siltä ravitsemusterapeutilta. Eli opettele ensin syömään perussafkaa säännölisesti ja riittävästi ja ala vasta sitten miettimään saatko tarpeeksi protskuja jne. Ettei yksi riippuvuus nyt veisi toiseen. Olet varmasti aivan riittävästi sählännyt jo sen ruuan kanssa ja periaatteessa mikään ei muutu jos jatkat kaupassa/ruokapöydässä yms. sitä että kyttäät mitä tästä ja tästä tuotteesta saat, lasket protskujen/hiilareiden ja rasvojen suhteita, mietit mitä tulee saada ja minkäkin verran....Se on samaa laskemista ja kontrolloimista kuin mitä olet tehnyt, nyt vain "hyväksyttävässä" muodossa. Terveille ihmisille, niille joille syöminen ei ole koskaan ollut ongelma se sopii, mutta ainakaan minusta se ei sovi syömishäiriöstä toipuvalle.

Anteeksi jos kommenttini loukkasi, se ei ollut tarkoitukseni. Halusin vain tuoda vaihtoehtoisen mielipiteeni esille.
 
totta tuokin edellinen vastaus, mutta veri vetää treenaan lujaa heti alusta kivuista ym. huolimatta ja eilen laskeskelin joka suupalan sisältämät kalorit ja proteiinit, mut tarkotus on vaan nyt varmistaa et saan tarpeeksi energiaa ja proteiinia ja ihan hyvältä se näytti; proteiineja tuli n.1,8g/painokg mut energia jäi johonkin 800kcal:n ruuasta mut uusi addiktio aineiden tilalla on onneks lumipantterikarkit, joita menee 1/2 pussia päivässä (tiedän ettei oo terveellisemmästä päästä, terveellisempi kuin moni muu entinen addiktio...)joten kokonaiskalorit on jotain 1600(joidenkin mielestä voi olla vähän, mut mulle se on aika paljon jo...ja mun kokoiselle varmaan melkein riittävä, vaikka kulutus on kovaa luokkaa eli 4xvko salilla ja päälle lenkit 2-3xvko) tiedän, että pitäis kuunnella enemmän järkee kuin tunteita mut tällänen mä oon...kai sitä virheistään oppii...ja sit ollaan taas lähtöpisteessä, mut yritän pitää järjenkin mukana tällä kertaa ja tulokset alkaa jo näkyä kropassa kun ei tosiaan sitä ihrakerrosta oo päällä(rasvaprosentti 4...)...ja mulla on aviomies järjen äänenä ja jostain luin just et voimaharjoittelu vahvistaa myös luita ja lisää luumassaa. et kiitos vaan neuvoista mut onhan tää addiktio parempi kuin moni muu...;) tietoa löytyy kun sitä etsii ja täytyy nyt näyttää et pysyy puhtaana (ja on kaikki otetut seulat onneks ollu puhtaita vaik pari retkahdusta on tullutkin...) ni sit ne ottaa mut vihdoin viimein hoitoon anoreksiapolille tays:iin. ja sieltä saan varmasti apua ja on mulla apuna terapeutti ja ravitsemusterapeutti, et eiköhän täs pärjäillä...:)
 
Onneksi pääset hoitoon, koska omin voimin anorexiasta on varmasti vaikea päästä eroon.

Kerroit laskeneesi kaikki suupalat ja miten tulos näytti hyvältä...Millä tavalla tämä "käytös" on erilaista kuin se sinun anorektinen käyttäytyminen? Lisäksi olit lopputulokseen tyytyväinen. Ehkä se on hyvä verrattuna sinun aikaisempaan syömiseen, mutta 800 kcal/pv (oikeaa ruokaa) on aikuiselle naiselle aivan liian vähän. Vielä kun liikut noin paljon. Sitten kun tarkastelit kokonaiskalorimäärää karkkien jälkeen niin pääsit "huimaan" 1600kcal..., mutta on turha kytätä pelkkää kalorimäärää! Voit syödä vaikka 3000kcal päivässä, mutta olla silti aliravittu ja tässä tarkoitan ruuan laatua ja siitä saatuja hivenaineita yms. Laittaisitko listan siitä mitä olet syönyt, ihan mielenkiinnnosta vaan kyselen.

Mielenkiintoinen tuo sinun lauseesi "tälläinen mä oon, ja et virheistä oppii"....Olet tehnyt jo paljon virheitä, mutta oletko oppinut mitään??? Miksi vieläkin toistat saamaa virhettä, rääkkäät omaa kehoasi? Ja milloin oikeasti opit kuuntelemaan sitä? Se on hyvin vaikeaa terveelle ihmiselle ja varmasti vielä vaikeampaa syömishäiriöiselle.

Tuo sinun liikunta määräsikin kuulostaa aika paljolta. Ja vielä nähden siihen että mitä syöt. Olet aika paljon miinuksilla, eikä se ole tarkoitus, koska sinun ei tule enää laihtua vaan enemminkin tervehtyä ja kyetä nostamaan paino normaaliin lukemiin.

Voimaharjoittelu todellakin vahvistaa luita, mutta kannattaa miettiä, että millaisilla luilla sinä niitä painoja nostelet. Sinulla on heikot luut ja ne saavat helposti rasitusmurtumia. Lisäksi syöt jatkuvasti liian vähän, joten elimistö edelleenkin ottaa ravintoaineita luistasi, mikä taas heikentää niitä. Lisäksi olet pitänyt kehoasi jo 10 vuotta aliravitsemustilassa, mikä on varmasti aiheuttanut sen, että vaurioita on tullut myös muihin elimiin (sisäelimet), joten ehkä tämä urheilu harrastus on hyvä aloittaa lääkärin kunnollisella tutkimuksella ja lääkärin seurannassa. :whip:

Mutta edelleen kannustusta paranemisen tiellä. Tarkoitukseni on vaan kannustaa sinua järkevyyteen siksi näin kiperiä kommentteja :)
 
Äh, vielä pieni lisäys :)

Oletko ajatellut, että voisit ottaa jonkin muun harrastuksen kuin liikunnan mikä pitäisi sinut ja sinun ajatuksesi poissa ruuasta ja huumeista? Tuo liikuntaharrastus ehkä omalla tavallaan (ainakin noin perusteellisesti suoritettuna) pitää sinut vain kiinni tässä anorektisessa käyttäytymisessä. Olet jo kymmenen vuotta vain "pyörinyt oman navan ympärillä" niin voisikohan olla tervehdyttävää vaikka olla mukana jossain vapaaehtoistyössä?? Sen sijaan, että keskityt jälleen itseesi, siihen mitä laitat suuhun, minkä verran liikut ja kulutat niin käyttäisit tuon energiasi vaikka kodittomien eläinten hoitamiseen, vanhuksien ulkoiluttamiseen tms. :hyper:
 
Tuosta edellisestä vain tulee niin mieleen oma tilanteeni, eli melkoinen treeniriippuvuus. Sitä en tiedä mitä marion tuollaisesta tykkää, mutta varjelkoon jos joku minulle yrittäisi ehdotella, että lenkitäpä nyt vaan mummeleita. Sillä niin kunnioitettavaa kuin moinen toiminta onkin, niin sehän on kuin vetelisi porkkanaraastetta suklaanhimoon. Itse suosittelisin kyllä salitreenin lisäksi vaikkapa aikidoa (judotaustasta on jonkin verran iloa siinäkin touhussa) joka on sellaista sopivan rankkaa, mutta myös varsin mukava tapa tutustua niin itseensä kuin muihinkin ihmisiin. Ainakin itselleni se on ollut vain hyväksi...
 
Kaloreiden laskeminen on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta mietityttää että tuleeko siitä uusi pakkomielle, jos elämän perusta ja itsetunto on vähän hataralla pohjalla. Toisaalta taas kehon omat säätelymekanismit voivat olla niin persiillään ettei muuta vaihtoehtoa ole. Kehottaisin maltillisuuteen ja siihen, että opettelisi syömään suurempia määriä tavallista ruokaa, ei niinkään karkkeja tai muita herkkuja, vaikka niitäkin voi tietysti syödä joskus. Pointti on kai ettei saisi tuntea syyllisyyttä mistään syömisistä!
 
joo eipä varmaan aluks kannata kaloreita laskea. 2 lämmintä ateriaa päivässä, niin isoja että maha tulee täyteen. aamupala + iltapala päälle. karkkia ei kannata syödä vaan mieluummin jotain ravitsevampaa jos meinaa reenailla ahkerasti.

jos painoa ei tule lisää, enemmän vaan ruokaa lautaselle. jos sitä alkaa tulla liikaa, vähentää ruokaa lautaselta.

ja maitotuotteita kun kerran luiden heikentymistä esiintyy. luulisi että tuossa vaiheessa pystyy vielä saamaan luita paksummaksi/tiheämmäksi oikeanlaisella treenillä.

e: ja sitä läskiä ei tule yhdessä yössä. nestettä saattaa kerääntyä ihon alle mutta se ei ole läskiä. läskin kerääntymiseen(ja sen hävittämiseen) menee huomattavasti kauemmin aikaa
 
Tuosta edellisestä vain tulee niin mieleen oma tilanteeni, eli melkoinen treeniriippuvuus. Sitä en tiedä mitä marion tuollaisesta tykkää, mutta varjelkoon jos joku minulle yrittäisi ehdotella, että lenkitäpä nyt vaan mummeleita. Sillä niin kunnioitettavaa kuin moinen toiminta onkin, niin sehän on kuin vetelisi porkkanaraastetta suklaanhimoon. Itse suosittelisin kyllä salitreenin lisäksi vaikkapa aikidoa (judotaustasta on jonkin verran iloa siinäkin touhussa) joka on sellaista sopivan rankkaa, mutta myös varsin mukava tapa tutustua niin itseensä kuin muihinkin ihmisiin. Ainakin itselleni se on ollut vain hyväksi...

Se mummojen ulkoiluttaminen oli vain yksi esimerkki ja varmasti myös joku tuommoinen ryhmäliikunta olisi hyvää, mitä Akikonomu ehdotti. Tuolla esimerkilläni halusin vain tuoda näkökantaa siihen, että olisi ehkä tervettä suunnata joksikin aikaa ajatukset muuhun kuin itseensä (kaloreihin, liikunnan määrään jne.). Ja jos on äärimmilleen mennyt suklaanhimo mikä ei ole enää omalle terveydelle hyväksi niin eikö sitä kannata silloin vedellä sitä porkkanaraastetta sen aikaa kun himo hellittää....:rolleyes:

En ole mikään lääkäri, mutta kestääkö sitten ketjun aloittaneen luut kovin kovaa menoa, kun hän itse kirjoitti että on osteoporoottisia muutoksia. Ehkä niitä kannattaa nyt aloittaa vahvistamaan ihan rauhallisella tavalla.
 
joo, yllättävän paljon on tää mun tilanne herättänyt keskustelua, mikä on vaan hyvä!:)noloa jos kukaan ei ois mitään kommentoinut...en nyt jaksa ruokavaliotani tähän laittaa tai no jos sittenki...

AP:
kahvia, maitoa
1 näkkäri (ryvita ruis), 1/2 tl rasvaa, 1 siivu juustoa
1 hedelmä

treenin jälkeen palautusjuomaa(evolutionin phase 2)n. 2/3 dl+vettä

VP:
100g raejuustoa
+ n.1dl rasvatonta jugurttia

PÄ:
1 pieni peruna
n.1dl keitettyjä Wokkivihanneksia+ 1tl rypsiöljyä
n.1 dl kevytjäätelöä

IP:
1-2 näkkäriä, rasvaa, 1-2 siivua juustoa, tomaattisiivu
jugurttia/hedelmä

tai:
n.2/3 dl palautumisjuomaa (phase 2 sis. 89g prot./100g)

sit päivän mittaan niitä lumipanttereita...:rolleyes:
mut ei niitäkään enää oikeen tee mieli...


tänään oli kova treeni, käsivarret, rinta+vatsoja liian lyhyillä palautumisilla... mikä kyllä tuntuu... ja sit oli niin poikki et nukahdettiin kun tultiin kotiin (treenataan aviomiehen kans samalla ohjelmalla, painot vaan vähän eri suuruset, mut kyl mäkin vedän niin isoilla kun pystyy lyhyitä sarjoja, siinä tsempataan ja avitetaan toisiamme, mut mies on normaalipainoinen ja "terve")
sit kun heräsin ni oli tosi huono olo et tuli ylös palkkarista osa...:( mies sanoi sit ettei viikkoon treeniä, mut kyl mä sen puhun ympäri...pitää vaan muistaa riittävät palautumiset ja treenata vähän pienemmillä painoilla ni kyl se kai siitä ja taukoo pidetään varmaankin vkl...niin...ei toisaalta hullumpi idea joku vapaaehtoistyö, ei mummoja! mut esim. kissojen katastrofiyhdistys tms. eläinsuojelutoimintaa (oon aikoinani ollut eläinoikeusaktivisti yms. kansalaisaktivisti, mut ei enää näin vanhana jaksa huutaa ja se on turhauttavaa työtä välillä tai aika usein...) mut aika ja rahat ja energia ei nyt riitä ryhmäliikuntaan, mut esim. tanssia voisin taas aloitella syksyllä. ihan hyviä ideoita, kiitos niistä! siinäpä kai se tällä kertaa, jatketaan huomenna !:hyper:
 
Onneksi pääset hoitoon, koska omin voimin anorexiasta on varmasti vaikea päästä eroon.

Kerroit laskeneesi kaikki suupalat ja miten tulos näytti hyvältä...Millä tavalla tämä "käytös" on erilaista kuin se sinun anorektinen käyttäytyminen? Lisäksi olit lopputulokseen tyytyväinen. Ehkä se on hyvä verrattuna sinun aikaisempaan syömiseen, mutta 800 kcal/pv (oikeaa ruokaa) on aikuiselle naiselle aivan liian vähän. Vielä kun liikut noin paljon. Sitten kun tarkastelit kokonaiskalorimäärää karkkien jälkeen niin pääsit "huimaan" 1600kcal..., mutta on turha kytätä pelkkää kalorimäärää! Voit syödä vaikka 3000kcal päivässä, mutta olla silti aliravittu ja tässä tarkoitan ruuan laatua ja siitä saatuja hivenaineita yms. Laittaisitko listan siitä mitä olet syönyt, ihan mielenkiinnnosta vaan kyselen.

Mielenkiintoinen tuo sinun lauseesi "tälläinen mä oon, ja et virheistä oppii"....Olet tehnyt jo paljon virheitä, mutta oletko oppinut mitään??? Miksi vieläkin toistat saamaa virhettä, rääkkäät omaa kehoasi? Ja milloin oikeasti opit kuuntelemaan sitä? Se on hyvin vaikeaa terveelle ihmiselle ja varmasti vielä vaikeampaa syömishäiriöiselle.

Tuo sinun liikunta määräsikin kuulostaa aika paljolta. Ja vielä nähden siihen että mitä syöt. Olet aika paljon miinuksilla, eikä se ole tarkoitus, koska sinun ei tule enää laihtua vaan enemminkin tervehtyä ja kyetä nostamaan paino normaaliin lukemiin.

Voimaharjoittelu todellakin vahvistaa luita, mutta kannattaa miettiä, että millaisilla luilla sinä niitä painoja nostelet. Sinulla on heikot luut ja ne saavat helposti rasitusmurtumia. Lisäksi syöt jatkuvasti liian vähän, joten elimistö edelleenkin ottaa ravintoaineita luistasi, mikä taas heikentää niitä. Lisäksi olet pitänyt kehoasi jo 10 vuotta aliravitsemustilassa, mikä on varmasti aiheuttanut sen, että vaurioita on tullut myös muihin elimiin (sisäelimet), joten ehkä tämä urheilu harrastus on hyvä aloittaa lääkärin kunnollisella tutkimuksella ja lääkärin seurannassa. :whip:

Mutta edelleen kannustusta paranemisen tiellä. Tarkoitukseni on vaan kannustaa sinua järkevyyteen siksi näin kiperiä kommentteja :)

joo ensinnäkin huolehdin (ja oon lähestulkoon aina huolehtinut) et saan tarpeeks vitamiineja, kalkkia ja magnesiumia esim...toi osteoporoosi on varmaan tullut kun en oo syönyt hormoneja (estrogeenejä) mitä mulle on määrätty koska en halunnut menkkoja. täytyypä aloittaa ne sittenkin taas...:(

ja toisekseen, nyt pistän ylös syömiset vain varmistaakseni että saan edes lähestulkoon riittävästi energiaa ja proteiinia, ja proteiinimäärään olin tyytyväinen, toki energiaa tulis saada hiukan enemmän, laskin kaavan mukaan (K&F lehdestä) liikkuvalla 4-4,5kcal/kg ja se on mun painosella min.1850kcal, eli vähän jäin tuosta määrästä ja joku oli kommentoinut karkkien syöntiä, mut mä saan niistä about puolet energiasta kun vatsa ei vedä ruokaa tosiaan paljoa kerrallaan ja mun annokset on ihan kissanannoksia...täytyis kai venyttää vatsalaukkua vähän kerrallaan ja syödä usein.

sit joku oli kommentoinut ettei mun elämä oo tukevalla pohjalla, mikä on aika rohkeasti sanottu kun ei tunne toista ja menikin metsään pahemman kerran...olen uskossa, joten mun elämä on todella vankalla pohjalla ja itsetunto sen myötä kans kun on kohdannut Totuuden ja osaa suhteuttaa asioita...kerran me täällä vain eletään ja Jumala on määrännyt päivien määrän ja pitänyt mut hengissä tähänkin asti, mut mun tosiaan kuuluis huolehtia siitä kropasta, joka mulle on annettu...and I'm working on it...:)

ja tosiaan kiitti vinkistä, täytyypä varoo niitä rasitusmurtumia... eipä muuta tällä erää...
 
Nyt on kyllä pakko kommentoida jotenkin, vaikka yritin kauan olla sitä tekemättä. Mutta saanko kysyä, mitkä on sun konkreettiset tavoitteet tällä hetkellä oman itsesi ja fyysisen kuntosi suhteen. Listaapa vaikka viisi tärkeintä tavoitetta. Nimittäin nyt kirjoituksesi ovat kyllä aika ristiriitaisia, kun toisaalta haluat parantua ja saada lihasta, mutta toisaalta olet kauhistunut viiden kilon painonnoususta ja vedät treenit veren maku suussa etkä suostu pitämään kunnollista treenitaukoa. Haluat päästä eroon sh:sta mutta en tee asialle mitään. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että et SUOSTU parantumaan. Et suostu kuuntelemaan kehoasi tai lähimmäisiäsi vaan teet vain hallaa itsellesi. Älä nyt loukkaannu tästä, mutta tuo touhusi kuulostaa vain niin pahalta. :( Varsinkin tuo ruokailu, miksi sitä itse en edes kutsuisi. Et tosissaan voi syödä noin vähän ruokaa ja samalla treenata noin paljon. Selvää on tietenkin, että treenistä ei ole mitään hyötyä, koska kehollasi ei ole mitään rakennusainetta tai edes tarpeeksi polttoainetta ylläpitää nykyistä tilaa.

Viisain asia, minkä voisit itsellesi tehdä, on kääntyä ulkopuolisen ammattitahon puoleen (ravitsemusterapeutti, sh-klinikka, psykiatri). Mielestäni sinun pitäisi myös lopettaa liikunta kokonaan! Noin heikossa tilassa on turha liikkua edes henkisen hyvinvoinnin ja "liikunnan ilon" vuoksi, sillä keho on fyysisesti niin heikossa kunnossa, että teet sille vain lisää tuhoa. Kehosi tarvitsee aikaa parantua ja lääkettä (=ravintoa). Parantumisprosessi on pitkä ja vaikea, sillä ensin kehosi on paikattava kaikki sisäiset vauriot, täytettävä sisäelinten varastot ja käynnistettävä oma toimintansa rauhassa. Vasta sitten se voi alkaa keskittyä vahvistamaan lihaksiasi ja alkaa varastoida ravintoa siten, että painosi voisi nousta normaaliin turvalliseen viitearvoon.

Mielestäni sinun ainoa tehtäväsi tällä hetkellä on antaa kehollesi mahdollisuus selvitä ja antaa sille sen tarvitsemaa ravintoa ja lepoa. Sitten kun peruskuntosi on noussut terveelliselle tasolla, voit alkaa varovasti vahvistamaan kehoasi liikunnan avulla. Mutta muista se, että nyt liikunta ei vahvista ja hyödytä sinua mitenkään, se vain tuhoaa sinua niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Paljon tsemppiä parantumiseen ja toivottavasti valitset oikean tien! :thumbs:
 
Nyt on kyllä pakko kommentoida jotenkin, vaikka yritin kauan olla sitä tekemättä. Mutta saanko kysyä, mitkä on sun konkreettiset tavoitteet tällä hetkellä oman itsesi ja fyysisen kuntosi suhteen. Listaapa vaikka viisi tärkeintä tavoitetta. Nimittäin nyt kirjoituksesi ovat kyllä aika ristiriitaisia, kun toisaalta haluat parantua ja saada lihasta, mutta toisaalta olet kauhistunut viiden kilon painonnoususta ja vedät treenit veren maku suussa etkä suostu pitämään kunnollista treenitaukoa. Haluat päästä eroon sh:sta mutta en tee asialle mitään. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että et SUOSTU parantumaan. Et suostu kuuntelemaan kehoasi tai lähimmäisiäsi vaan teet vain hallaa itsellesi. Älä nyt loukkaannu tästä, mutta tuo touhusi kuulostaa vain niin pahalta. :( Varsinkin tuo ruokailu, miksi sitä itse en edes kutsuisi. Et tosissaan voi syödä noin vähän ruokaa ja samalla treenata noin paljon. Selvää on tietenkin, että treenistä ei ole mitään hyötyä, koska kehollasi ei ole mitään rakennusainetta tai edes tarpeeksi polttoainetta ylläpitää nykyistä tilaa.

Viisain asia, minkä voisit itsellesi tehdä, on kääntyä ulkopuolisen ammattitahon puoleen (ravitsemusterapeutti, sh-klinikka, psykiatri). Mielestäni sinun pitäisi myös lopettaa liikunta kokonaan! Noin heikossa tilassa on turha liikkua edes henkisen hyvinvoinnin ja "liikunnan ilon" vuoksi, sillä keho on fyysisesti niin heikossa kunnossa, että teet sille vain lisää tuhoa. Kehosi tarvitsee aikaa parantua ja lääkettä (=ravintoa). Parantumisprosessi on pitkä ja vaikea, sillä ensin kehosi on paikattava kaikki sisäiset vauriot, täytettävä sisäelinten varastot ja käynnistettävä oma toimintansa rauhassa. Vasta sitten se voi alkaa keskittyä vahvistamaan lihaksiasi ja alkaa varastoida ravintoa siten, että painosi voisi nousta normaaliin turvalliseen viitearvoon.

Mielestäni sinun ainoa tehtäväsi tällä hetkellä on antaa kehollesi mahdollisuus selvitä ja antaa sille sen tarvitsemaa ravintoa ja lepoa. Sitten kun peruskuntosi on noussut terveelliselle tasolla, voit alkaa varovasti vahvistamaan kehoasi liikunnan avulla. Mutta muista se, että nyt liikunta ei vahvista ja hyödytä sinua mitenkään, se vain tuhoaa sinua niin sisäisesti kuin ulkoisesti.

Paljon tsemppiä parantumiseen ja toivottavasti valitset oikean tien! :thumbs:

pakko kommentoida tätä.. ne viisi tavoitetta

1.saadalisää lihaksia
2.nostaa peruskuntoa
3.saada lisää voimaa
4.saada syömiset sujumaan ja tarpeeks energiaa ja prodee ettei paino laske
5.saada järki tunteiden sijaan "ohjaksiini"

eli kuitenkin mun tavoitteet on terveet ja ainakin omasta mielestäni treenaus on terveellä pohjalla. oon nyt omassa normaalipainossani about, kun oon pieniluinen enkä oo koskaan, ennen sairauttakaan yli sitä 45kg painanut et sisätautilääkärikin on sen määritellyt joskus aikoinaan mulla normaalipainon alarajaksi. kun asuin jkl:ssä mulla oli tiivis hoitoverkko (sisätautilääkäri, terapeutti, nuorisopsykiatrian lääkäri, oma terapeutti, terkkarin punnitukset) mut nyt kun muutin 2004 tre:lle ni en oo hirveesti ulkopuolista apua saanut paitsi esim. vuosi sitten olin heikos kunnossa n.36kg ja olin keskussairaalan sisätautiosastolla ja oli letkuruokinnat ja kaikki kokeiltiin kun paino ei juuri noussut vaikka söinkin mut lopulta ne potkas sieltä ulos kun ei tullut "tulosta" (surkeessa tilassa sairaanhoito yleensäkin nykyaikana...) ja oli jotain kränää säännöistä ja mua ei oo otettu anoreksiapolille hoitoon kun oon vetänyt huumeita lukuisista lähetteistä huolimatta eikä vieläkään vaik pääsin ylläpitohoitoon nyt kesän alussa metadonilla (mikä saattaa selittää painonnousun, kun se saattaa kerätä nestettä, tosin en oo huomannut oikeestaan turvotusta jaloissa tms.) eli kyl mä tos kai söin paremmin kun en hypännyt puntarilla...:rolleyes: pullaa, jädee, suklaata yms. mitä en oo syönyt aikoihin...mut yritän nyt terveellisempää ruokavalioo et tulis korkealaatusta "polttoainetta". ja saman lääkärin mukaan täs painossa voin treenata salilla ja vetää rankempaakin liikuntaa. tarkotus ei oo nyt tosiaan et paino lähtis tippuun, yritän vain hyväksyä uudet painolukemat ja tänpainosen kropan (siksi kauhistelut...), siksi kyselinkin syömisvinkkejä et treenaus ois terveellistä ja turvallista ja hyvin oon jaksanut (tosin nyt pitää pitää vähän lepoo, et lihakset palautuu) ja esim. käsivarret on selkeesti paksuuntunut ja jalat mulla on tanssijana hyvässä mallissa (täyttä lihasta)...ja kyl mä yritän parhaani mukaan nyt kuunnella kehoani ettei taas tuu vaan hakattua päätä seinään:wall:, niinkun oon aikaisemmin tehnyt, yritän oppia virheistäni oikeesti! joku voi olla sitä mieltä et oon parantumaton kroonikko mut itse tiedän asian paremmin...esim kehonkuva on nyt normaalimpi kuin vuosiin, ihan kuin "suomut" ois tippuneet silmiltä... esim. kun vanhoja valokuvia kattelen ni nään itteni laihana niissä, toisin kuin ennen. paraneminen on pitkä prosessi mut mulla on tukea siinä, perhe, aviomies, terapeutti, ravitsemusterapeutti jne. kiitos vaan palautteesta mut älkää hyvät ihmiset vetäkö hätäisiä johtopäätöksiä, kun ette mua tunne...saatan kirjoittaa just mitä sillä hetkellä tuntuu, eli oon aika tunteitteni ohjailema, mut nyt yritän saada järjen ohjaksiin...;) ei kiitos lisää negatiivista palautetta!!!!:)
 
1.saadalisää lihaksia

Itsellä myös taustalla syömishäiriöitä, joista olen salin tultua mukaan kuvioihin päässyt eroon siksi, että olen ymmärtänyt etteivät lihakset kasva ellen syö enemmän kuin kulutan. Jos tuo on todella tavoiteesi nro. 1, ja haluat sen saavuttaa, olen sitä mieltä että sinun todella kannattaa työskennellä mielesi kanssa sen eteen, että saisit pikku hiljaa lisättyä ravintoa ensin kulutuksesi verran ja sitten vielä hieman enemmän. Lihas ei kasva ilman rakennusainetta, kai ymmärrät että ei tiilitaloakaan rakenneta ilman tiiliä? :)

Tsemppiä sulle kovasti!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom