exän kanssa kaverina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja roskilde
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
mä oon ollu, mutta täytyy myöntää että homma karkasi vähän käsistä pari viikkoo sitten vaikka molemmat seurustelee.. helppoa se ei ainakaan ole olla kaveri
 
En..paitsi että nyt on yritettävä.
 
Ensin oltiin kavereita, sitten panokavereita, seurusteltiin taas, erottiin, oltiin panokavereita, seurusteltiin taas, erottiin.....jnejne... kunnes nyt taas seurustellaan onnellisesti. Tai siis tällä hetkellä onnellisesti.

:offtopic: Eilen illalla oli nimittäin kuumat paikat sen tähden että asun opiskelija-asunnossa ja pesutuvasta oli jollain ilveellä eksynyt mukaan varsin sievät naisten alushousut... :eek:

Edelisen, liki kaksivuotisen suhteen pidin ystävänä, tosin eipä ole tuosta enää viimeaikoina paljon kuulunut..
Joillekin "ollaan kamuja"-menettely sopii, joillekin ei.
 
Tottakai mieluummin kaverina kuin vihtahousuna :)
 
Melkeenpä sitä kaikkien exien kanssa on väleissä, yhtä lukuunottamatta.
Mieluummin puheväleissä kuin että olis ettei tuntisikaan.
 
Jos menee sukset ristiin niin parempi pistää ne kunnolla ristiin! Se kaveraaminen on mielestäni hieman sellaista "takaportin" auki jättämistä, ja kuten joku jo mainitsi niin aika sähläämistä on ollut. Turhaan sitä vanhoja muistoja repii auki ja tekee asiat vaikeas.
 
Ei toimi. Tulee ainoastaan mustasukkaisuutta, vittuilua ja entistä enemmän pettämistä. Selittelyksi menee koko homma.

:(
 
Toisenlaisiakin kokemuksia löytyy. Seurusteltiin vuosia, erottiin muutama kuukausi sitten ja edelleen ollaan parhaita ystäviä. Exä seurustelee tahollaan, mä en. Oon itekin ihmeissäni, miten helppoo tää kaveeraaminen on. Exä on mulle kuin veli; tosi läheinen ja rakas, mut ihan kaverina vaan. En mä sitä oikein enää osaa seurustelu- tai edes seksikumppanina ajatella.Tosin näin jälkeenpäin ajateltuna kai meidän suhde oli muutenkin muuttumassa enemmän semmoseks kaverisuhteeks, ja ero meni ilman minkäänlaisia riitoja.

Sitä en sit tiiä, miten tää exän uus suhtautuu siihen, et ollaan niin paljon tekemisissä... Ite ainakin oisin varmaan sen asemassa vähän varautunut, vaikkei mitään aihetta ookaan.
 
Ihan hyvissä väleissä olen exien kanssa, mutta mitenkään sen erityisemmin en heidän kanssaan kaveeraa. Yhteydenpitoa harvakseltaan tyyliin "mitäs sulle nykyään kuuluu", mutta siinäpä se sitten onkin. Ja ajan kuluessa tuokin yleensä vähenee ja jää pikku hiljaa pois.

Oma mielipiteeni on se, että mikäli kyseessä on ollut yhtään vakavampi suhde, niin varsinainen kaveruus/ystävyys eron jälkeen on TODELLA vaikeaa (ei kuitenkaan mahdotonta). Toki hyvät välit voi (ja kannattaakin) säilyttää, mutta suhteessa exään on aina niin paljon erilaisia tunnevirityksiä ja yhteisiä muistoja, että ainakaan omalla kohdallani tuo varsinainen kaveeraaminen ei ole onnistunut - enkä nyt sitten tiedä, mahtaneeko sille olla niin tarvettakaan. Parempi ehkä molemmille osapuolille, että annetaan menneiden olla menneitä ja suunta eteenpäin :)
 
Alussa on erittäin vaikeaa olla vain kaveri, mutta kunhan tunteen ja ajatukset rauhoittuvat niin sitten voi olla kaveria. Se sitten riippuu ihan ihmisistä miten hyviä kavereita.
 
Sillat palamaan ja bensaa liekkeihin :whip:
EX on Ex vaikka voissa paistas. En itse jaksa olla missään tekemisissä exieni kanssa enkä missään nimessä halua olla tekemisissä sellaisten naikkosten kanssa jotka ovat läheisissä väleissä edellisiin poikaystäviinsä. Suhteet laitetaan kunnolla poikki niin eipähän jää mitään hampaankoloon nakertamaan.
 
Mike sanoi:
Vaikeahan pettäjän kanssa kaveria on olla.

Sama täällä. Puistattaa vieläkin ajatella miltä koko kuvio silloin tuntui.

Tuntui terapeuttiselta sekaantua jälkeenpäin "salaa" pettäjän erittäin hyvään naispuoliseen ystävään. :evil:

Onneksi tollaset sekoilut on kaukana takanapäin. :thumbs:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom