Tätäkin voidaan ajatella todella monelta kantilta, hyviä pointteja porukalla.
Toisaaltahan private labelit on melkosta lokittamista kaupalta (=jakeluverkko), koska tuotekehitystähän (kuluttajatutkimukset, kaikenmaailman testit ja selvitykset yms.) ei jakeluverkossa tehdä, vaan tämän itse asiassa kalliin prosessin tekee alkuperäinen valmistaja, jonka jälkeen tuotteelle on tehty kallis lanseeraus, jossa on lopullisesti todettu haluaako kuluttajat ostaa tämmöistä tuotetta vai ei.
No jotta tämän alkuperäisen kehittäjän tuote pysyisi kaupan hyllyssä, on heidän alettava sopimusvalmistajaksi kaupan omalle
vastaavalle tuotteelle, ja tämä hommahan ei ole samassa mittakaavassa tuottavaa kuin omalla pakkauksella ja hieman kalliimmalla hinnalla. Lisäksi kauppa tyrkkää oman private labelinsa parhaalle myyntipaikalle (mm. hyllypäädyt, lavapaikat, "massat" ja hyllyn vertikaalinen keskivaihe=silmäkorkeus).
No loppupeleissähän jostain on sitten alkuperäisen tuottajan tingittävä. Mistähän lähtee?
Mielenkiintoista on myös, että suuret valmistajat tuottavat erittäin paljon kaupalle semmoista tietoa mikä kehittää kauppaa (tutkimukset yms.) ja käyttävät erittäin paljon rahaa toimenpiteisiin jotka nostaa varmasti kaupan kokonaisarvoa ja mm. yksittäisen myymälän kokonaismyyntiä. Esimerkkinä mm. brändien omat limukaapit, jäätelöaltaat yms. kalusteet impulssituotteille, kampanjakalusteet, displayt, jne. Ja juuri näillä keinoilla sitten kilpaillaan varsinkin kaupan omia merkkejä vastaan.
Private labelit on ihan samalla lailla brändejä kuin muutkin sieltä hyllyltä löytyvät, joten tämä "minä en mene brändien lankaan ja ostan vain
Pirkkaa"-höpötys on siinä mielessä mielenkiintosta. Miettikääs nyt kuinka on Pirkka-brändiä rakennettu... Jos ne eivät olis brändejä niin pakkaukset olisivat harmaata pahvia ja niissä lukisi mustalla "makarooni, 400g".
Toisaalta kuluttajan kannaltahan tuo kaupan omien merkkejen tuoma hintakilpailu on hyvä homma, kyllä mua ainakin hinnat on aina kiinnostanu, vaikkei taloudellisen tilanteen takia olis aina tarvinnukkaan. Itellä homma menee pääsääntöisesti niin, että hinta/laatu-suhde ratkaisee (tai ainakin se on tavoitteena), ja ajoittain tuntuu siltä, että käyttäisin keskivertoa enemmän kaupan omia merkkejä. Toisaalta arvostan hyviä merkkittuotteita, mm. vaatteissa, mutta myös elintarvikkeissa.
Edit: ja olen jo useamman vuoden saanut suoraan tai epäsuorasti elantoni brändituotteiden markkinoinnista.
Edit2:
amf sanoi:
Lidlssä on pirusti tuotteita jotka vaan kiertää ulkomaitten kautta jotta lafkat sais ulkomaan vieltituen ja sitten halvalla ostetaan sama juttu suomeen.
-Milbona tuotteet tulee valiolta
-Lakut Pandalta yms.
Myöskin mm. pirkan maksalaatikko on saarioisten valmistamaa ja täysin samaa huttua pelkästään erilaisella kannella.
Lidlissä on myös pirusti tuotteita jotka tehdään jossain ihan muualla kuin Suomessa, mitkä veikkaat, että olisi prosentit näiden välillä...? Onko tuo fakta, että Milbona tuotteet tulee Valiolta? Käsittääkseni vain maito on Valion? Ja jos tuo ulkomaan vientituki juttu pitää paikkansa, niin eikö sillon kaikissa tuotteissa pitäisi lukea "Pakattu Saksassa, alkuperämaa Suomi" tjsp, onko näin? (Enkä kyseenalaista tietojas, mutta olis kiva tietää, itse kun en edes laiskuuttani käy Lidlissä)