Eturistisidekorjausleikkaus

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Liittynyt
10.5.2005
Viestejä
611
Hei!

Oon pian 16v kaveri, polvesta meni eturistiside poikki 7v sitten, ja nyt pituuskasvun päätyttyä pääsen vuodenvaihteessa eturistisidekorjausleikkaukseen.

Onko joitakin leikkauksen kokeneita? Kivut? Toipuminen? Kauanko kepeillä? Koska pääsi juoksemaan? Jne...
 
Pikapikavastaus (olen muuten ehtinyt jo johonkin muuhuinkin threadiin vastailla samasta aiheesta), mutta taas.

Koettu on. Avoleikkauksena pienen rustonsiirtelyn kera.

Todennäköisesti kuitenkin selviät tähystyksellä, joten polven ei pitäisi olla ihan eläimellisen kipeä. Antavat kyllä ilopillerireseptin mukaan. Kepeillä köpöttelin puolella painolla varaten 2,5 viikkoa, mutta toiset kaksi raahasin yhtä tai kahta keppiä mukana ihan kuin vain varmuuden vuoksi. Juoksemisesta ei puhettakaan pariin kuukauteen tässä tapauksessa, ja toipuminen alkaa olla täysin ohi nyt puolitoista vuotta leikkauksesta. Salille pääsin/jouduin jo pari viikkoa leikkauksesta.

Nyt pitää kipittää treeneihin, mutta palailen asiaan tarvittaessa, ehkäpää jouluna velipojan koneella...
 
Okei. Ilmeisesti tosiaan tähystyksellä pääsen, koulutoveri kävi keväällä leikkauksessa, 4vk kepeillä ja nyt 6kk leikkauksesta alkaa kait olla jalka suht kunnossa. 6kk pallopelikielto sieltä pläjähtää kyllä, sen tiedän. Leikkaus näillä näkymin 30.12, joten oliskohan jo maalis-huhtikuussa kevyt lenkkeily mahdollista? Mitenköhän noi haavat, että kauanko kestää et pääsee vaikka yläkroppaa punttaan, ettei tarvi koko aikaa jalkaa varoo? Ja ilmeisesti viikon verran saa tuskissaan kuitenkin vaan nukkua, ainakin näin tää mun koulukaveri väitti.
 
Itseltäni on korjattiin poikki mennyt polven eturistiside reilu vuosi takaperin, ja pystyin kävelemään normaalisti alle kahden viikon. Yleensä tosin ottaa aikaa sellaisen 4 viikkoa, jopa enemmän. Kipuja minulla jalassa oli 3-4 päivää ja nekin melko vähäisiä.
Oleellisinta leikkauksen jälkeen on se, että uusi ristiside on heikoimmillaan muistaakseni jossain 6 viikon paikkeilla, jonka jälkeen alkaa pikku hiljaa vahvistumaan.
Kevyen lenkin saa aloittaa 3 kuukauden kuluttua, ja kontaktilajien, kuten esimerkiksi jalkapallon pelaamiseen suositellaan 9-12 kuukautta, mutta 6 kuukautta ehdoton minimi.
Kaikkea muuta saat treenata käytännössä samantien, itse olin salilla hieman reilun viikon päästä leikkauksesta.

Muista tehdä kuntouttavia harjoituksia heti alusta alkaen, jotta ristiside kuntoutuu oikeaan mittaansa, eikä jää "panttaamaan". Itse olen ollut hyvin tyytyväinen operaatioon, mutta esimerkiksi pikkusiskolla jouduttiin operoimaan eturistiside kahteen kertaan eikä silti tullut oikein hyvään kuntoon.
 
Okei...
Mulla on reisilihakset niin onnettomassa kunnossa kun ei oikein oo mitään pelejä antanu polvi periks niin on toi urheilu ollu aika minimaalista jalkojen päällä liikkuen :( Varmasti kostautuu toipuessa leikkauksesta :( Mutta että siis kokonainen vuosi ennen täydellistä kuntoa? huhhuh... No enpä oo jalkapalloo täysillä voinu pian 7v pelata, jospa nyt sitten joskus.

Minkälainen on itse leikkaus? Kauanko kestää? Koska kotiin sairaalasta? Mulla on 2:deks päiväks petipaikka sairaalasta. Minkälaiset haavat tulee? Häiritteekö treeniä?
 
Ja minkälaisia aikoja eturistisiteenne on ollut poikki? Lieneekö vaikutusta paranemiseen? Mulla taitaapi tulla 7v täyteen nyt jo...
 
Panttaus?

Joo kyllähän se toipuminen kestää ja on osittain aikapitkälle yksilökohtaistakin.Itselläni on operaatiosta kulunut aikaa parisen vuotta ja kyllä sen vieläkin huomaa päivättäin,että se on leikattu.Noin 1 vuoden jälkeen polvi oli täydessä urheilukunnossa,mutta tukea käytän varmuuden vuoksi vieläkin.

Venyttelyn tärkeyden olen ainakin itse pistänyt merkille.Leikatun jalan lihakset kiristyvät erittäin helposti esim.punttitreenin jälkeen.
 
Toi toipuminen tosissaan on yksilöllistä. Itellä polvi leikattiin 7 vuotta sitten ja oikeastaan vasta viimeset 2-3 vuotta leikattu polvi on ollut hyvä ja ei ole enää yhtään oireillut. Tosin pitkään toipumiseen mulla on ollut syynä venyttelyn laiminlyöminen ja jossain vaiheessa övereiksi mennyt lätkän ja puntin treenaaminen. Muistaakseeni silloin leikkauksesta oli kulunut reilu vuos ja treenasin 10 kertaa viikossa. Siitä polvi ei tykännyt ja päätti tulehtua. Mitään ei mennyt rikki, piti vaan hyväksyä se tosiasia että siinä vaiheessa polvi ei kestänyt tuollaisia treenimääriä. Tänä päivänä polvi on parempi kuin leikkaamaton ja pelittää ihan täydellisesti. Pientä jäykkyyttä saattaa ilmetä jäähallissa seisoskelun jälkeen, sekä ahtaassa tilassa kuten lentokoneessa istumisen jälkeen, mutta nekin häviää pienen verryttelyn jälkeen.

Itse leikkaus oli pieni toimenpide, aamulla ysiltä saliin ja muistaakseeni kahdelta päivältä pääsin kotio. Toi kotiutus politiikka varmaankin vaihtelee paikkakohtaisesti. Seuraavana päivänä piti vielä nappasta veriletku pois polvesta. Haavoja on neljä, kolme tähystys reikää eripuolilla lumpiota ja yksi n.10cm pitkä haava patella-jänteen päällä, polvilumpion alapuolella, mistä otettiin uusi eturistiside. Luonnollisesti isoimman haavan paraneminen kestää pisimpään ja saattaakin mennä vuosi pari ennen kuin huvittaa olla polvien päällä pidempää aikaa.

Uskosin että leikkaus mahdollistaa sulle täysin uusien lajien kokeilun ja treenaamisen täysipainoisesti. Oo vaan kärsivällinen kuntoutus vaiheessa ja tee ahkerasti fyssarien määräämät kuntoutus ohjeet. Tsemppiä leikkaukseen ja toipumiseen!!:)
 
Heitänpä soppaan omat kokemukseni asian suhteen. Minulta operoitiin eturistiside 2002 marraskuussa ja siitä sitten köpöttelin keppien varassa noin 4 viikkoa. Pikkuhiljaa pääsin lopulta kepeistä eroon, mutta liikerataa en saanut millään kunnolliseksi. Lääkärikin ihmetteli aikansa, kunnes magneettikuvaus paljasti, että polveen oli tullut arpeumaa, joka esti polvea liikkumasta täydellä liikeradalla.

7kk ensimmäisen operaation jälkeen tehtiin polven tähystys, jossa sitten tuo arpeuma poistettiin. Polven liikeratakin parani huomattavasti, joskaan liikerata ei ole aivan yhtä hyvä kuin tuossa operoimattomassa polvessa. Nykyään polvi kestää täysipainoisen treenauksen, eikä oireile mitenkään. Ensimmäisestä leikkauksesta laskettuna jalka oli noin vuodessa "täysin" kunnossa.

Btw, odotin leikkausta 11 kuukautta lääkärilakon takia. Lääkäri myös muisti mainita, että noin yhdelle sadasta tulee tuota arpeumaa polveen kyseisen operaation jälkeen... :jahas:

Toivottavasti sinulle ei tule moisia hidasteita matkaan.
 
Juu toivottavasti saan jalan kuntoon.. Lihakset jaloissa on kyllä tällä hetkellä oikeesti aika nollissa, se kyllä viel kostautuu... :(
Tasan viikko leikkaukseen jos en tuu kipeeks ennen :|
Niin se 2pv mitä mulla on siellä petipaikka sairaalassa varattuna, niin lieneeköhän siellä hyvä olla yön yli sitten. 30.12 leikkaus, pääsisköhän kotio uudeks vuodeks?! Ja koulusta ei varmaan tarvi kipujen takia pois olla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Prkle tät tekniikkaa. No uudestaan vaan...

Maaliskuussa juoksentelemaan, aijajiai. Siinä kolmen kuukauden tienoilla käskettiin olemaan erityisen varovainen, ettei tarvitse rakennella uutta eturistisidettä. No Siperia ja kipu kyllä opettuivat sen verran, ettei tarvinnut. Kuntopyörä lienee oiva korvike, ja ainakin itselleni se oli myös alkuaikojen tärkein harjoitusmuoto.

Yläkroppaa olsiin kyllä treenannut vaikka heti heräämössä, sen verran hyvin jalkani ommeltiin kasaan, ja vedettiinpä vielä "nitojalla" hakaset koko komeuden päälle :evil: . varsinaisia eturistisideleikkausläpiähän polvessa oli vain kolme, ja niistäkin yksi siinä pohkeen etusisäsivulla. Ei niillä arvilla vielä pääse oikein missään rehvastelemaan :lol2:

No se kyllä kieltämättä hidastaa tahtia kun on jussila (tukiside) jalassa eikä ole suihkuun asiaa viikkoon. Niin, ja untakin saa ruhtinaalliset puolisentoista tuntia kerrallaan, jota voi sitten vuorotella palaamalla backgammonia kännykällä.

Joten suosittelen rauhallista alkua. Tärkeintä on se, että polvi ojentuu täydellisesti, kyllä se sitten hiljalleen alkaa koukistuakin (kotiinkuljetusta varten kannattanee tilata ISO taksi, että jalatkin mahtuvat mukaan; itse röhjötin takapenkillä poikittain kuin mattokäärö ja siunailin onneani kun ei ollut paparazzeja pusikossa!).

Se on sitten nimenomaan polven koukistus, jota siirteen lyhyys haittaa. Ja mitä taas polvitukiin tulee, lopetin sellaisten käytön leikkauksen jälkeen kun lääkärini kerta kaikkiaan vakuuttavasti perusteli niiden tarpeettomuuden. ja oikeassa on ollut, ainakin tähän asti.

Periaatteessa ehtisit vielä salille vetäsemään pari hermotustreeniä hyvin kevyillä painoilla ja piiiitkillä sarjoilla (mutta nythön on joulu!). Jatkossa ovat vahvat takareidet tarpeen eturistisidettä tukemaan. Se on rankkaa treeniä sitten. Ja onnea matkaan.
 
Akikonomu sanoi:
No se kyllä kieltämättä hidastaa tahtia kun on jussila (tukiside) jalassa eikä ole suihkuun asiaa viikkoon. Niin, ja untakin saa ruhtinaalliset puolisentoista tuntia kerrallaan, jota voi sitten vuorotella palaamalla backgammonia kännykällä.

Joten suosittelen rauhallista alkua. Tärkeintä on se, että polvi ojentuu täydellisesti, kyllä se sitten hiljalleen alkaa koukistuakin (kotiinkuljetusta varten kannattanee tilata ISO taksi, että jalatkin mahtuvat mukaan; itse röhjötin takapenkillä poikittain kuin mattokäärö ja siunailin onneani kun ei ollut paparazzeja pusikossa!).

Se on sitten nimenomaan polven koukistus, jota siirteen lyhyys haittaa. Ja mitä taas polvitukiin tulee, lopetin sellaisten käytön leikkauksen jälkeen kun lääkärini kerta kaikkiaan vakuuttavasti perusteli niiden tarpeettomuuden. ja oikeassa on ollut, ainakin tähän asti.
Viikko ilman suihkua ;) :david: Niin minkälaiset oli kivut? Ja minkälainen side jalkaan leikkauksen jälkeen tulee, eikö suihkuun oikeesti voi mennä viikkoon?

Eikö henkilöautolla pääs kotio mukamas...:itku:

Ja nyt jalassa on yliojentumista aika lailla, ehkä kaikissa eturistisidepuutostapauksissa (!) ?
 
Aivan. Suunnilleenn viikko ilman suihkua, kun haavaa ei vielä siinä vaiheessa saa kastella. Ja itselläni se oli vielä 30 asteen helteillä... Olisi siihen kai voinut teipata jeesuslaastarilla jonkun jätesäkin, mutta jätin sitten kuitenkin väliin. Varsinkin kun jalassa oli tukisidettä puolesta reidestä nilkkaan, idealsidettä ja jotain "karhuvillaa" ja tietenkin lisäksi vieklä ne normaalimmat sidokset haavojen kohdalla. Niin ettei siinä vilustumaan päässyt.

Tässä tulikin esiin ihan käytännön juttu: mahdollisimman helposti päälle puettavaa vaatetta mukaan sairaalaan, sillä jalka on ensinnäkin suorastaan massiivinen ilmestys ja toisekseenkin varsin kankea, jonka lisäksi jopa kenkien vetäminen jalkaan sattuu (no tiedä sitä sitten, jos rustoille ei kerran tehdä mitään, onko se niin kamalaa siten). Kumisaappaat on tosi pop :lol2: .

Joops, tavallisempaahan se yliojentuminen onkin. Hyvä että ojentuu, toivottavasti ei sentään niin että itseään voi potkaista nenään.
 
Ai saatana...
Nyt kotona, eilen aamulla leikattiin sitten. Morfiinijohdannaisilla pärjäs sairaalassa mut nyt on kyl jalka kipee! :(
 
njietro sanoi:
Ai saatana...
Nyt kotona, eilen aamulla leikattiin sitten. Morfiinijohdannaisilla pärjäs sairaalassa mut nyt on kyl jalka kipee! :(

Kipukynnys on ihmisillä erilainen , mulla ei ollut minkäänlaista isompaa kipua koko jalassa leikkauksen jälkeen ja ainoastaan yhden kipupiikin sain sairaalassa , oikeestaan ainut kerta ku jalkaan sattu oli se ite tapahtuma missä jalka hajos.

Ja suihkukieltoa en saanut , ainoastaan sen ettei haavaa saa kastella ;) eli sairaalasta suoraan kotiin suihkuun .. polveen vaan teipillä muovipussin palanen ni hyvin toimi :D
 
Mullekkan ei sitten kai tullu mitään kastelukieltoa, leikattiin perjantaina ja äsken kävin suihkussa onnistuneesti :) Kivutkin on vähän rauhottunu, kuussatasta buranaa ja sitten jotain toista kipulääkettä 6h välein...
Kipulääkkeet on vaan seisahduttanu mahan toiminnan :( täysin
 
Onnenpojat, ei kastelukieltoa? Saattaa toisaalta olla niinkin että olen muistanut/ymmärtänyt asian väärin - tai sitten lääkärisetä vain kerta kaikkiaan oli oikein oivaltanut levottoman luonteeni, eikä halunnut enää suihkussa kaatuilun jälkiä paikkailla vaan kielsi moisen urheilun tykkänään :rolleyes: . No eiku sitten vain salille habaa vääntämään!

Jeah, sellaistahan se sen jalan kanssa oli ensimmäiset päivät, että niin kauan kun vain pysyi ihan hiljaa paikallaan ei mihinkään sattunut. Ikävä vain, että jopa kyljen kääntäminen yöllä herätti - eivät siinä paljon "odotteluajan" treeniohjeet innostaneet. Kerrankin lepäsin pari viikkoa ihan suosiolla,mutta sen siitä saa, kun antaa halkaista puoli jalkaa. Mutta onpa sitten kerta kaikkiaan jotain mitä mummona muistella.
 
Mulla on kivut nyt taas ihan maltilliset. Panacod-kipulääkkeet ennen nukkumaanmenoo takaa hienot unet :D Suihkussa on voinu kyl käydä ihan normisti.
 
Back
Ylös Bottom