Loordi, :elintarviketeknologiapläjäys:
Tuossa on sekoitettu keskenään yksittäinen valmistusmenetelmä
(ultrasuodatus) ja lopputuote(isolaatti). Karkeasti voidaan sanoa, että
proteiinikonsentraatti ja proteiini-isolaatti ovat lopputuotteita, joita
valmistetaan mitä erilaisin menetelmin, mutta karkeasti yleistettynä
voidaan todeta, että konsentraattien proteiinipitoisuus on yleensä 80%(34-
85%), kun isolaattien vastaava pitoisuus on yli 90%. Erilaiset
valmistusmenetelmät taas sitten takaavat proteiinipitoisuuden lisäksi sen,
kuinka hyvin nämä kokonaiset proteiinit ovat säilyneet, kuinka paljon
tuotteessa on mikroravintoaineita, laktoosia, tuhkaa ja myös keskeisenä,
mikä on lopputuotteen rasvapitoisuus. Maidon proteiinipitoisuus vaihtelee
merkittävästi, mutta täten pitoisuus on helppo vakioida ultrasuodatuksen
avulla elintarviketeollisuuden jatkokäsittelyyn tuotteita valmistettaessa.
Käytettävät erilaiset menetelmät ovat siis erilaisia suodatuksia
molekyylitasolla. Pääsääntöisesti puhumme suomen kielellä erilaisista
kalvosuodatusmenetelmistä. Kalvosuodatusmenetelmissä käytetään
huokoisuudeltaan erilaisia kalvoja, jolloin nestevirrasta on mahdollista
erottaa juuri ne komponentit, joita halutaan
konsentroida, tai
poistaa. Kalvosuodatus on
mekaaninen prosessi, jolla ei ole
vaikutusta tuotteen kemialliseen koostumukseen. Neste yksinkertaisesti
erotetaan kahdeksi erilliseksi virraksi puoliläpäiseviä kalvoja käyttäen.
Paine-ero pakottaa&erottaa erikokoiset komponentit toisistaan.
Kalvosuodatuksien yleisin sovellus elintarviketeollisuudessa on nimenomaan
heran käsittely. Lisäravinnepuolelta on varmasti tuttu termi "cross-flow-
filtration", joka on juuri yksi näistä kalvosuodatusmenetelmistä, jossa
kalvon suuntainen voimakas nestevirta ehkäisee kalvon tukkeutumista
prosessin aikana ja edes auttaa eri komponenttien suodattumista toisistaan.
Kalvon tiheydestä riippuen suodatusprosessia kutsutaan joko
käänteisosmoosiksi, nanosuodatukseksi(NF),
ultrasuodatukseksi(UF),
taikka
mikrosuodatukseksi(MF, micro-filtration).
Teknisesti, ultrasuodatus mahdollistaa heraproteiinin konsentroimisen
haluttuun proteiinipitoisuuteen sekä kivennäisaineiden ja laktoosin
erottamisen samanaikaisesti lopputuotteesta. Kuten lisäravinnemaailmasta
tiedämme, näin ei kuitenkaan usein ole, vaan isolaatit edustavat mm.
laktoosipitoisuuden suhteen sitä määrältään marginaalisinta lopputuotetta.
Isolaattien valmistus meneekin sitten astetta hifimmäksi, valmistus voi
tapahtua mm. kromatografian ja mainitun mikrosuodatuksen avulla, jolloin
proteiinit voidaan eristää vielä pidemmälle ja tarkemmin, biologisesti
aktiivisia mikrofraktioita erityisesti suojellen&tietyt mikro-organismit
poistaen. Lopputuotteena siis tuo WPI.
Alla Journal of Dairy Sciencen ihan OK perusartikkeli maidon erilaisista
käsittelymenetelmistä kohti lopputuotetta(konsentraatti, isolaatti yms.)
http://jds.fass.org/cgi/reprint/82/10/2238
:kippis1: