Ensimmäiset muistosi kuntosalista
- Keskustelun aloittaja Takin No Shortz
- Aloitettu
- Liittynyt
- 31.5.2006
- Viestejä
- 293
Eka kerta oli kasi luokalla kun poikien liikunnanopettaja halusi opettaa pari nyrkkeily kikkaa.Silloinen ihastukseni kävi punttisalilla, joten kyllähän tytteli siitä sitten innostu ja kävi joka päivä hakkaamassa säkkiä ja vakoilemassa poikia..Tosin kiinnostus kopahti sitten muutamaksi vuodeksi..
Itsellä ensimmäinen kosketus kuntosaliin taisi olla 7 luokalla Ouluhallissa, jossa harjoittelimme liikuntatunnilla jotain voimistelua/yleisurheilua. Liikuntatunnin päätteeksi käytiin luokkakavereiden kanssa kokeilemassa Ouluhallin salilla penkkiä ja muistaakseni sainkin 40 kiloa nostettua. Jääkiekkoa pelannut kaverini sai sillä muistaakseni ihan kunnon sarjan tehtyä.
Ensimmäisen kerran kuitenkin salille eksyin oikeasti treenaamaan 8. luokalla vuonna 93. Silloin isosiskoni ja hänen poikakaverinsa saivat minut houkuteltua mukaan Oulun urheilutalolle ja kävin heidän kanssaa pari kertaa ja sitten homma jäi vuodeksi. Olin kuitenkin aina halunnut olla lihaksikas ja noista kerroista jäi kipinä käydä lisää ja vuonna 94 marraskuussa lähdin sitten yksinään uudestaan urheilutalololle treenaamaan. Oli kyllä silloin aika orpo olo mennä, kun ei ollut kavereita henkisenä tukena eikä siskon poikakaveri neuvomassa. Jännitti hirveästi ja ekana meninkin polkemaan kuntopyörällä, jotta voisin katsoa muista mallia miten treenataan. Muistaakseni ainakin pec-deckiä ja vatsoja treenasin tuona kertana. Siitä lähdettiin ja edelleen treenaan
ja samalla salilla.
Ensimmäisen kerran kuitenkin salille eksyin oikeasti treenaamaan 8. luokalla vuonna 93. Silloin isosiskoni ja hänen poikakaverinsa saivat minut houkuteltua mukaan Oulun urheilutalolle ja kävin heidän kanssaa pari kertaa ja sitten homma jäi vuodeksi. Olin kuitenkin aina halunnut olla lihaksikas ja noista kerroista jäi kipinä käydä lisää ja vuonna 94 marraskuussa lähdin sitten yksinään uudestaan urheilutalololle treenaamaan. Oli kyllä silloin aika orpo olo mennä, kun ei ollut kavereita henkisenä tukena eikä siskon poikakaveri neuvomassa. Jännitti hirveästi ja ekana meninkin polkemaan kuntopyörällä, jotta voisin katsoa muista mallia miten treenataan. Muistaakseni ainakin pec-deckiä ja vatsoja treenasin tuona kertana. Siitä lähdettiin ja edelleen treenaan
ja samalla salilla.- Liittynyt
- 25.7.2006
- Viestejä
- 1 161
Lukion voikanmaikka vei meidät tytöt jollekin Ladies-salille Porvoossa. Tehtiin jotain jalkojen levittäjiä ainakin.
Sit pari kertaa kävin yhden kaverin kanssa läheisellä koulun salilla, joka oli kanssa tosi pieni ja varmaan just johonkin pommisuojaan rakennettu. En muista edes mitä laitteita siellä oli. Lähinnä matkin niitä liikkeitä, mitä se mun kaveri teki. Aikuisiällä tuli käytyä salilla noin kerran kahdessa vuodessa, just jonkun kaverin mukana ihmettelemässä niitä vempaimia ;)
"Oikeen" treenaamisen aloitin 3 vuotta sitten, kun nykyinen mies opetti laitteet ja mitä niillä tehdään, miten ja miksi.
Sit pari kertaa kävin yhden kaverin kanssa läheisellä koulun salilla, joka oli kanssa tosi pieni ja varmaan just johonkin pommisuojaan rakennettu. En muista edes mitä laitteita siellä oli. Lähinnä matkin niitä liikkeitä, mitä se mun kaveri teki. Aikuisiällä tuli käytyä salilla noin kerran kahdessa vuodessa, just jonkun kaverin mukana ihmettelemässä niitä vempaimia ;)
"Oikeen" treenaamisen aloitin 3 vuotta sitten, kun nykyinen mies opetti laitteet ja mitä niillä tehdään, miten ja miksi.
- Liittynyt
- 12.10.2005
- Viestejä
- 127
- Ikä
- 39
Joskus 10-12 vuotiaana olin kaverin ja hänen isänsä kanssa sellaisella nyrkkeily salilla, jossa kaverin isä kävi nostelemassa. Kaverin faija pyys meitä varmistamaan ku hän nosti penkkiä, ja nostaessa hän karjaisi iha helvetin kovaa, mä pelästyin iha pirusti ja luulin et hän kuolee tai jotai ja yritin kaikin voimin avittaa niitä painoja ylös...myöhemmin selvis et hän kuulemma aina huutaa ku nostelee...
Pitkää tarinaa, mutta olkoon...
Yläasteella taisi olla kyllä ensimmäiset muistot. Lusmuiltiin aina liikuntatunneilla ja tehtiin aivan muuta kuin liikuttiin. Salilla liikkuminen oli rasittavaa ja puuduttavaa. Lihaksetkin tulivat kipeäksi mikä ärsytti. Sitten maattii elottomana pienenä poikana sängyssä kun jomotti joka paikkaan.
Yläasteelta päästyäni menin 10-luokalle, jossa illanvieettoon kuului lähinnä oleskelua jne. Sen jälkeen alkoi vituttamaan. Olin juuri lopettanut tupakanpolton, vaikka en sitä kauaa harrastanutkaan. Oli aika siis tehdä jotain. Siirryin illanviettopuuhiin eli yksin reenaamaan yhden silloisen venäläisen kanssa penkkiä. Aina kun se lähti jäin vielä tekemään muita liikkeitä, mitä sen paikan sali antoi myöten.
Pikkuhiljaa alkoi lihasta kertyä vuoden ajalta ja kaveripiirissä alettiin jo huomautella asiasta. Jos näin vähä työ tuo näin paljon tulosta. Mitä tuo sitten vuosien rankka raataminen oman kehon eteen.
Kesälomalla sain lisää puhtia reenatessa taas samalla hyvin kunnostetulla salilla. Samassa paikassa reenasivat myös yksi tuttu joka voitti 18-vuotiaiden kehonrakennuksen, mutta en muista painoja jne. Myöskin siellä oli vanhempia reenareita erittäin kovassa kunnossa.
Muutinpa Vantaalle ja siellä oli opiskelujen lomassa niin paljon aikaa, että se aika piti käyttää hyödyksi. Miksei salilla?
Siitä lähti sitten kipinä armottomalle puurtamiselle ja tällä tiellä vieläkin.
Yläasteella taisi olla kyllä ensimmäiset muistot. Lusmuiltiin aina liikuntatunneilla ja tehtiin aivan muuta kuin liikuttiin. Salilla liikkuminen oli rasittavaa ja puuduttavaa. Lihaksetkin tulivat kipeäksi mikä ärsytti. Sitten maattii elottomana pienenä poikana sängyssä kun jomotti joka paikkaan.
Yläasteelta päästyäni menin 10-luokalle, jossa illanvieettoon kuului lähinnä oleskelua jne. Sen jälkeen alkoi vituttamaan. Olin juuri lopettanut tupakanpolton, vaikka en sitä kauaa harrastanutkaan. Oli aika siis tehdä jotain. Siirryin illanviettopuuhiin eli yksin reenaamaan yhden silloisen venäläisen kanssa penkkiä. Aina kun se lähti jäin vielä tekemään muita liikkeitä, mitä sen paikan sali antoi myöten.
Pikkuhiljaa alkoi lihasta kertyä vuoden ajalta ja kaveripiirissä alettiin jo huomautella asiasta. Jos näin vähä työ tuo näin paljon tulosta. Mitä tuo sitten vuosien rankka raataminen oman kehon eteen.
Kesälomalla sain lisää puhtia reenatessa taas samalla hyvin kunnostetulla salilla. Samassa paikassa reenasivat myös yksi tuttu joka voitti 18-vuotiaiden kehonrakennuksen, mutta en muista painoja jne. Myöskin siellä oli vanhempia reenareita erittäin kovassa kunnossa.
Muutinpa Vantaalle ja siellä oli opiskelujen lomassa niin paljon aikaa, että se aika piti käyttää hyödyksi. Miksei salilla?
Siitä lähti sitten kipinä armottomalle puurtamiselle ja tällä tiellä vieläkin.
- Liittynyt
- 31.8.2006
- Viestejä
- 108
Ensimmäinen muistoni taitaa olla 90-luvun alkupuolelta, kun asuin isäni kanssa Hakunilassa. Isä oli joskus nuorena nostellut painoja vähän enemmänkin ja halusi aloittaa uudelleen, ja kun minä olin niin pieni, oli minun mentävä mukaan salille. Muistan vain, että siellä oli todella tylsää ja aika kului Bodaus-lehtiä lukemalla ja katsomalla kun iskä treenasi. Olin tuolloin n. 4-5v
Varmaan 7 -vuotiaana kavereiden kanssa silloisen naapurin itsetehdyssä punttihuoneessa. Oli näin jälkikäteen ajateltuna hyvin tehty sali, josta löytyi kaikki tarvittava vaikka muutamat laitteet olivatkin "omaperäisesti" toteutettu.
Sitten jo kohta hommattiinkin painosarja ja leuanvetotanko kotiin ja eikun hauista vääntämään. Ei silloin tiedetty, että leuanveto ottaa myös selkään
Sitten jo kohta hommattiinkin painosarja ja leuanvetotanko kotiin ja eikun hauista vääntämään. Ei silloin tiedetty, että leuanveto ottaa myös selkään
- Liittynyt
- 24.8.2006
- Viestejä
- 1 016
no. koulun liikuntatunnilla. oliskohan ollut jo ala-asteella, 6.:lla? vai vasta 7. tai 8.:lla... se kuntosali oli ala-asteen vieressä (kauempana yläastetta siis) ja kai me muutaman kerran liikuntatunneilla käytiin siellä. JO silloin mun mielestä se oli aika kivaa. olen toisaalta tykännyt liikunnasta koulussa; toisaalta en. olen lyhyt ja lyhytjalkainen ja aina ollut hieman tanakka... joten en ole pitänyt lajeista, joissa lyhyydestä on haittaa tai on tarvittu nopeutta juoksussa. Joskin tykkäsin jääpallosta, pesäpallosta, lentopallosta, voimistelusta ja tuo salilla käyminen jäi positiivisena jo silloin mieleen. :thumbs:
tuskin ne liikkeet kovin tehokkaita oli; jotenkin kuntopiirissä tehtiin ja se sali oli aika pieni ja vähävarusteinen. Mutta kyläkin on edelleen 2000 asukkaan kylä.
ja aiheesta taas: luulen että sieltä asti mua olis kiinnostanut alkaa käymään salilla. !! JA VASTA NYT (kohta 3-kymppisenä) 2000-luvulla oon "päässyt"... tai tarkemmin sanoen 2004... yyääää :itku:
tuskin ne liikkeet kovin tehokkaita oli; jotenkin kuntopiirissä tehtiin ja se sali oli aika pieni ja vähävarusteinen. Mutta kyläkin on edelleen 2000 asukkaan kylä.
ja aiheesta taas: luulen että sieltä asti mua olis kiinnostanut alkaa käymään salilla. !! JA VASTA NYT (kohta 3-kymppisenä) 2000-luvulla oon "päässyt"... tai tarkemmin sanoen 2004... yyääää :itku:
- Liittynyt
- 9.9.2005
- Viestejä
- 251
Ensimmäinen muisto taitaa olla ala-asteelta :D oltiin poikien kanssa salaa koulun alakerrassa kokeilemassa penkkiä ja opettaja pääsi yllättämään kesken kaiken 
sen jälkeen sitten siiivottiinkin puukäsityö luokkaa koko loppu päivä...
Mahto olla sillon jo penkissä paljon rautaa :D :D
Taitaata olla vielä sama sali missä edelleen treenailen...
sen jälkeen sitten siiivottiinkin puukäsityö luokkaa koko loppu päivä...Mahto olla sillon jo penkissä paljon rautaa :D :D
Taitaata olla vielä sama sali missä edelleen treenailen...
- Liittynyt
- 4.8.2005
- Viestejä
- 89
- Ikä
- 43
Taisin olla alta 6v kun juoksin faijan kintereillä Otaniemessä TKK:n pommarissa olevalla salilla ja Otahallilla...siellä niitä isoja miehiä oli, mm. Riku Kiri, wow...
- Liittynyt
- 25.5.2006
- Viestejä
- 72
Ekaa kertaa tein jonkin sortin kuntosalilaitetta kaverini alakerrassa (penkkiä). Tosin eka kerta jolloin oli kosketuksissa kuntosaliin oli varmaankin yläasteella, kun koulussa oli kuntosali, jossa en kehdannut tehdä mtn, vaan menin aina pelaamaan pingistä(loistava ratkaisu).. Silloin kuvittelin, että punnertaminen, leuat, vatsat ja selät riittävät pitämään kuntoa yllä ja, että niillä pystyy saavuttamaan hyvän kunnon..
Ekaa kertaa menin kuntosalille lukiossa, kun kaksi kaveriani oli menossa uimahallin kuntosalille ja päätin sitten rohkeutta kerättyäni lähteä mukaan. Menin sinne ja oonekseni kuntosali oli täysin tyhjä, joten sain vapaasti palloilla ja koitella laitteita kaikessa rauhassa.. siinä mielessä hyvä, koska jos ekana kertana joku 200-kiloinen paviaani olisi tuominnut minut kuntosalilla olisi tämä harrastus jäänyt tod.näk. siihen.
Ekaa kertaa menin kuntosalille lukiossa, kun kaksi kaveriani oli menossa uimahallin kuntosalille ja päätin sitten rohkeutta kerättyäni lähteä mukaan. Menin sinne ja oonekseni kuntosali oli täysin tyhjä, joten sain vapaasti palloilla ja koitella laitteita kaikessa rauhassa.. siinä mielessä hyvä, koska jos ekana kertana joku 200-kiloinen paviaani olisi tuominnut minut kuntosalilla olisi tämä harrastus jäänyt tod.näk. siihen.
- Liittynyt
- 24.4.2002
- Viestejä
- 706
Hii, pakko vastata! Ekaa kertaa näin kuntosalin, kun käytiin ala-asteella varmaan noin 8-9 vuotiaina paikallisella kaupungin salilla heittelemässä niitä paininukkeja. Punttis oli vieressä ja oli aina jotain körmyjä istuskelemassa. Ainakin istuskelulta se näytti.
13-vuotiaana tuli eka kosketus rautaan eli perinteinen penkkikokeilu. Eräs kaveri oli hiljattain pukannut kuulemma 75 kiloa pennnkistä ja huhupuheet kertoivat, että jotkut olivat ottaneet peräti satkun. Järjetön rauta! Matkalla salille olo oli vielä aika itsevarma: "Kyllä ny joku 75 kiloo pitäisi ainaski mennä, oommä v***u ainaki nii vahva, jos noi muukki, nii määki, v***u!!" Epävarmuus iski, kun ekan kerran noteerasin penkin ja jouduin kysyyn kaverilta, että mitäs tässä nyt oikein loppujen lopuksi tehdään. Eli olin toooodella pihalla. Kaveri näytti pari toistoa tangolla ja taisin mäkin rimpuilla pari. Sen jälkeen kaikki varmuus katosi. Kaveri tais laittaa vitoset ja lukot päihin ja punnersi vaivalloisen ykkösen. Sitten olikin mun vuoro. Kaveri vaihto vitoset viidentoista kilon levyihin ja sano, että toi ny ainakin pitäis mulla mennä. No, ei kun kokeilemaan. Paljon en itse nostosta muista muuta kuin että ylöshän se tuli ja tuskin oli mikään maailman kaunein nosto. Oli aika heikko olo, vaikka näin jälkikäteen ajatellen olin siinä sitten mennyt nostamaan yli oman painoni!
Seuraavan kerran kävinkin sitten salilla armeijassa. Sillä tiellä sitten ollaan eikä loppua näy!
13-vuotiaana tuli eka kosketus rautaan eli perinteinen penkkikokeilu. Eräs kaveri oli hiljattain pukannut kuulemma 75 kiloa pennnkistä ja huhupuheet kertoivat, että jotkut olivat ottaneet peräti satkun. Järjetön rauta! Matkalla salille olo oli vielä aika itsevarma: "Kyllä ny joku 75 kiloo pitäisi ainaski mennä, oommä v***u ainaki nii vahva, jos noi muukki, nii määki, v***u!!" Epävarmuus iski, kun ekan kerran noteerasin penkin ja jouduin kysyyn kaverilta, että mitäs tässä nyt oikein loppujen lopuksi tehdään. Eli olin toooodella pihalla. Kaveri näytti pari toistoa tangolla ja taisin mäkin rimpuilla pari. Sen jälkeen kaikki varmuus katosi. Kaveri tais laittaa vitoset ja lukot päihin ja punnersi vaivalloisen ykkösen. Sitten olikin mun vuoro. Kaveri vaihto vitoset viidentoista kilon levyihin ja sano, että toi ny ainakin pitäis mulla mennä. No, ei kun kokeilemaan. Paljon en itse nostosta muista muuta kuin että ylöshän se tuli ja tuskin oli mikään maailman kaunein nosto. Oli aika heikko olo, vaikka näin jälkikäteen ajatellen olin siinä sitten mennyt nostamaan yli oman painoni!
Seuraavan kerran kävinkin sitten salilla armeijassa. Sillä tiellä sitten ollaan eikä loppua näy!
- Liittynyt
- 23.11.2006
- Viestejä
- 1
Eka muisto kuntosalista...
Ikää tais olla n. 12v. Treenasin ja kisasin "työkseni" murtomaahiihdossa sekä kesäisin yleisurheilua ja pakkopullana maastojuoksua. Valmentaja totes että nyt aletaan olla jo sen verran isoja tyttöjä että meidät voi lykätä salille. Saatiin ihan ite päättää halutaanko mennä sekasalille vai sellaiselle naisille tarkoitettuun kuntosaliin. Valittiin se naisten sali sitten. Sinne meidät sitten lähetettiin, 3kpl 12v tyttöjä keskenämme saliohjelmat käsissämme vähän treenaamaan
Menestys oli huima :D
Sitä aikaisemmin olin treenannut kotona isän valmennuksessa painoilla, mm. kyykkyä, penkkiä, askelkyykkyä, hauiskääntöjä ja muuta peruskamaa.
Ikää tais olla n. 12v. Treenasin ja kisasin "työkseni" murtomaahiihdossa sekä kesäisin yleisurheilua ja pakkopullana maastojuoksua. Valmentaja totes että nyt aletaan olla jo sen verran isoja tyttöjä että meidät voi lykätä salille. Saatiin ihan ite päättää halutaanko mennä sekasalille vai sellaiselle naisille tarkoitettuun kuntosaliin. Valittiin se naisten sali sitten. Sinne meidät sitten lähetettiin, 3kpl 12v tyttöjä keskenämme saliohjelmat käsissämme vähän treenaamaan
Menestys oli huima :D Sitä aikaisemmin olin treenannut kotona isän valmennuksessa painoilla, mm. kyykkyä, penkkiä, askelkyykkyä, hauiskääntöjä ja muuta peruskamaa.
