Ensimmäiset muistosi kuntosalista

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
ala-asteella pari kertaa käytiin kokeilemassa avointen ovien päivinä. Kaikki käytti tilaisuutta hyväksi ja kauhee lauma kakaroita roikkumassa ylätaljassa jossa oli just vähän päälle oma paino, jotta siinä pysty roikkuu pakan viemänä ylös alas..

Sitten yläasteella koulun salilla penkkiä, ehkä pientä hauisten pyörittelyä ja posetusta. Todellakin usko kehitykseen oli kova vaikka n. 2 kertaa viikossa pari sarjaa tuli vaan tehtyä
 
GOOD MORNING -40% KOODILLA PAKKIS
mun ihka ensimmäinen kerta tais olla joskus ala-aste ikäisenä kun oltiin jossain kylpylähotellissa serkkujen kanssa. löydettiin sieltä kuntosali ja tottakai ne vempeleet kiinnosti. kattelin sivummalta ihmeissäni kun serkkupojat puhisi penkillä. muistan ku istuin väärin päin soutulaitteessa ja ihmettelin et mikä tää on. joku täti tuli siihen neuvomaan että käänny toisin päin ja sitten riuhdoin sitä kaikilla voimillani. myöhemmin olin sanonu iskälle että kävin reenaamassa. :) siitä seuraavat on sitten yläasteen tutustumiskäyntejä, joista myös oma saliharrastus alkoi.
 
Hmm oma rakas muisto oli kun ekaa kertaa menin salille ja tehtiin pikkuserkun kanssa reisiä sekä luin 2003 vuoden BG lehdestä 2003 vuoden Arnold Classic reportin.
 
Tais olla yläasteella liikuntatunnilla sen hetkisellä väliaikaissalilla. Muistan vain yhden liikkeen mitä tein, kyykyn. Painojakaan en muista...
 
Tais olla Kalevan uimahallissa joskus alle kouluikäisenä. Siinä kun kävelee pukukopeilta uima-altaalle niin mennään salin ohi (en tiedä onko sitä salia enää nykyään). Siinä jotkut viiskymppiset äijät isoine mahoineen riuhtoi uikkarit jalassa jotain taljaa.
 
Paikallisen uimahallin salilla olin ekaa kertaa yläasteen alussa, otti päähän olla pienin ja voimattomin ruipelo silloin. Odottelin kuitenkin lukioon ennenku aloin itte käydä salilla.. En tiedä olisinko enää voimattomin:rolleyes:
 
Joskus 10-vuotiaana vaahtosammuttimena olin ensimmäistä kertaa salilla isäni kanssa. Itse tein silloin hauista pienimmillä mahdollisimmilla painoilla, kunnes kyllästyin ja menin lukemaan kahvion puolelle lehtiä ja maistamaan jotain proteiinijuomaa, jonka isä minulle antoi. Päälimmäisenä mielessä siitä kerrasta protskudrinkin paha maku :urjo:
 
SUPERCARB (3 kg) -25%
Ensimmäiset muistot punttiksesta on ajalta kun aloin harrastamaan painia joskus 6-7 vuotiaana. Painisalille tuli mentyä aina punttisalin kautta koska se reitti oli lyhyempi. Ja joka kerta sieltä joku äijä karjas että "pennut helvettiin täältä juoksentelemasta!" Those were the days...
 
perkele ekat muistot oli ammattikoulun salista.
olin liikuntakerhossa ja kävin kurkkaamassa millane se punttis oikee on... ja sille tielle ollaan sit jääty.
 
Ihka ensimmäinen oli todella nappulana ei edes uskaltanu koskea mihinkään. Seuraava muisto olikin 13-14 vuotiaana ku menin katsomaan mitä ne kaverini oikein tekivät siellä. Tottakai se oli penkki mitä ensimäiseksi kokeiltiin! Kaverit olivat jo treenaneet jonkun aikaa ja nostivat hieman yli oman painon 60-80kg.

Sitten tulikin 60+kg kynäniskan vuoro. 40kg nousi tuskaisesti kapealla otteella. Sanoin muistaakseni että enempää ei varmana nouse. Ajattelin että olen täysin :david: tässä hommassa.. nuo toiset kun penaa oman painon tai ylitte :). Pienen tekniikka opastuksen myötä otin sitten sen leveän otteen ja 50kg nousi hyvin.

Seuraavana olikin oma paino penkissä 60kg muistaakseni. Se ei enään hievahtanut mutta 52,5 - 55 tuli muistaakseni tulokseksi ensimmäisellä kerralla, jolloin olin 13-14 vuotias. Silti sitä ajatteli että on heikko, koska treenanneet kaverini nostivat oman painonsa verran :D. Ei alkanut homma silloin vielä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
joskus kun olin ehkä 10-11, mentiin isän kanssa salille.
muistan hämärästi tehneeni vatsoja.(sitä jalkojen nosto liikettä)

sen jälkeen mentiin pitsalle:kippis1:
 
Ekat kokeilut jo -80 luvun alussa Espoon kaupungin omistamassa salissa. Se oli halpaa touhua joskin saliaikaa ei helposti saanut kun kaikenlaiset urheiluporukat meni tavisten ohi harjoitteluvuoroissa. Varsinaisesti harrastus alkoi kesällä 1989. Henkinen valmentautuminen ensin naistenlehtien kautta joissa Kike Elomaan esimerkkiä osoittaen neuvottiin akkaväkeäkin aloittamaan treenaaminen.

Menin PR-bodylle Espoossa (sitä ei enää ole, jonkin muun niminen nykyisin) ja ostin samantien 3 kk:n kortin. Davidin laitteet, siisti sali ja samantien vakiporukka toivotti tervetulleeksi mukaan?! Silloin oppi, että kehonrakennusporukka ON ystävällistä ja avuliasta aloittelijoille.
 
Yläasteella käytiin tutustumassa kuntosaliin. No laitteet käytiin läpi ja penkki tietenki oli se jossa piti voimia koitella. Pari muutaki tyttöä tais saada tangon ylös asti. Minä sain jopa 25kg ja tunsin itseni todella voimakkaaksi..
 
Joskus 13 vuotiaana joku kaveri sai idean kun oltiin juomassa että mennään salille siellä sitten tehtiin penkkiä ja otettiin kisa että kuinka monta kertaa jaksaa tangon nostaa ja mähän sen voitin 33 kertaa! Oli vähän iso olo:rock:
 
Tjaa? Ihan eka kerta tais olla seiskalla (Ruotsissa) liikuntatunnilla -- koululla oli oma sali. Ope velmuili useamman kerran jotta "Du måste börja träna dina spaghetti nu, Ex71". Sitä sitten luokkakaveritkin toisteli usein (olen aina ollut aika ruipelo). Muutaman kerran kokeiltiin tuolloin, mutta mikään kärpänen ei vielä purrut.

Kärpänen puri vasta 16-vuotiaana, kun hiukka enempi nostellut kaveri näytti kotonaan omalla penkillä vähän tekniikkaa --> 35 kg ylös ekalla kerralla, ja 40 kg viikkoa myöhemmin. Tuosta katson "urani" auenneen. Lainattiin broidin kanssa painot meille kotiin kolmeksi kuukaudeksi ja aloitettiin armoton treeni -- joskus monta kertaa päivässä, aina kun lihaskipu antoi myöten. Tässä vaiheessa muuan Toni Salin alkoi myös treenaamaan kanssamme...

Alku oli ihan järkyttävää rhp-touhua. Teimme mitä vaan saadaksemme penatulosta ylöspäin (vajaat laskut, hirvee runkku). Kun palautimme painot hommasimme avaimen paikalliselle HC-salille, ja siellä vierähti seuraavat kuusi vuotta... Useimmiten treenasimme juuri kolmestaan (mä, broidi ja Toni). Aika pian selvisi kenellä oli lahjoja ja kenellä ei... Aluksi Toni oli samalla viivalla meidän ruipeloitten kanssa, mutta kiskaisi kohta 110 kg kun mä ja velipoika hikoiltiin vielä jossain 80 kilon tienoilla. Toni taisi päästä 140 kiloon ennen kuin minä sataan (edelleen runkulla, toim.huom.). Runkku taisi jäädä pois vasta 120 kilon tietämillä, about neljän-viiden vuoden treenin jälkeen. Itseään on helpointa huijata... Noh, päästyäni 130 kiloon tuli Nainen elämään (1993). Niinpä treeni jäi noin seitsemäksi vuodeksi kokonaan, ja senkin jälkeen jatkoin vähän pilipali-meininkiä, ja oikeastaan olen vasta viimeisen reilun vuoden treenannut ekaa kertaa kunnolla. Vanha enkka onneksi jo historiaa, ja niin on vanha painokin (80 --> 91), sekä rhp-meininki. Kyykky ja mave rulettaa!

Terveisiä Tonille jos luet Pakkista!
(Ja seiskan liikunnan opelle & luokkakavereille...)
 
Ensimmäisen kerran menin salille 90-luvun alussa, kun keksittiin ettei kunnan sali ole lukossa. Siellä ei koskaan käynyt ketään niin mentiin sinne kiikkumaan ja puhumaan paskaa. Sitten kuultiin huhu että kovat pojat olivat vetäneet yhtä jannua turpaan siellä eikä sinne enää menty.
 
kiekkohommissa taisin törmätä kuntosaliin ekaa kertaa...vuotta en muista. silloin se punttien kolistelu oli enempi pakkopullaa. Myöhemmin kun salikärpänen puraisi ja menin salille "ekaa kertaa" niin muistan elävästi kuinka stereoista tuli zz topin rough boy...:rock:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom