Energiatuotanto nyt ja tulevaisuudessa

Jessus kun pääsisi tuon paperin lukemaan.

Onko muita vastaavia tutkimuksia? Hieman epäilyttää kun tuo tekevä taho on "Institute of Atomic Energy"

Mutta kaippa se tutkimus tapahtuukin suurilta osin juuri näiden tahojen toimesta.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
mää en ole ikänä perehtyny tähän aiheesee, voisko joku vähän valaista. miten toi vaarallisuus on oikein laskettu? tuntuu vähän oudolta noi suhteet. miten ihmeessä aurinkovoima voi olla vaarallista?
kuten sanoin etten ole aiheeseen perehtynyt, mutta mediasta oon sen kuvan saanu et ydinvoima olis vaarallista. siis onhan toi hyvä pointti että kun luonnonvoimat oikein iskee, eikä tuon pahempaa ole ainakaan vielä sattunut voimalaitoksessa. mutta mihin tätä pitäs verrata? tuulimyllyn hilavitkuttimeen? vesivoimalaan? samassa myrskyssä.
 
varjoton sanoi:
mää en ole ikänä perehtyny tähän aiheesee, voisko joku vähän valaista. miten toi vaarallisuus on oikein laskettu? tuntuu vähän oudolta noi suhteet. miten ihmeessä aurinkovoima voi olla vaarallista?
Click to expand...
Tutkimuksessa oli käyty läpi henkilövahingot/tuotettu Gw -määrä muistaakseni ja tähän oli sisällytetty koko energiantuottokaari. Mineraalien louhinta, voimalan ja polttoaineiden valmistus, käyttö, huolto, jätehuolto, purku ja loppusijoitukset.

Mua lähinnä kiinnostaisi tarkat kuvaajat, joissa kuvattaisiin säteilyn voimakkuuden määrän vähenemistä ajan funktiona, koska sehän ei ole ollenkaan sama asia kuin ydinjätteen puoliintumisaika, joka pelkästään kuvaa atomin muuttumista toiseksi atomiksi. Lauantaisessa Hesarissa oli juttua just ydinvoiman riskitekijöistä ja siellä oli pieni infolaatikko, että ydinjätteen säteilyn voimakkuus putoaisi jo vuoden aikana 1/100 osaan alkuperäisestä.
 
Dragon sanoi:
Mua lähinnä kiinnostaisi tarkat kuvaajat, joissa kuvattaisiin säteilyn voimakkuuden määrän vähenemistä ajan funktiona, koska sehän ei ole ollenkaan sama asia kuin ydinjätteen puoliintumisaika, joka pelkästään kuvaa atomin muuttumista toiseksi atomiksi. Lauantaisessa Hesarissa oli juttua just ydinvoiman riskitekijöistä ja siellä oli pieni infolaatikko, että ydinjätteen säteilyn voimakkuus putoaisi jo vuoden aikana 1/100 osaan alkuperäisestä.
Click to expand...

Suhde on ilmeisesti tarkemmin 1/140 -osa, ks. http://www.energia.fi/fi/julkaisut/hyvatietaa-sarja/hyvatietaauraanista.pdf

Mutta tosiaan tuokaan luku ei paljon kerro. Karrikoiden ensimmäisen sekunnin aikana säteily varmaan vähenee sadasosaan... Wikipediassa oleva kuva sanoo mm. että tuhannessa vuodessa aktiivisuus on alle tuhat kertaa uraanimalmin. Sitten pitäisi arvioida paljonko se uraanimalmin aktiivisuus vaikuttaa.

Joka tapauksessa yhä enemmän minulla vahvistuu kuva siitä, että säteilyn vaaroja pidetään suhteellisesti liian isoina. Japanin katastrofia isompia juttuja on syntynyt ihan perinteisillä kemiallisilla menetelmillä jonkun tehtaan poksahtaessa. Jos nytkin olisi vastaavat vaarat syntyneet vaikka öljynjalostamon takia, sitä tuskin olisi Hesari minuutin tarkkuudella uutisoinut.
 
Radikaali muutos alkamassa: Uusiutuva energia riittäisi koko Suomelle
Uusiutuvilla energianlähteillä voitaisiin turvata koko Suomen energian tarve.

Näin väittävät Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Vaasan energiainstituutin tutkijat uudessa tutkimuksessan. Vaasalaiset ennustavat rajua rakenteellista muutosta Suomen energiasektorille.

"20–30 vuoden aikajänteellä syntyy uusi hajautettu struktuuri, joka perustuu kokonaan uusiutuviin energioihin, omalta alueelta peräisin oleviin resursseihin ja täydelliseen energiaomavaraisuuteen", kehittämispäällikkö Pekka Peura ja projektipäällikkö Timo Hyttinen väittävät.
Maaseutu energiareserviksi

Mahdollisuus omavaraisuuteen on etenkin maaseudulla, jossa suurin osa uusiutuvista energianlähteistä syntyy.

Tutkimus käsittelee bioenergiaa. Muita uusiutuvan energian lähteitä ovat myös muun muassa tuuli- ja aurinkovoima.

Vaasalaisten mukaan pelkästään bioenergian määrä ylittää energian tarpeen suuria asutuskeskuksia ja energiaintensiivistä teollisuutta lukuun ottamatta.

Jos mukaan lasketaan tuuli- ja aurinkovoima sekä maaperään ja veteen sitoutuneet energiat, on energiaa yli tarpeen, vaasalaiset laskevat.

"Euroopan unionin asettama tavoite, että vuoteen 2020 mennessä kolmasosa energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, olisi helppo saavuttaa lyhyessä ajassa", tutkijat sanovat Vaasan yliopiston tiedotteessa.
Aluetuotanto ratkaiseva

Tutkijat pitävät energiantuotantoa oman alueen omilla resursseilla "kiistattomasti edullisimpana".

"Jo nyt yksittäiset bioenergian tuotantolaitokset ovat taloudellisesti kannattavia. Mieluummin laitetaan raha kiertämään oman alueen taloudessa kuin lähetetään se ulkomaille, usein kriisialueille", Pekka Peura sanoo.

Uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen vaatii panostuksia. Aluetalouksien kannalta itse toiminta on jo kannattavaa. Raskaat investoinnit vaatisivat kuitenkin valtion tukea.

"Kyse ei kuitenkaan ole tukiautomaatista vaan rakenteen syntyvaiheesta. Historiallisesti tarkastellen koko energiasektori on syntynyt valtion rahoituksella. Uudet ratkaisut pitäisi saattaa tasavertaiseen asemaan", Peura sanoo.

Tutkimus julkaistaan Journal of cleaner production -lehdessä.
Click to expand...
Mitä mieltä Pakkiksen energiaministerit ovat tutkimuksessa esitetystä väitteestä? Itse olen hieman skeptinen niiden suhteen, olisin toki mielelläni tässä asiassa väärässä. Asiaahan on jauhettu jo monta sivua, mutta kai siitä voi jauhaa vielä lisää. :D
 
Mä uskon, että energiayhtiöt ovat aika tarkkaan laskeneet, mikä on teknistaloudellisesti mahdollista ja mikä ei. Jos taloudellisesti kannattavasti ja teknisesti toimivasti pystyttäisiin oikeasti esim. ydinvoimalainvestoinnin sijasta pistämään pystyyn vastaava kapasiteetti pieniä ekoenergialaitoksia, niin mikä energiayhtiö ei muka keräisi kotiin sitä käsittämätöntä positiivisen PR:n ja hyvän julkisuuden määrää, joka tuollaisesta ratkaisusta seuraisi?

Jossain yliopiston kopissa voi sitten näperrellä laskutikusta ulos millaisia tuloksia haluaa, kun hommassa ei ole penniäkään omaa rahaa kiinni ja sähköä tulee kuitenkin seinästä.
 
Viimeksi muokattu:
^ juuri näin ja sama homma pätee myös muissa uusiutuvissa lähteissä. Kyllähän sitä voitaisiin saman tien heittää vaikka koko maa täyteen propelleja mutta rahallisen kannattavuuden raja tulee aika hemmetin nopeasti vastaan.
 
On joo kyllä hieman ylioptimistinen artikkeli. Eihän kysymys olekaan siitä, etteikö energiaa olisi riittävästä _jossakin_ muodossa, mutta kokonaan toinen asia on se, miten se saadaan järkevillä kustannuksilla ja vaivalla ihmisen käyttöön. Lisäksi käytännön suuri mittakaava on täysin eri asia kuin laboratorio-olosuhteet. Mietitään vaikka fuusiota. Se on jo onnistuttu toteuttamaan laboratoriossa, mutta käytännössä homma ei ole vielä lähelläkään sillä mallilla, että voitaisiin alkaa rakentaa kunnon fuusioreaktoreita energiantuotantoon.

Esim. ns. aurinkovakio (paljonko aurinko säteilee energiaa maan pinnalle keskimäärin) on noin 1,4 kW/m^2. Energiankulutus/lärvi maailmassa on karkeasti 2 kW. Otetaan planeetan väkiluku yläkanttiin eli 7 miljardia. Kokonaisteho on siis 7*10^9*2 kW=1,4*10^10 kW . Maan pinta-ala on noin 510 100 000 km^2=5,101*10^14 m^2 . Aurinko säteilee siis noin 1,4 kW/m^2*5,101*10^14 m^2=7,14*10^14 kW eli noin 50 000 kertaisen määrän planeetan energiankulutuksesta. Energiaa siis maapallolla on, mutta sen valjastaminen järkevällä tavalla käyttöön ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi vihreät luulevat.
 
Artikkeli on ylioptimistinen, 30 vuodessa ei energiaomavaraisuutta tulla varmasti saavuttamaan, sillä se edellyttäisi että tuossa ajassa Suomi luopuisi kokonaan maakaasusta, ydinvoimasta, öljystä ja kivihiilestä. Näin kokonaisvaltainen siirtymä tulee kestämään huomattavasti kauemmin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uusiutuvaan energiatuotantoon ja kestävämpään energiamalliin tulisi panostaa jo nyt. On totta, että useimmat uusiutuvat energiatuotantomuodot eivät taloudellisesti pysty kilpailemaan omillaan perinteisen energiatuotannon kanssa. Mutta muutos on ripeää, IEA esimerkiksi arvioi, että niin maa- kuin merituulivoima ovat taloudellisesti kannattavia ilman investointi- tai tuotantotukia jo vuonna 2020.

Toinen asia on, että energiatuotannossa emme voi tehdä ratkaisuja pelkästään kustannuslaskelmien perusteella, sillä ne eivät yksin kykene mittaamaan kaikkia olennaisia muuttujia ja energiatuotannon laajoja kerranaisvaikutuksia. Mittava sähköntuotanto uusiutuvilla energiamuodoilla edistää energiaomavaraisuutta, vähentäen riippuvuutta esimerkiksi Venäjältä tuodusta maakaasusta. Suomen sataprosenttinen maakaasun tuontiriippuvuus Venäjästä on taas siinä mielessä kurjaa, että venäläiset ovat osoittaneet valmiutensa tarpeen vaatiessa vääntää kaasuhanat kiinni, jos vaikkapa hinnasta tulee erimielisyyksiä (vrt. Ukraina). Energiaomavaraisuuden vahvistajana uusiutuvat energialähteet (suomessa etenkin tuuli ja bioenergia) täydentävät ydinvoimaa.

Uusiutuva energiateknologia voisi olla Suomen talouden ja teollisuuden valttikortti. Meillä on esim. korkealaatuista metalliteollisuuden osaamista, ja alan asiantuntijoita joiden työt vähenevät koko ajan telakoiden sulkeutuessa ja tehtaiden siirtyessä kehitysmaihin. Uusiutuva energiateknologia on sektori, jolla eurooppalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisesti hyvin vahvassa asemassa. Alan tulevaisuuden vahvat kasvunäkymät huomioiden on keskeisen tärkeää, etteivät suomalaiset tipu kelkasta tällä alalla.
 
^Ääh, pitipä taas hosua tuon ylemmän postauksen kanssa. Tuli ajatusvirhe, tuo aurinkovakio noin 1,4 kW/m^2 on ennen ilmakehää. Ilmakehän jälkeen eli maanpinnalla puhutaan jostain n. 0,8-0,9 kW/m^2. Joka tapauksessa tuollakin arvolla tulee pelkästä auringon säteilystä n. 30 000 kertainen arvo planeetan energiankulutukseen nähden, joten pointti on siis, että se, miten paljon jonkun uusiutuvan lähteen kokonaisenergiavirta on, ei välttämättä ole kauhen hyvä argumentti uusiutuvista puhuttaessa, sillä sen valjastaminen käyttöön on hankalaa. Eli artikkelin lause "Jos mukaan lasketaan tuuli- ja aurinkovoima sekä maaperään ja veteen sitoutuneet energiat, on energiaa yli tarpeen, vaasalaiset laskevat." ei oikeastaan tuo mitään uutta tietoa.
 
Kyllä hajautetussa energiantuotantomallissa uusiutuvilla energialähteillä Suomen kaltaisessa maassa voisi olla paljonkin järkeä. Se että ne tuosta noin vain korvaisivat koko Suomen energiantarpeen on huuhaata mutta oma merkittävä lisänsä ne voisivat olla. Uusiutuvissa enegialähteissä on se hyvä puoli että ne ovat niin teknologialtaan, raaka-aineiltaan kuin työllisyysvaikutuksiltaan hyvin kotimaa keskeisiä.

Mutta tarvitaan myös valtiovallalta toimia esimerkiksi sen suhteen että sähkön myynti verkkoon olisi mahdollisimman helppoa ja hintatason voisi netissä pieniäkin määriä myyvä yritys helposti kilpailuttaa. Eli ei niin että joutuu myymään sähkön vattenfallille joka sen pitkin hampain ostaa huonoon hintaan vaan että voi myydä ekologista lehmänpaska sähköä kaupunkihippi kommuunille +20% normaalitasoa kalliimpaan hintaan :)
 
Suomessa on neljä kaupallista ydinreaktoria. Vuonna 2005 ne tuottivat 26,3 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Ruotsissa 10 reaktoria ja 51,8 % sähköstä on tuotettu ydinvoimalla samana vuonna.
 
^Äkkiseltään tuo systeemi taitaa vaatia tolkuttomat määrät maapinta-alaa päästäkseen kapasiteetteihin, joilla olisi ison mittakaavan merkitystä:
"106 acres of public land near the delightfully named town of Pahrump, Nevada. It will boast 50 MW of power capacity and be capable of producing 12.5 MWh"

Tuo 106 ekkeeriä vastaa 428968m^2 eli noin 650m x 650 m kokoista aluetta. Vaikka suuremmat kapasiteetit skaalautuisivat lineaarista suhdetta edullisemmin ja tekniikka kehittyisi, niin satoihin megawattitunteihin mentäessä puhutaan jo valtavista alueista, joilta vaaditaan vielä riittävää korkeuseroa. En löisi vetoa, että tuo(kaan) idea on merkittävä kuin joissain pienen mittakaavan paikallisratkaisuissa.
 
Ei ainakaan millään muotoa uusi keksintö ole tuo. Lisäksi vaikuttaa turhan monimutkaiselta systeemiltä verrattuna esim siihen että vettä pumpattaisiin edes takaisin.
 
Rakennuskustannukset 100€/kWh. Eli 124 gigawattitunnin varasto maksaisi 12,5 miljardia? Meniköhän nyt kertoimet oikein.

Mut onhan toi 124 GWh melko paljon..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom