Elokuva-arvostelut!
- Keskustelun aloittaja lentsikka
- Aloitettu
, tuli isona yllätyksenä et ei pyöri ku olin aiemmin melkein varma et tulee kun on kuitenkii aika puhuttu leffa...Alicia
VIP
- Liittynyt
- 25.5.2004
- Viestejä
- 6 587
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Night in Paradise (2020)
Mies jengiläinen Tae-Gu joutuu pakenemaan kauas jengien välisten sotkujen takia ja törmää naiseen jolla...
Tykkäsin todella paljon heti alusta asti leffan badass tyylistä, synkkä värimaailma, vesisateet, pukumiehet, lohikäärme tatskat, mustat autot, tyhjät parkkihallit, rautapätkät ja pistoolit kädessä ja rööki huulessa sekä raju k 18 sisältö juonessa. Juoneltaan todella hyvin toimiva leffa, niin paperilla kuin käytännössä, otteessa pitävä ja viihdyttävä, jengien väliset koukerot oli hyvin luotuja, mut leffan voima ja ydin on ehdottomasti päähenkilö miehen ja naisen välisissä kohtauksissa / keskusteluissa.
Leffa saa ahdistumaan, se alun autokolari oli aivan helkkarin pahalta tuntuva ja Tae-Gu on tuon ison menetyksensä seurauksena kuin kuollut puu ontto puu. Mies oli alussa jotenkin yhdentekevä, mutta kun hänen ja erään naisen välille syttyy aidot kemiat ja heidän keskustelujen kautta avautuu uusia tasoja molemmista niin alkaa välittää naisen puolesta etenkin, pahamaineinen jengi on perässä. Tuo nainen on ehdottomasti leffan syvin hahmo, paljon on ajatuksellisuutta pinnan alla.
Leffa on todella karu jossa veren näkemistä ei säästellä, ei vois sanoa et nauttii tollaisesta vaan leffa onnistuu mitä yrittikin eli saamaan katsojan ahdistumaan ja voimaan pahoin ja kyseessä kun on jännitys / rikos leffa niin kuuluu asiaan tuollainen. Jännitystä osataan venyyttää positiivisella tavalla, tietää mitä tulee käymään ja tarkoituksella leffa raastaa katsojan odotattamisella. Väijyvä ja tehokas tunnelma on saatu leffaan. Myös yleinen hiljaisuus teki hommasta realistisen tuntuista.
Leffan ihan viimeisin kohtaus on timanttia
9
Mies jengiläinen Tae-Gu joutuu pakenemaan kauas jengien välisten sotkujen takia ja törmää naiseen jolla...
Tykkäsin todella paljon heti alusta asti leffan badass tyylistä, synkkä värimaailma, vesisateet, pukumiehet, lohikäärme tatskat, mustat autot, tyhjät parkkihallit, rautapätkät ja pistoolit kädessä ja rööki huulessa sekä raju k 18 sisältö juonessa. Juoneltaan todella hyvin toimiva leffa, niin paperilla kuin käytännössä, otteessa pitävä ja viihdyttävä, jengien väliset koukerot oli hyvin luotuja, mut leffan voima ja ydin on ehdottomasti päähenkilö miehen ja naisen välisissä kohtauksissa / keskusteluissa.
Leffa saa ahdistumaan, se alun autokolari oli aivan helkkarin pahalta tuntuva ja Tae-Gu on tuon ison menetyksensä seurauksena kuin kuollut puu ontto puu. Mies oli alussa jotenkin yhdentekevä, mutta kun hänen ja erään naisen välille syttyy aidot kemiat ja heidän keskustelujen kautta avautuu uusia tasoja molemmista niin alkaa välittää naisen puolesta etenkin, pahamaineinen jengi on perässä. Tuo nainen on ehdottomasti leffan syvin hahmo, paljon on ajatuksellisuutta pinnan alla.
Leffa on todella karu jossa veren näkemistä ei säästellä, ei vois sanoa et nauttii tollaisesta vaan leffa onnistuu mitä yrittikin eli saamaan katsojan ahdistumaan ja voimaan pahoin ja kyseessä kun on jännitys / rikos leffa niin kuuluu asiaan tuollainen. Jännitystä osataan venyyttää positiivisella tavalla, tietää mitä tulee käymään ja tarkoituksella leffa raastaa katsojan odotattamisella. Väijyvä ja tehokas tunnelma on saatu leffaan. Myös yleinen hiljaisuus teki hommasta realistisen tuntuista.
Leffan ihan viimeisin kohtaus on timanttia
9
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Night in Paradise on sellainen semi iisi Korea fanien setti, ei mitään erikoista, mutta menee viihteenä. Leffan ohjannut Park Hoon-Jung on muuten I Saw the Devil käsikirjoittaja. Itse suosittelen katsomaan hänen ohjauksistaan elokuvan New World(2013). Leffassa esiintyy Choi Min-Sik, jonka kaikki orkkis Oldboy nähneet tietää.
Edit. Tigre ehtikin sillä välillä arvostella elokuvan ja näin ne mielipiteet elokuvista eroaa, tässä on koko elokuvien katsomisen suola kun käsitellään eriasiota erilailla.
Edit. Tigre ehtikin sillä välillä arvostella elokuvan ja näin ne mielipiteet elokuvista eroaa, tässä on koko elokuvien katsomisen suola kun käsitellään eriasiota erilailla.
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Lihavoidut olen nähnyt ja tykkäsin. Smile oli positiivinen yllätys ja parempi noista. Meghan näkemättä.
Nope (2022)
Kalifornialaisella hevostilalla alkaa tapahtua kummia. Kolikoita ja muita esineitä putoaa taivaalta ja uutisissa kerrotaan kadonneista reissaajista. Sähköt reistailevat ja hevosiakin katoaa. Tästä lähtee Jordan Peelen uusin elokuva.
Visuaalisesti leffa on hieno. Varsinkin yöllä tapahtuvat kohdat ovat elokuvan huippukohtia. Yötaivas on saatu uhkaavan näköiseksi. Elokuva sekoittaa mysteeriä, kauhua ja komediaa. Joku voisi nähdä myös länkkäriä seassa. Äänimaailmasta myös pisteitä. Tämän tyylisissä elokuvissa äänillä on iso vaikutus jännityksen luomisessa.
Päähahmot ovat aivan toistensa vastakohtia. Daniel Kaluuyan esittämä hahmo on kuoreensa vetäytyvä mumisija ja siskonsa energinen höpöttäjä. Välillä Kiki Palmerin hahmo ärsyttää liialla touhottamisellaan. Samoin Kaluuyan hahmon staattisuus tietyissä tilanteissa ihmetytti. Sivuroolissa vanha kähisijä Michael Wincott on totutun hyvä.
Peele ottaa totutusti kantaa elokuvillaan ja tässä käsitellään ainakin villieläinten kesyttämisen vaarallisuutta ja spektaakkelin metsästämistä.
Leffassa on muutama todella tehokas kauhupainotteinen kohtaus. Muuten tunnelma vaihtelee melkoisen paljon leffan sisällä.
Yksi näistä kauhupainotteisista kohtauksista osoittautuu lasten kepposeksi. Harmi sinänsä, vaikkakin naurahdin kun päähahmo vetää humanoidia kuonoon.
Oli mielestäni siisti idea että se pilvissä lentelevä "ufo" olikin villieläin, joka saalistaa omalla reviirillään. Hienon näköinen mörkö oli saatu aikaan. Se kohta missä ihmiset rusentuvat kuoliaaksi olennon sisällä oli hyvin tehty. Samoin kun olento leijuu talon päällä ja valuttaa veret pitkin ikkunoita. Siinä oli uhan tuntua.
Oli mielestäni siisti idea että se pilvissä lentelevä "ufo" olikin villieläin, joka saalistaa omalla reviirillään. Hienon näköinen mörkö oli saatu aikaan. Se kohta missä ihmiset rusentuvat kuoliaaksi olennon sisällä oli hyvin tehty. Samoin kun olento leijuu talon päällä ja valuttaa veret pitkin ikkunoita. Siinä oli uhan tuntua.
Itselleni ohjaajan paras elokuva on edelleen Get Out. Tämä tulee toisena.
7/10
- Liittynyt
- 25.6.2012
- Viestejä
- 3 058
Juurikin M3GAN
M3GAN (2022) - IMDb
M3GAN: Directed by Gerard Johnstone. With Allison Williams, Violet McGraw, Ronny Chieng, Amie Donald. A robotics engineer at a toy company builds a life-like doll that begins to take on a life of its own.
www.imdb.com
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Beast (2022)
Isä ja hänen kaksi tyttöään matkustaa Afrikkaan perheen äidin kuoleman jälkeen. Perhe joutuu leijonan kurimuksen hyökkäyksen kohteeksi.
Afrikka on upeen näköinen miljöönä. Mua on aina kuumottanut ajatus olla jossain safarilla ilman asetta tai autoa turvana ja joku leijona hyökkää, et siltä osin hyvin jännittävä leffa. Idris Elba on todella tasokas ja karismaattinen näyttelijä. Kuvaus oli onnistunutta kaootisen tuntuista vaaran tullessa ja sellainen jännä tyyli kuvauksessa et ahdistaa mitä kuvan siellä ulkpuolella vaanii. Leffa otti kantaa salametsästyksestä joka on karua.
Leffa alkaa hahmojen pohjustuksella joka meni aivan pieleen. Todella ärsyttäviä kliseitä, on edesmennyt äiti ja täten perheen on pidettävä yhtä ja tuota äiti juttua ja perheen jonkin sortin vaikeita välejä aletaan myöhemmin käsitellä keskellä vaaraa ja tottakai perheen isä sattuu olemaan lääkäri jonka taitoja tarvitaan. Noilta jutuilta leffa muistuttaa todella paljon The shallows ja Crawl jotka molemmat on surkeita.
Leffa sisältää jäätävän typeriä ja epäuskottavia juttuja. Leffassa mietti alkupuolella et miten edes onnistuvat sössimään itsensä safarille ilman asetta ja autoa, noi oli kyllä mukana mutta onnistuttiin hävittää aseet ja joutua auton ulkopuolelle siellä keskellä safaria. Sit mm tyyppi menee halaamaan leijonaa... myös pilkko pimeässä jahdataan leijonaa, ei sit tulisi mieleen muuhun aikaan vuorokautta. Noi kaikki on vasta vaan esimerkkejä ties mistä hölmöyksistä
todella pienimuotoinen leffa, loputtua oli fiilis et oliks se siinä,
6
Isä ja hänen kaksi tyttöään matkustaa Afrikkaan perheen äidin kuoleman jälkeen. Perhe joutuu leijonan kurimuksen hyökkäyksen kohteeksi.
Afrikka on upeen näköinen miljöönä. Mua on aina kuumottanut ajatus olla jossain safarilla ilman asetta tai autoa turvana ja joku leijona hyökkää, et siltä osin hyvin jännittävä leffa. Idris Elba on todella tasokas ja karismaattinen näyttelijä. Kuvaus oli onnistunutta kaootisen tuntuista vaaran tullessa ja sellainen jännä tyyli kuvauksessa et ahdistaa mitä kuvan siellä ulkpuolella vaanii. Leffa otti kantaa salametsästyksestä joka on karua.
Leffa alkaa hahmojen pohjustuksella joka meni aivan pieleen. Todella ärsyttäviä kliseitä, on edesmennyt äiti ja täten perheen on pidettävä yhtä ja tuota äiti juttua ja perheen jonkin sortin vaikeita välejä aletaan myöhemmin käsitellä keskellä vaaraa ja tottakai perheen isä sattuu olemaan lääkäri jonka taitoja tarvitaan. Noilta jutuilta leffa muistuttaa todella paljon The shallows ja Crawl jotka molemmat on surkeita.
Leffa sisältää jäätävän typeriä ja epäuskottavia juttuja. Leffassa mietti alkupuolella et miten edes onnistuvat sössimään itsensä safarille ilman asetta ja autoa, noi oli kyllä mukana mutta onnistuttiin hävittää aseet ja joutua auton ulkopuolelle siellä keskellä safaria. Sit mm tyyppi menee halaamaan leijonaa... myös pilkko pimeässä jahdataan leijonaa, ei sit tulisi mieleen muuhun aikaan vuorokautta. Noi kaikki on vasta vaan esimerkkejä ties mistä hölmöyksistä
todella pienimuotoinen leffa, loputtua oli fiilis et oliks se siinä,
6
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
All Quiet on the Western Front (2022)
Leffa kertoo ensimmäisestä maailmansodasta Saksalaisten sekä päähenkilö sotilaan näkökulmasta taistelussa Ranskaa vastaan.
Pakko oli kattoo kun on Oscar ehdokas, mm parhaan elokuvan Oscar palkintoon. Erittäin ahdistava ja aidon tuntuinen sotaleffa, kauheimpia mitä ikinä oon nähnyt. Sotilaat on kauhun partaalla sodan pelottavuuden takia, sodan raakuus iskee iskun vasten kasvoja. Se oli myös hyvin ahdistavaa miten päivät esim juoksuhaudoissa alkoi looppaamaan jossa päähenkilö sotilaan mielenterveys / pääkoppa on erittäin kovan rasituksen alla. Leffa on kuin painajaismainen matka mikä kuljetaan päähenkilön mukana juoksuhaudoissa ollaan ilman ruokaa, vaatteet litimärkänä kylmässä ilmassa. Sodan mielipuolisuus ja kauhuus välittyy todella paljon paremmin kuin vaikka Pelastakaa sota mies Ryan issa. Sotaan lähettiin tosi pessimistisellä asenteella, kun kapteenit puhuu sotilaille että et elä vuorokautta pidempää hengissä, josta tuli sotilaille tunne et tää elämä oli sit tässä, lähti porukka jotenkin jo valmiina kuolemaan. En tiedä onko totta mut mulle tulee leffan nimestä mieleen se että kaikki on samaa sontaa päivästä toiseen, perus settiä rintamalla. Leffassa on myös semmoisia näkyjä et melkein toivoisi et ei olisi nähnyt niitä pahimpia.
Immersio on todella voimakas, pommien jytinä ja horisontissa näkyy savupatsaita ja räjähdyksia välähtelee muuttaen taivaan punertavaksi. Upea kuvaustyyli josta tuli mieleen 1917 mm kun kuvataan sivusuunnassa aukiolle, jossa sotilaat juoksee räjähdyksien keskellä. Myös luontokuvauksesta on pakko mainita. Lavastus on ihan timanttia, todentuntuinen sotatanner ja kasapäin ruumiita verisessä maastossa. Mielenkiintoista nähdä ensimmäisen maailman sodan aseita ja sotatyylejä miten ne eroaa toisesta maailmansodasta, kun toisenmaailman sodan leffat on niin nähtyjä paljoudessaan, niin todella mielenkiintoista katsoa ensimmäisestä maailmansodasta kertovaa leffaa.
Oscar ehdokkuudesta niin luulen et todella kova kamppailu tän ja Everything Everywhere All At Once välillä. Vaikka tää oli mielettömän kova niin ite uskon että Everything Everywhere All At Once vie voiton koska siinä oli ihme jippoja mitä ei ole ennen nähty elokuvahistoriassa.
9½
Leffa kertoo ensimmäisestä maailmansodasta Saksalaisten sekä päähenkilö sotilaan näkökulmasta taistelussa Ranskaa vastaan.
Pakko oli kattoo kun on Oscar ehdokas, mm parhaan elokuvan Oscar palkintoon. Erittäin ahdistava ja aidon tuntuinen sotaleffa, kauheimpia mitä ikinä oon nähnyt. Sotilaat on kauhun partaalla sodan pelottavuuden takia, sodan raakuus iskee iskun vasten kasvoja. Se oli myös hyvin ahdistavaa miten päivät esim juoksuhaudoissa alkoi looppaamaan jossa päähenkilö sotilaan mielenterveys / pääkoppa on erittäin kovan rasituksen alla. Leffa on kuin painajaismainen matka mikä kuljetaan päähenkilön mukana juoksuhaudoissa ollaan ilman ruokaa, vaatteet litimärkänä kylmässä ilmassa. Sodan mielipuolisuus ja kauhuus välittyy todella paljon paremmin kuin vaikka Pelastakaa sota mies Ryan issa. Sotaan lähettiin tosi pessimistisellä asenteella, kun kapteenit puhuu sotilaille että et elä vuorokautta pidempää hengissä, josta tuli sotilaille tunne et tää elämä oli sit tässä, lähti porukka jotenkin jo valmiina kuolemaan. En tiedä onko totta mut mulle tulee leffan nimestä mieleen se että kaikki on samaa sontaa päivästä toiseen, perus settiä rintamalla. Leffassa on myös semmoisia näkyjä et melkein toivoisi et ei olisi nähnyt niitä pahimpia.
Immersio on todella voimakas, pommien jytinä ja horisontissa näkyy savupatsaita ja räjähdyksia välähtelee muuttaen taivaan punertavaksi. Upea kuvaustyyli josta tuli mieleen 1917 mm kun kuvataan sivusuunnassa aukiolle, jossa sotilaat juoksee räjähdyksien keskellä. Myös luontokuvauksesta on pakko mainita. Lavastus on ihan timanttia, todentuntuinen sotatanner ja kasapäin ruumiita verisessä maastossa. Mielenkiintoista nähdä ensimmäisen maailman sodan aseita ja sotatyylejä miten ne eroaa toisesta maailmansodasta, kun toisenmaailman sodan leffat on niin nähtyjä paljoudessaan, niin todella mielenkiintoista katsoa ensimmäisestä maailmansodasta kertovaa leffaa.
Oscar ehdokkuudesta niin luulen et todella kova kamppailu tän ja Everything Everywhere All At Once välillä. Vaikka tää oli mielettömän kova niin ite uskon että Everything Everywhere All At Once vie voiton koska siinä oli ihme jippoja mitä ei ole ennen nähty elokuvahistoriassa.
9½
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Firestarter (2022)
Olipa hajuton, väritön ja tylsä uudelleenversiointi kasarileffasta, joka perustuu Stephen Kingin tarinaan. Zac Efron on ainoa, joka yrittää tehdä huonon käsikirjoituksen kanssa jotain. Muut näyttelijät ovat joko huonoja tai mitäänsanomattomia. Dialogi on välillä naurettavan huonoa. Efektit ovat pääosin melko huonoja. Varsinkin se pääpahista esittävä mimmi oli todella huono roolissaan. Samoin lapsinäyttelijä on aika kehno. Tämän tyyliset elokuvat ovat lähes täysin lapsinäyttelijän hartioilla kun pitäisi kanavoida sitä hämmennystä ja pelkoa kun sisällä myllertävät voimat pyrkivät pintaan. Pitää toki muistaa ikänsä takia olevat rajoitukset, mutta tässä tapauksessa mentiin metsään.
Ylläolevista syistä johtuen yhdestäkään henkilöistä ei välitä tippaakaan. Kurtwood Smith menee täysin hukkaan tässä. Tyypin ääni kuuluu alun alkutekstien aikana ja näkyy yhdessä kohdassa. Siinä se.
Leffassa on muutama tosi tahattoman huono kohtaus.
Oli siellä muutakin, mutta en jaksa luetella kaikkea. Katsokaa mielummin se kasariversio.
Ainoa hyvä juttu tässä oli John Carpenterin musiikit.
3/10
Olipa hajuton, väritön ja tylsä uudelleenversiointi kasarileffasta, joka perustuu Stephen Kingin tarinaan. Zac Efron on ainoa, joka yrittää tehdä huonon käsikirjoituksen kanssa jotain. Muut näyttelijät ovat joko huonoja tai mitäänsanomattomia. Dialogi on välillä naurettavan huonoa. Efektit ovat pääosin melko huonoja. Varsinkin se pääpahista esittävä mimmi oli todella huono roolissaan. Samoin lapsinäyttelijä on aika kehno. Tämän tyyliset elokuvat ovat lähes täysin lapsinäyttelijän hartioilla kun pitäisi kanavoida sitä hämmennystä ja pelkoa kun sisällä myllertävät voimat pyrkivät pintaan. Pitää toki muistaa ikänsä takia olevat rajoitukset, mutta tässä tapauksessa mentiin metsään.
Ylläolevista syistä johtuen yhdestäkään henkilöistä ei välitä tippaakaan. Kurtwood Smith menee täysin hukkaan tässä. Tyypin ääni kuuluu alun alkutekstien aikana ja näkyy yhdessä kohdassa. Siinä se.
Leffassa on muutama tosi tahattoman huono kohtaus.
Esimerkiksi eläinrääkkäyskohtaus joka normaalisti vituttaisi. Tässä sekin oli tehty tavalla, joka lähinnä huvitti. En tiedä miten tuossa onnistuttiin. Elokuvan loppu oli aivan eri kuin Kingin kirjassa tai siinä kasariversiossa. En suostu uskomaan että se tyttö antaa yhtäkkiä anteeksi pahikselle, joka tappoi äitinsä. Varsinkin kun on tuota ennen polttanut mm. oman isänsä ja muutaman muun matkan varrella.
Oli siellä muutakin, mutta en jaksa luetella kaikkea. Katsokaa mielummin se kasariversio.
Ainoa hyvä juttu tässä oli John Carpenterin musiikit.
3/10
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
The Dig (2021) IMDb 7,1
Maanomistaja nainen palkkaa arkeologin hänen tonitillaan kaaaauan aika olleiden kukkuloiden mysteerin selvittämiseen. Onko niissä aare vai mikä. Tapahtumat sijoittuu vain muutamia päiviä ennen sodan syttyessä 1939.
Leffa perustuu tositarinaan mikä tekee kaivaus aiheen mielenkiintoiseksi koska sijoittuu toisen maailmansodan alkamisen aikaan, niin odotti mielenkiinnolla että mitä ihmettä sieltä löytyy ja kun ja jos löytyy niin miksi se liittyy sodan ajankohtaan, jotain päräyttävän siistiä sieltä on löydyttävä. Tuolleen pohdin leffan alussa.
Alussa luulin et leffan pääteema on kaivauksessa, mutta osoittautui sota kuvaukseksi henkilöhahmojen pelon kautta, joka on mukavan omanlainen sotakuvaus, ei lennä raketin rakettiakaan. Sota teema tekee leffasta kuin leffasta aina ahdistavan ja tässä se on juuri alkamassa joka epävarmuudessan ja epätietoudessaan on ahdistavin ajankohta sodalle, ainakin luulisin. Leffan pääpointti liittyy sodan alla pohdintaan elämän ja kuoleman määrittämisessä, kuoleman hyväksymisessä ja elämän täydellisyyden kyseenalaistamisessa. Myös inhimillisyys tulee hyvin esille kun kaivaus hanke joka mahdollisesti tulee kusahtamaan ja päätymään vääriin käsiin niin kaivauksen kaivanut mies miettii tossa et tässä on suurempiakin murheita eli sota ja on myös ymmärtäväinen niille ihmisille jotka ehkä jatkaa kaivaus hanketta.
Näyttelijäkaartin vilkaisussa ennen leffaa niin Carey Mulliganin nimen näkyminen on aina ilo nähdä, se on vaan jotenkin sellainen naisnäyttelijä josta pidän paljon, aikoinaan Drive nähtyä aloin tykkäämään. Ralph Fiennesin taidot näyttelijänä jo tietää ennen leffan katsomista. Viulu ja pianomusiikit loi lumoavaa tunnelmaa ja cinematography sti upea paikoitellen. Laajakuvalla kuvattu kultaisen näköinen laaja niitty johon aurinko ilta aurinko paistaa. Ainut merkittävä miinus on imelä rakkaus sivujuoni sivuhenkilöiden kesken ja se et leffassa ei ollut oikeastaan loppuhuipentumaa.
8½
Maanomistaja nainen palkkaa arkeologin hänen tonitillaan kaaaauan aika olleiden kukkuloiden mysteerin selvittämiseen. Onko niissä aare vai mikä. Tapahtumat sijoittuu vain muutamia päiviä ennen sodan syttyessä 1939.
Leffa perustuu tositarinaan mikä tekee kaivaus aiheen mielenkiintoiseksi koska sijoittuu toisen maailmansodan alkamisen aikaan, niin odotti mielenkiinnolla että mitä ihmettä sieltä löytyy ja kun ja jos löytyy niin miksi se liittyy sodan ajankohtaan, jotain päräyttävän siistiä sieltä on löydyttävä. Tuolleen pohdin leffan alussa.
Alussa luulin et leffan pääteema on kaivauksessa, mutta osoittautui sota kuvaukseksi henkilöhahmojen pelon kautta, joka on mukavan omanlainen sotakuvaus, ei lennä raketin rakettiakaan. Sota teema tekee leffasta kuin leffasta aina ahdistavan ja tässä se on juuri alkamassa joka epävarmuudessan ja epätietoudessaan on ahdistavin ajankohta sodalle, ainakin luulisin. Leffan pääpointti liittyy sodan alla pohdintaan elämän ja kuoleman määrittämisessä, kuoleman hyväksymisessä ja elämän täydellisyyden kyseenalaistamisessa. Myös inhimillisyys tulee hyvin esille kun kaivaus hanke joka mahdollisesti tulee kusahtamaan ja päätymään vääriin käsiin niin kaivauksen kaivanut mies miettii tossa et tässä on suurempiakin murheita eli sota ja on myös ymmärtäväinen niille ihmisille jotka ehkä jatkaa kaivaus hanketta.
Näyttelijäkaartin vilkaisussa ennen leffaa niin Carey Mulliganin nimen näkyminen on aina ilo nähdä, se on vaan jotenkin sellainen naisnäyttelijä josta pidän paljon, aikoinaan Drive nähtyä aloin tykkäämään. Ralph Fiennesin taidot näyttelijänä jo tietää ennen leffan katsomista. Viulu ja pianomusiikit loi lumoavaa tunnelmaa ja cinematography sti upea paikoitellen. Laajakuvalla kuvattu kultaisen näköinen laaja niitty johon aurinko ilta aurinko paistaa. Ainut merkittävä miinus on imelä rakkaus sivujuoni sivuhenkilöiden kesken ja se et leffassa ei ollut oikeastaan loppuhuipentumaa.
8½
Alicia
VIP
- Liittynyt
- 25.5.2004
- Viestejä
- 6 587
Nyt olisi leffateattereissa sekonarkkikarhua tarjolla.
View: https://www.youtube.com/watch?v=DuWEEKeJLMI
Cocaine Bear (2023)
View: https://www.youtube.com/watch?v=DuWEEKeJLMI
- Liittynyt
- 12.10.2010
- Viestejä
- 4 799
Alicia
VIP
- Liittynyt
- 25.5.2004
- Viestejä
- 6 587
Inspiraatio näyttää leviävän kulovalkean lailla.
View: https://twitter.com/theasylumcc/status/1629195412036014080?ref_src=twsrc%5Etfw
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Tykkäsin kyllä paljon gaalasta, Everywhere All At Once räjäytti potin, sit tykkäsin kanssa et Michelle Yeoh voitti parhaan naispääosan kyseisestä leffasta. Eniten oli kuitenkin huippua et Ke Huy Quan vei pokaalin tuosta. Olin hyvillään kun Guillermo Del Toro voitti Pinokkiosta Oscarin. Isoin yllätys oli et Brendan Fraser sai parhaan miespääosan Oscarin The Whale sta. Eikö mies oo lähinnä aiemmin ollut tyyliin jossain ö luokan leffoissa ja nyt putsasi pöydän oikein huolella. Ite oon menossa ehkä kattoo ton The Whalen tällä viikolla. Mikähän lie oli et tuo leffa ei ollut ehdolla parhaan elokuvan Oscariin, kun on kuitenkin Darren Aronofskyn leffa.
- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Fraserin Oscar ei ollut kyllä itselleni mitenkään yllättävä, pidin sitä melko varmana keissinä, The Whale oli todella hyvä elokuva. Butler Elviksen roolissa piti olla se voittaja, suoritus oli ihan hyvä, mutta elokuva oli kokonaisuudessaan aika keskinkertainen.
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Itselleni oli jonkinmoinen yllätys että parhaan naissivuosan Oscar meni Jamie Lee Curtisille. Mielestäni Angela Basset teki vahvempaa jälkeä BB kakkosessa molemmat leffat nähneenä. Tuo Everything Everywhere All at Once oli kyllä melkoisen hypen kohteena. Omaan makuun leffa oli ihan hauskakin välillä ja siistejä toimintakohtauksia jne. Mutta ihan kaikkea hehkutusta en ymmärtänyt.
Täytyy katsella se Tár, jotta voi miettiä menikö paras naispääosakin väärään osoitteeseen. Eikä siinä, kyllä Yeoh oli myös hyvä roolissaan.
korpipaa
VIP
- Liittynyt
- 6.4.2006
- Viestejä
- 3 682
Roolisuoritukset ovat elokuvan parhaimmistoa, erityisesti Fraser on vakuuttava, vilpittömyydellään, avoimuudellaan ja hellyyden osoituksillaan. Fraser tarjoaa mahtavan ja muista selkeästi erottuvan suorituskyvyn Charliena, välittäen monenlaisia tunteita hienovaraisesti ja vivahteikaasti. Hänen fyysinen suorituskykynsä Charliena, rajoittaa hänen kykyjään suuren koonsa johdosta joka toisaalta tuo normaalista poikkeavan mahdollisuuden.
Osittain tästä syystä, nämä rajoitukset tuovat rooliin sekä hahmoon, haavoittuvuuden ja inhimillisyyden tunteen.
Elokuva käsittelee vaikeita asioita, vilpittömyydellä ja herkkyydellä. Ei koskaan käytä emotionaalista manipulointia, sentimentaalisuutta tai karuja tapahtumia ja aiheita hyödyksi elokuvassa, ainoastaan saadakseen katsojasta tunne reaktion.
Ohjaaja Darren Aronofsky tarjoaa rehellisen ja aidon muotokuvan miehestä, joka kamppailee itsensä ja tekojensa kanssa, päästäkseen yhteisymmärykseen ja sovittaakseen menneisyydensä, jotta saisi mahdollisuuden siirtyä eteenpäin. Elokuva on visuaalisesti näppärä ja taidokas. Elokuvakuvaaja Matthew Libatique käyttää värejä ja valaistusta ilmapiirin välittämiseen. Vaimennetut sävyt ja hienovarainen valaistus luovat läheisyyden ja itsetutkiskelun tunteen. Asetus ja tyyli herättävät katsojassa klaustrofobian ja ansaan jäämisen tunteen, elokuva osaa hyvin samaistaa katsojalle, miltä tuntuu elää Charlien koon rajoittamaa elämää.
Kaikki sivuhahmot antavat elokuvassa aivan loistavat roolisuoritukset. Ja tässä onkin elokuvan ehkäpä parhaat puolet mutta myös toisaalta rajoittuvuus.
Se on hyvä elokuva muttei loistava. Ilman näitä roolisuorituksia, etenkin Brenda Fraser suoritusta, elokuva jäisi keskivertoiseksi tekeleeksi. Kaiken kaikkiaan The Whale on monimutkaisesti muotoiltu elokuva, joka vangitsee ihmishengen olemuksen.
On vaikea sanoa, voiko elokuvan katsomista suositella. Vastaus on samaan aikaan KYLLÄ ja EI.
Viimeksi muokattu: