- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Tätä odotan mielenkiinnolla.
Elokuva-arvostelut!
- Keskustelun aloittaja lentsikka
- Aloitettu
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Oldboy (2003) - IMDb 8,4
Ekana sanon et miksi tykkään laittaa tästä leffasta tuon mustan kuvan missä on pelkkä leffan nimi, johtuu et leffa kun varsinaisesti alkaa niin tulee tosi komee alkunäytös jossa on kelloja tikittämässä ja samalla kuuluu kirkon kellojen kaltaista kaikuvaa pauketta. Kun tulee Oldboy teksti ruutuun niin nuo vinoittain olevat kirjaimet toimii viisareina kuvaten kelloa ja aikaa mikä on leffassa tosi isona asiana. Tuota aika asiaa pohdiskellaan hienosti Oh Dae Su: n kautta muunmuassa kun hän sanoo "jos olisin tiennyt että olen vangittuna 15 vuotta olisiko se ollut helpompaa vai vaikeampaa." ja tuo oli vaan yks esimerkki lukuisista muista
sitten tuo leffan nimi Oldboy tulee jos oikein tulkitsin niin siitä miten mies on 15v aikana vanhentunut paljon enkä tarkoita vaan fyysisesti vaan paljon enemmänkin sitä, että sisältäänkin mies on muuttunut tuona aikana vanhaksi väsyneeksi mieheksi.
Juoni on ihan uskomattoman hyvin rakennettu kokonaisuus, etenkin leffan lopussa siellä kattokerroksessa vasta kunnolla tajuaa miten älyttömän nokkelasti leffan juoni on rakennettu. Kaikenlaista kikkailua on leffa täynnä. Sitten kerronta leffassa on upeaa, missään leffassa nähnyt vastaavaa pohdiskelua kuin tässä. Enkä tarkoita vaan pohdiskelevuuden määrästä vaan tuon pohdiskelevuuden nerokkaasta toteutuksesta. esimerkkeinä alla olevat, jotka ei ole todellakaan mitään päätöntä tai tekotaiteellista kuraa jotka ei tarkoita mitään. Ei todellakaan. Alla olevista lauseista mitä leffassa kuulee niin ekan noista oon tajunnut. kahta viimeistä en, mut hahmotan aivan selvästi et niillä on ihan oikea tarkoitus leffassa, leffa vaan on niin ovelasti rakennettu.
"vaikka en ole villipetoa parempi, kai minullakin on oikeus elää?"
"naura ja maailma nauraa kanssasi, itke ja itke yksin"
"hiekanjyvä tai kivilohkare, vedessä ne uppoavat samalla tavalla."
Aivan eri asiaan. Leffan epätodellisista tappelukohtauksista mietteitä. Vaikka ne oli todella epätodellisia, niin en ite rokota leffaa niistä, vaan enemminkin tykkäsin niistä, koska se sopi todella hyvin muutenkin leffan erittäin siistiin omaperäiseen toteutustyyliin. Tuota omaperäistä toteutusta on kaikki kohtaukset täynnä. Äärimmäiset plussat tuosta aina leffan alusta loppuun kekseliäästä ja aivan omaperäisestä tyylistä. Lisäksi nuo epätodelliset tappelut oli tärkeitä jotka vahvisti erään leffan teemaa, sitä kun Oh Dae Su mietiskelee onko muuttunut koston silmissä hirviöksi sisältään.
Lopun twistin sisältö on aivan karmiva, järkyttävä ja ihan sairas, mut leffa ei todellakaan yritä tuolla sairaalla asiallaan saada katsojassa mitään viihdettä aikaan saw leffojen kaltaisesti, vaan twisti on tehty puhtaasti sen takia niin sairaaksi et päähenkilö leffassa tajuais totaalisesti miten on pilannut toisen elämän kokonaan, jos twisti ei olis ollut mikään tosi paha vaan joku lievä juttu niin ei leffan voimakkaat pointit ois toiminut todellakaan.
Leffan isoimpina teemoina on kosto, anteeksipyyntö ja anteeksianto. Kosto ja anteeksipyyntö asioina on viety tylyllä tavavlla äärimmäisiin paisuen mittasuhteisiin , joka todellakin herättää ajatuksia ja sitten tuo anteeksianto asia oli täynnä sisältöä. Tyyppi joka vangitsti päähenkilön, niin hänellä ei ole enää mitään motiivia elää ja ainut mikä pitää hänet elossa on se et ennenkuin hän lähtee oman käden kautta, niin hän haluaa päähenkilön ymmärtävän päässään totaalisesti et miten mies on pilannut hänen elämänsä.
Leffan kaikkein tärkein asia joka oli koko leffan ydin, on että miten ihan totaalisti kantapään kautta keinoilla pakotetaan ihminen kelailee omaa elämää ja tajuamaan miten pieneltä tuntuva asia on pilannut toisen ihmisen koko elämänsä, et päähenkilö tajuais aivan täysin et miten on pilannut toisen elämän. Imo pohdiskelevin leffa koskaan ja saati kun tuo pohdiskelu ei rajoitu siihen et katsojana pohtii päähenkilön asiaa, vaan leffa laittaa itse katsojankin tai ainakin mut kelaa omaa elämääni ja miettimään itseäni ihmisenä ja tekemiäni virheitä, joista en oo kovin ylpee. Yks leffahistorian siisteimmistä kohtauksista oli se lopun kattokerros kohtaus. Siinä käsitellään niin diippejä juttuja ja mennään tosiaan niin äärimmäisiin mittasuhteisiin asioissa.
Leffan lopetus on erittäin tyylikäs siellä lumisessa paikassa.
10
Ekana sanon et miksi tykkään laittaa tästä leffasta tuon mustan kuvan missä on pelkkä leffan nimi, johtuu et leffa kun varsinaisesti alkaa niin tulee tosi komee alkunäytös jossa on kelloja tikittämässä ja samalla kuuluu kirkon kellojen kaltaista kaikuvaa pauketta. Kun tulee Oldboy teksti ruutuun niin nuo vinoittain olevat kirjaimet toimii viisareina kuvaten kelloa ja aikaa mikä on leffassa tosi isona asiana. Tuota aika asiaa pohdiskellaan hienosti Oh Dae Su: n kautta muunmuassa kun hän sanoo "jos olisin tiennyt että olen vangittuna 15 vuotta olisiko se ollut helpompaa vai vaikeampaa." ja tuo oli vaan yks esimerkki lukuisista muista
sitten tuo leffan nimi Oldboy tulee jos oikein tulkitsin niin siitä miten mies on 15v aikana vanhentunut paljon enkä tarkoita vaan fyysisesti vaan paljon enemmänkin sitä, että sisältäänkin mies on muuttunut tuona aikana vanhaksi väsyneeksi mieheksi.
Juoni on ihan uskomattoman hyvin rakennettu kokonaisuus, etenkin leffan lopussa siellä kattokerroksessa vasta kunnolla tajuaa miten älyttömän nokkelasti leffan juoni on rakennettu. Kaikenlaista kikkailua on leffa täynnä. Sitten kerronta leffassa on upeaa, missään leffassa nähnyt vastaavaa pohdiskelua kuin tässä. Enkä tarkoita vaan pohdiskelevuuden määrästä vaan tuon pohdiskelevuuden nerokkaasta toteutuksesta. esimerkkeinä alla olevat, jotka ei ole todellakaan mitään päätöntä tai tekotaiteellista kuraa jotka ei tarkoita mitään. Ei todellakaan. Alla olevista lauseista mitä leffassa kuulee niin ekan noista oon tajunnut. kahta viimeistä en, mut hahmotan aivan selvästi et niillä on ihan oikea tarkoitus leffassa, leffa vaan on niin ovelasti rakennettu.
"vaikka en ole villipetoa parempi, kai minullakin on oikeus elää?"
"naura ja maailma nauraa kanssasi, itke ja itke yksin"
"hiekanjyvä tai kivilohkare, vedessä ne uppoavat samalla tavalla."
Aivan eri asiaan. Leffan epätodellisista tappelukohtauksista mietteitä. Vaikka ne oli todella epätodellisia, niin en ite rokota leffaa niistä, vaan enemminkin tykkäsin niistä, koska se sopi todella hyvin muutenkin leffan erittäin siistiin omaperäiseen toteutustyyliin. Tuota omaperäistä toteutusta on kaikki kohtaukset täynnä. Äärimmäiset plussat tuosta aina leffan alusta loppuun kekseliäästä ja aivan omaperäisestä tyylistä. Lisäksi nuo epätodelliset tappelut oli tärkeitä jotka vahvisti erään leffan teemaa, sitä kun Oh Dae Su mietiskelee onko muuttunut koston silmissä hirviöksi sisältään.
Lopun twistin sisältö on aivan karmiva, järkyttävä ja ihan sairas, mut leffa ei todellakaan yritä tuolla sairaalla asiallaan saada katsojassa mitään viihdettä aikaan saw leffojen kaltaisesti, vaan twisti on tehty puhtaasti sen takia niin sairaaksi et päähenkilö leffassa tajuais totaalisesti miten on pilannut toisen elämän kokonaan, jos twisti ei olis ollut mikään tosi paha vaan joku lievä juttu niin ei leffan voimakkaat pointit ois toiminut todellakaan.
Leffan isoimpina teemoina on kosto, anteeksipyyntö ja anteeksianto. Kosto ja anteeksipyyntö asioina on viety tylyllä tavavlla äärimmäisiin paisuen mittasuhteisiin , joka todellakin herättää ajatuksia ja sitten tuo anteeksianto asia oli täynnä sisältöä. Tyyppi joka vangitsti päähenkilön, niin hänellä ei ole enää mitään motiivia elää ja ainut mikä pitää hänet elossa on se et ennenkuin hän lähtee oman käden kautta, niin hän haluaa päähenkilön ymmärtävän päässään totaalisesti et miten mies on pilannut hänen elämänsä.
Leffan kaikkein tärkein asia joka oli koko leffan ydin, on että miten ihan totaalisti kantapään kautta keinoilla pakotetaan ihminen kelailee omaa elämää ja tajuamaan miten pieneltä tuntuva asia on pilannut toisen ihmisen koko elämänsä, et päähenkilö tajuais aivan täysin et miten on pilannut toisen elämän. Imo pohdiskelevin leffa koskaan ja saati kun tuo pohdiskelu ei rajoitu siihen et katsojana pohtii päähenkilön asiaa, vaan leffa laittaa itse katsojankin tai ainakin mut kelaa omaa elämääni ja miettimään itseäni ihmisenä ja tekemiäni virheitä, joista en oo kovin ylpee. Yks leffahistorian siisteimmistä kohtauksista oli se lopun kattokerros kohtaus. Siinä käsitellään niin diippejä juttuja ja mennään tosiaan niin äärimmäisiin mittasuhteisiin asioissa.
Leffan lopetus on erittäin tyylikäs siellä lumisessa paikassa.
10
JP Fux
VIP
- Liittynyt
- 13.10.2004
- Viestejä
- 19 544
Kill the Irishman 10/10
En oo tätä tainnut ikinä edes "arvostella" tänne, joten pieniä ajatuksia leffasta:
Tää on täydellinen elokuva.
Plussaa:
+ Ray Stevenson näyttelee täydellisesti Danny Greeneä. ERITTÄIN aliarvostettu näyttelijä.
+ Elokuvassa ei taida olla yhtään huonoa / surkeaa näyttelijää tai roolisuoritusta. Huonoimmillaankin kaikki toimii hyvin.
+ Elokuvan aihe kiinnostaa minnuu aivan älyttömän paljon ja vaikka tätä kyseistä tarinaa on nyt väritelty monilta osin ja muokkailtu, ei se haittaa. Elokuvana toimii varmasti näin paremmin.
+ Toimintaa ja rauhallisempaa juonellista kerrontaa on täydellisessä suhteessa.
+ Tappelukohtaukset ei ole mitään hollywood ninjailua, vaan suht "realistisia".
Edelleen pakko hehkuttaa Stevensonin karismaa! Tekee kyllä omaan makuun parhaimman roolisuorituksensa ikinä. Ei varmasti mikään Oscarin veroinen suoritus, eikä moni edes pidä minään, mutta en tiedä miksi, miulle tää toimi uskomattoman hyvin!
Miinukset:
- Tyttöystäväni negatiiviset huudot kun sanon noin kerran viikossa että katotaanko Kill the Irisman. Ei kuulema tarvitse katsoa joka viikko.
- Edelleen saman naisen reaktio kun leikkisästi elokuvan jälkeen pienessä humalassa huusin olevani Danny Green ja vastaukseksi sain: "Sä oot savosta, et näytä yhtään Irlantilaiselta eikä sulla kasva tuommoset viikset".
Lopputulos: Naiset eivät ymmärrä hyvien elokuvien päälle ja haluavat väkisin satuttaa miehiä. Hävetkää!
En oo tätä tainnut ikinä edes "arvostella" tänne, joten pieniä ajatuksia leffasta:
Tää on täydellinen elokuva.
Plussaa:
+ Ray Stevenson näyttelee täydellisesti Danny Greeneä. ERITTÄIN aliarvostettu näyttelijä.
+ Elokuvassa ei taida olla yhtään huonoa / surkeaa näyttelijää tai roolisuoritusta. Huonoimmillaankin kaikki toimii hyvin.
+ Elokuvan aihe kiinnostaa minnuu aivan älyttömän paljon ja vaikka tätä kyseistä tarinaa on nyt väritelty monilta osin ja muokkailtu, ei se haittaa. Elokuvana toimii varmasti näin paremmin.
+ Toimintaa ja rauhallisempaa juonellista kerrontaa on täydellisessä suhteessa.
+ Tappelukohtaukset ei ole mitään hollywood ninjailua, vaan suht "realistisia".
Edelleen pakko hehkuttaa Stevensonin karismaa! Tekee kyllä omaan makuun parhaimman roolisuorituksensa ikinä. Ei varmasti mikään Oscarin veroinen suoritus, eikä moni edes pidä minään, mutta en tiedä miksi, miulle tää toimi uskomattoman hyvin!
Miinukset:
- Tyttöystäväni negatiiviset huudot kun sanon noin kerran viikossa että katotaanko Kill the Irisman. Ei kuulema tarvitse katsoa joka viikko.
- Edelleen saman naisen reaktio kun leikkisästi elokuvan jälkeen pienessä humalassa huusin olevani Danny Green ja vastaukseksi sain: "Sä oot savosta, et näytä yhtään Irlantilaiselta eikä sulla kasva tuommoset viikset".
Lopputulos: Naiset eivät ymmärrä hyvien elokuvien päälle ja haluavat väkisin satuttaa miehiä. Hävetkää!
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Moro. Ite en oo nyt viimeaikoina tehnyt arvosteluja, ku vaan pelannut ja pelannut. Mut descentille pitkästä aikaa pari kyssäriä. Sun arvostelu tai vaikka mietteet ois joskus ihan älyttömän mielenkiintoista kuulla Oldboysta.
Toinen kysymys. Muistan et olisit joskus sanonut et tykkäät The Witch: sta niin kiinnostaa et mitä pidit saman ohjaajan The Lighthousesta?
Toinen kysymys. Muistan et olisit joskus sanonut et tykkäät The Witch: sta niin kiinnostaa et mitä pidit saman ohjaajan The Lighthousesta?- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Parin päivän leffa saldoa taas, hyviä elokuvia kaikki.
Timecrimes
Live Flesh
Mondays In The Sun
Common Wealth
Timecrimes
Live Flesh
Mondays In The Sun
Common Wealth
JP Fux
VIP
- Liittynyt
- 13.10.2004
- Viestejä
- 19 544
Mortal Kombat 9/10
Tää oli tullu netflixiin niin kattelin eilen. On tää kyllä edelleen aivan helvetin viihdyttävä. Muistan kun tän nassikkana ostin meidän lähi Prismasta VHSsänä ja olin kyllä hetken kaveriporukan kovin jätkä! Varmaan ennätysnopeaan kuluin nauha puhki ja jossain vaiheessa isäkin sano että oisko pitäny tehä jotain muuta välillä kun kattoa Mortal Kombattia pukeutuneena Scorpioniksi! Kyllä, miulla oli semmonen puku ite tehtynä. Harmi ettei tuolloin tajunnut lähteä näyttelijäksi erikoistumaan kamppailuleffoihin, sen verran mallikasta ninjailua tuli tuo puku päällä harrastettua. Jopa niin rajusti että naapurin mummotkin kysyi vanhemmiltani että onkohan sillä teidän pojalla kaikki ok. No ei ollu sillon, eikä oo vieläkään!
No okei, ehkä tällä leffalla on miulle isompi merkitys kuin monelle muulle, joten pisteisiin ei ehkä kannata sokeasti uskoa.
Taidan kattoo tänään uudestaan!
Tää oli tullu netflixiin niin kattelin eilen. On tää kyllä edelleen aivan helvetin viihdyttävä. Muistan kun tän nassikkana ostin meidän lähi Prismasta VHSsänä ja olin kyllä hetken kaveriporukan kovin jätkä! Varmaan ennätysnopeaan kuluin nauha puhki ja jossain vaiheessa isäkin sano että oisko pitäny tehä jotain muuta välillä kun kattoa Mortal Kombattia pukeutuneena Scorpioniksi! Kyllä, miulla oli semmonen puku ite tehtynä. Harmi ettei tuolloin tajunnut lähteä näyttelijäksi erikoistumaan kamppailuleffoihin, sen verran mallikasta ninjailua tuli tuo puku päällä harrastettua. Jopa niin rajusti että naapurin mummotkin kysyi vanhemmiltani että onkohan sillä teidän pojalla kaikki ok. No ei ollu sillon, eikä oo vieläkään!
No okei, ehkä tällä leffalla on miulle isompi merkitys kuin monelle muulle, joten pisteisiin ei ehkä kannata sokeasti uskoa.
Taidan kattoo tänään uudestaan!
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Tosa on nyt tosi tarkkaan pohtien väsätty lista, jossa on totaalisia yllätyksiä mitä ei multa odottais, ei oo mm enää pelkkiä Aasialaisia leffoja
- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Väijyn tämän myöhemmin ajatuksella, uskon että taas taattua laatua kun sut tietää sekä varmasti suurin osa leffoista mitä itse pitää korkeassa arvossa. Hieno homma että jaksat duunaa näitä.Tosa on nyt tosi tarkkaan pohtien väsätty lista, jossa on totaalisia yllätyksiä mitä ei multa odottais, ei oo mm enää pelkkiä Aasialaisia leffoja
- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
No worries, sit kun on aikaa.
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Siinä se on! Piti tehdä top 50 mut innostuin tekee 60 een asti.
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Hyvä lista 
Tarvis kyllä tuo alkuperäinen Ghost in the Shell katsoa kun sunkin listalla noin korkealla. Oletko @Tigre nähnyt sen Scarlett Johanssonin version? Olen ymmärtänyt ei pääse alkuperäisen tasolle, vaikkakin visuaalisesti on hieno. Itse en voi verrata kun alkuperäinen on näkemättä vielä.
Katselin pitkästä aikaa loistavan satiirin sodasta eli Starship Troopers (1997)
Verhoeven tekee sitä mitä parhaiten osaa eli verhoaa verenvuodatuksen ja raakuuden alle satiiria sodasta ja median vaikutuksesta. Naureskelin kun lapset tallovat ötököitä koulun pihalla ja opettaja kannustaa taustalla. Myös ne uutisvälähdykset, joissa pusketaan propagandaa saavat hymyilemään. Samoin viittaukset natsi-Saksaan ja fasismiin ovat ilmiselviä, esimerkiksi Neil Patrick Harrisin esittämän hahmon sotilaspuku ei jätä mitään arvailujen varaan.
Tehosteet ovat kestäneet kohtuu hyvin aikaa, vaikkakin joissain kohdissa ottavat silmään. Tämän huomaa parhaiten päivällä tapahtuvissa kohtauksissa ja ötököiden "jalkaväki" erottuu tässä muista möttiäisistä. Silti elokuva vie mukanaan rakentamaansa maailmaan. Pääosiin valittiin silloin melko tuntemattomia nimiä ja pääosin tekevät ihan kohtuullista työtä. Tosin Denise Richards loistaa kyllä ihan muilla avuilla kun näyttelyllään..
Jatko-osia en ole nähnyt, enkä katso. Alkuperäinen for the win!
8/10
Tarvis kyllä tuo alkuperäinen Ghost in the Shell katsoa kun sunkin listalla noin korkealla. Oletko @Tigre nähnyt sen Scarlett Johanssonin version? Olen ymmärtänyt ei pääse alkuperäisen tasolle, vaikkakin visuaalisesti on hieno. Itse en voi verrata kun alkuperäinen on näkemättä vielä.Katselin pitkästä aikaa loistavan satiirin sodasta eli Starship Troopers (1997)
Verhoeven tekee sitä mitä parhaiten osaa eli verhoaa verenvuodatuksen ja raakuuden alle satiiria sodasta ja median vaikutuksesta. Naureskelin kun lapset tallovat ötököitä koulun pihalla ja opettaja kannustaa taustalla. Myös ne uutisvälähdykset, joissa pusketaan propagandaa saavat hymyilemään. Samoin viittaukset natsi-Saksaan ja fasismiin ovat ilmiselviä, esimerkiksi Neil Patrick Harrisin esittämän hahmon sotilaspuku ei jätä mitään arvailujen varaan.
Tehosteet ovat kestäneet kohtuu hyvin aikaa, vaikkakin joissain kohdissa ottavat silmään. Tämän huomaa parhaiten päivällä tapahtuvissa kohtauksissa ja ötököiden "jalkaväki" erottuu tässä muista möttiäisistä. Silti elokuva vie mukanaan rakentamaansa maailmaan. Pääosiin valittiin silloin melko tuntemattomia nimiä ja pääosin tekevät ihan kohtuullista työtä. Tosin Denise Richards loistaa kyllä ihan muilla avuilla kun näyttelyllään..
Jatko-osia en ole nähnyt, enkä katso. Alkuperäinen for the win!
8/10
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Kiitos! En oo sitä Scarletin versiota nähnyt, enkä aiokaan nähdä.
Sit tuosta et miks on tuo anime Ghost in the Shell noin korkealla, johtuu et sen leffan tarinankerronta on sellaista et en oo missään leffassa nähnyt niin tasokasta kerrontaa ja dialogia. Idea / juoni kanssa supersiisti ja erittäin mielikuvituksellinen visuaalisuus toteutuksessa, musiikit 10+ ja se tunnelma... mm dystopinen, mut ite tykkään kaikkein eniten siitä upesta surrealistisesta tunnelmasta kera musiikkeineen. Niin ja sit vielä ihan perhanan pohdiskeleva leffa.
Sit tuosta et miks on tuo anime Ghost in the Shell noin korkealla, johtuu et sen leffan tarinankerronta on sellaista et en oo missään leffassa nähnyt niin tasokasta kerrontaa ja dialogia. Idea / juoni kanssa supersiisti ja erittäin mielikuvituksellinen visuaalisuus toteutuksessa, musiikit 10+ ja se tunnelma... mm dystopinen, mut ite tykkään kaikkein eniten siitä upesta surrealistisesta tunnelmasta kera musiikkeineen. Niin ja sit vielä ihan perhanan pohdiskeleva leffa.- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Orkkis Ghost on Animen top 5 listalla itselläni, sinne menee vielä Akira, Nausicaä: Valley of the Wind, Princess Mononoke, Spirited Away. Toi versio missä Scarlett ihan semi viihdyttävä, mutta ei todellakaan tuo sitä samaa mitä Tigre hyvin ilmaisi Anime version tuovan. Ghost in the Shell(1995) hipoo täydellisyyttä ja sen takia se on oma suosikkini vielä vuosien jälkeen, kestää katselemista yhä uudelleen ja uudelleen sekä vain paranee elokuvana näin.
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Katos perkule. luni sulla on melkein sama animejen top 5 ku mulla paitsi Akiraa en oo nähnyt.
1. Ghost in the Shell
2. Princess Mononoke
3. Spirited Away
4. Nausicaä: Valley of the Wind
5. Grave of the Fireflies
Tää on muuten Mononokesta helvetin tyylikäs ja komee kohtaus. Kun Ashitaka menee tuon suden kaa juttelee ja alkaa soimaan alla oleva laulu 1:17 lähtien etenkin.
1. Ghost in the Shell
2. Princess Mononoke
3. Spirited Away
4. Nausicaä: Valley of the Wind
5. Grave of the Fireflies
Tää on muuten Mononokesta helvetin tyylikäs ja komee kohtaus. Kun Ashitaka menee tuon suden kaa juttelee ja alkaa soimaan alla oleva laulu 1:17 lähtien etenkin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Terminator 2 (1991)
Ei juma kun rakastan tätä elokuvaa. Katsonut varmaan sata kertaa elämäni aikana. Muksuna katsottiin kaverien kanssa kuukauden verran joka päivä. En kyllästy koskaan tähän ja kilpailee Alien kakkosen, Tappava ase kakkosen ja Imperiumin vastaiskun kanssa parhaasta jako-osasta ikinä mun kirjoissani.
Aikana jolloin James Cameron ei ollut vielä sekoilemassa Avatarin maailmassa vaan teki laatukamaa, oli tämä ehkäpä hänen kruununjalokivensä. Vaikkakin kaverilla on kyllä kova track record varsinkin 80-luvulla.
Elokuva jatkaa siis ensimmäisen (huikean) elokuvan tarinaa ja tällä kertaa tuhoajia lähtee menneisyyteen kaksi kappaletta ja ensimmäisellä kerralla luulin että arska on taas pahiksena ja Robert Patrickin esittämä hahmo on hyvä. Kunnes tulee se tietty kohtaus siellä ostoskeskuksen käytävällä. Ja siitä lähtee käyntiin jahti, joka loppuu vasta parin tunnin päästä miljoonan hylsyn ja muutaman miehisen kyyneleen jälkeen. Ohjaus on upeaa, näyttelijät tekevät hienoa työtä. Varsinkin Hamilton, Furlong ja Patrick. Arska on tietysti totutun kova, mutta nuo edellä mainitut vetävät vielä hieman paremmin mielestäni tässä. Varsinkin Robert Patrickin esittämä T-1000 on todella uhkaava pahis ja hänen liikkeet, eleet ja katse aiheuttavat edelleen kylmiä väreitä. Tällä kertaa pahis ei ole mikään tankin kokoinen vaan enemmänkin todellinen soluttautuja, joka voi ottaa toisen ihmisen muodon, omaa enemmän tunnetta ja osaa sulautua lattiaan. Linda Hamilton on täysin eri hahmo kuin ekassa elokuvassa, jossa on viaton nuori nainen joka tempaistaan mukaan taisteluun. Tässä leffassa näkyy miten ensimmäisen osan tapahtumat ovat vaikuttaneet häneen ja hänestä tulee mieleen sodan karkaisema sotilas. Myös nuori Edward Furlong tekee hienoa työtä nuorena John Connorina. Hänen pitää näyttää monia tunnetiloja ja ei ärsytä missään vaiheessa. Lopussa hänen ja arskan välille muodostuu jo isän ja pojan suhde, mitä pojalla ei ole koskaan ollut. Samoin Sarah alkaa luottaa pelkäämäänsä koneeseen.
Myös elokuvan rytmitys on omaan makuun hieno ja upeita toimintakohtauksia seuraa väkevää draamaa ja epätoivoa kun erilleen kasvaneet äiti ja poika yrittävät löytää suhteensa uudelleen ja John alkaa osoittaa tulevan johtajan merkkejä.
Puhutaan hetki elokuvan erikoistehosteista, jotka näyttävät edelleen helvetin hyvältä. Aikoinaan häikäisevät kohtaukset toimivat edelleen tosi hyvin ja Cameron osasi sekoittaa upeasti tietokoneella tehtyjä ja praktikaalitehosteita lavasteisiin ja pienoismalleihin. Alunperin Cameron ajatteli jo ekaan elokuvaan nestemäisestä metallista koostuvaa tuhoajaa, mutta tekniikka ei ollut vielä kehittynyt siihen pisteeseen. Mieleen on jäänyt tietysti kaikki T-1000 kohdat kun menee kalterien läpi yms. Samoin se kohta kun helikopteri lentää siellä sillan alla. Se tehtiin oikeasti ja mikään koneella tehty ei pääse samaan immersioon.
Sitten musiikit ja on muuten hemmetin kova soudtrack by Brad Fiedel. Tunnelman luomisessa musiikin tärkeys näkyy todella hyvin tässä elokuvassa. Uhkaavissa kohdissa fiilis ja jännitys nousee kattoon ja kun on surullinen hetki niin musiikki täydentää sitä tunnetta hienosti. Menee ihan sinne kärkisijoille kun puhutaan elokuvien musiikeista.
On hauska poimia pieniä juttuja kuten se että Robert Patrick opetteli olemaan räpyttämättä silmiään kun ampuu aseella tai ampumaan molemmilla käsillä, koska T-tonnilla ei ole mitään vahvempaa käsisyyttä. Tai kun se kasvattaa lisäkäsiä helikopterijahdissa että voi ladata ja ohjata samaan aikaan. Tai kun John on pelastanut Sarahin sieltä mielisairaalasta ja ovat siellä poliisiautossa. John luulee että äiti tulee halaamaan, mutta se tarkistaakin vain onko luodinreikiä missään jne.
Oikeastaan ainoat pienet huomautukset tulevat siitä että teatteriversiosta oli leikattu pois muutama tärkeä kohtaus. Esimerkiksi kohtaus jossa John ja Sarah avaavat tuhoajan pään ja säätävät sen sirun oppimisasentoon. Se selittää arskan vitsailut ja lopun toteamuksen että ymmärtää miksi ihmiset itkevät. John estää äitiään tuhoamasta sitä sirua ja kehoittamaan luottamaan häneen. Samoin kohta missä näkyy miten T-1000 menee epäkuntoon kun on ensin jäätynyt ja räjähtänyt palasiksi+sulanut ja koonnut itsensä. Nykyään en katso lainkaan sitä teatteriveriota vaan ainoastaan sen pidemmän erikoisversion. On muuten Cameronin tapa tehdä elokuvistaan pidemmät versiot ja usein pidän niistä enemmän. Samoin joku voisi puhua epäloogisuudesta kun ajatuksena oli hävittää kaikki jäljet tulevaisuuden teknologiasta, mutta arskan toinen käsivarsi jäi sinne rattaiden väliin. Tai miten T-1000 pystyi matkaamaan ajassa jos vain elävä kudos pääsee läpi. Oliko sillä nahkakudos päällä? Ja ehkä se atomipommikohtaus on hieman vanhentunut muutamasta kohdasta. Näkee selvästi että kyseessä on pienoismallit. Mutta nuo ovat aika olemattomia juttuja isossa kuvassa omalla kohdalla. Kaikesta löytää jotain nipotettavaa kun oikein etsii.
Kaiken kaikkiaan kyseessä on upea scifi/toiminta/jännitys-elokuva, jossa on myös väkevää draamaa mukana. Kaikki toimii sivuosien esittäjiä myöden.
10/10 ja yksi kaikkien aikojen toimintaelokuvista heittämällä.
Ps: tekisi mieli arvostella kaikki omat top 10 elokuvat jossain vaiheessa omaksi huviksi. Katsotaan saanko aikaiseksi.
Ei juma kun rakastan tätä elokuvaa. Katsonut varmaan sata kertaa elämäni aikana. Muksuna katsottiin kaverien kanssa kuukauden verran joka päivä. En kyllästy koskaan tähän ja kilpailee Alien kakkosen, Tappava ase kakkosen ja Imperiumin vastaiskun kanssa parhaasta jako-osasta ikinä mun kirjoissani.
Aikana jolloin James Cameron ei ollut vielä sekoilemassa Avatarin maailmassa vaan teki laatukamaa, oli tämä ehkäpä hänen kruununjalokivensä. Vaikkakin kaverilla on kyllä kova track record varsinkin 80-luvulla.
Elokuva jatkaa siis ensimmäisen (huikean) elokuvan tarinaa ja tällä kertaa tuhoajia lähtee menneisyyteen kaksi kappaletta ja ensimmäisellä kerralla luulin että arska on taas pahiksena ja Robert Patrickin esittämä hahmo on hyvä. Kunnes tulee se tietty kohtaus siellä ostoskeskuksen käytävällä. Ja siitä lähtee käyntiin jahti, joka loppuu vasta parin tunnin päästä miljoonan hylsyn ja muutaman miehisen kyyneleen jälkeen. Ohjaus on upeaa, näyttelijät tekevät hienoa työtä. Varsinkin Hamilton, Furlong ja Patrick. Arska on tietysti totutun kova, mutta nuo edellä mainitut vetävät vielä hieman paremmin mielestäni tässä. Varsinkin Robert Patrickin esittämä T-1000 on todella uhkaava pahis ja hänen liikkeet, eleet ja katse aiheuttavat edelleen kylmiä väreitä. Tällä kertaa pahis ei ole mikään tankin kokoinen vaan enemmänkin todellinen soluttautuja, joka voi ottaa toisen ihmisen muodon, omaa enemmän tunnetta ja osaa sulautua lattiaan. Linda Hamilton on täysin eri hahmo kuin ekassa elokuvassa, jossa on viaton nuori nainen joka tempaistaan mukaan taisteluun. Tässä leffassa näkyy miten ensimmäisen osan tapahtumat ovat vaikuttaneet häneen ja hänestä tulee mieleen sodan karkaisema sotilas. Myös nuori Edward Furlong tekee hienoa työtä nuorena John Connorina. Hänen pitää näyttää monia tunnetiloja ja ei ärsytä missään vaiheessa. Lopussa hänen ja arskan välille muodostuu jo isän ja pojan suhde, mitä pojalla ei ole koskaan ollut. Samoin Sarah alkaa luottaa pelkäämäänsä koneeseen.
Myös elokuvan rytmitys on omaan makuun hieno ja upeita toimintakohtauksia seuraa väkevää draamaa ja epätoivoa kun erilleen kasvaneet äiti ja poika yrittävät löytää suhteensa uudelleen ja John alkaa osoittaa tulevan johtajan merkkejä.
Puhutaan hetki elokuvan erikoistehosteista, jotka näyttävät edelleen helvetin hyvältä. Aikoinaan häikäisevät kohtaukset toimivat edelleen tosi hyvin ja Cameron osasi sekoittaa upeasti tietokoneella tehtyjä ja praktikaalitehosteita lavasteisiin ja pienoismalleihin. Alunperin Cameron ajatteli jo ekaan elokuvaan nestemäisestä metallista koostuvaa tuhoajaa, mutta tekniikka ei ollut vielä kehittynyt siihen pisteeseen. Mieleen on jäänyt tietysti kaikki T-1000 kohdat kun menee kalterien läpi yms. Samoin se kohta kun helikopteri lentää siellä sillan alla. Se tehtiin oikeasti ja mikään koneella tehty ei pääse samaan immersioon.
Sitten musiikit ja on muuten hemmetin kova soudtrack by Brad Fiedel. Tunnelman luomisessa musiikin tärkeys näkyy todella hyvin tässä elokuvassa. Uhkaavissa kohdissa fiilis ja jännitys nousee kattoon ja kun on surullinen hetki niin musiikki täydentää sitä tunnetta hienosti. Menee ihan sinne kärkisijoille kun puhutaan elokuvien musiikeista.
On hauska poimia pieniä juttuja kuten se että Robert Patrick opetteli olemaan räpyttämättä silmiään kun ampuu aseella tai ampumaan molemmilla käsillä, koska T-tonnilla ei ole mitään vahvempaa käsisyyttä. Tai kun se kasvattaa lisäkäsiä helikopterijahdissa että voi ladata ja ohjata samaan aikaan. Tai kun John on pelastanut Sarahin sieltä mielisairaalasta ja ovat siellä poliisiautossa. John luulee että äiti tulee halaamaan, mutta se tarkistaakin vain onko luodinreikiä missään jne.
Oikeastaan ainoat pienet huomautukset tulevat siitä että teatteriversiosta oli leikattu pois muutama tärkeä kohtaus. Esimerkiksi kohtaus jossa John ja Sarah avaavat tuhoajan pään ja säätävät sen sirun oppimisasentoon. Se selittää arskan vitsailut ja lopun toteamuksen että ymmärtää miksi ihmiset itkevät. John estää äitiään tuhoamasta sitä sirua ja kehoittamaan luottamaan häneen. Samoin kohta missä näkyy miten T-1000 menee epäkuntoon kun on ensin jäätynyt ja räjähtänyt palasiksi+sulanut ja koonnut itsensä. Nykyään en katso lainkaan sitä teatteriveriota vaan ainoastaan sen pidemmän erikoisversion. On muuten Cameronin tapa tehdä elokuvistaan pidemmät versiot ja usein pidän niistä enemmän. Samoin joku voisi puhua epäloogisuudesta kun ajatuksena oli hävittää kaikki jäljet tulevaisuuden teknologiasta, mutta arskan toinen käsivarsi jäi sinne rattaiden väliin. Tai miten T-1000 pystyi matkaamaan ajassa jos vain elävä kudos pääsee läpi. Oliko sillä nahkakudos päällä? Ja ehkä se atomipommikohtaus on hieman vanhentunut muutamasta kohdasta. Näkee selvästi että kyseessä on pienoismallit. Mutta nuo ovat aika olemattomia juttuja isossa kuvassa omalla kohdalla. Kaikesta löytää jotain nipotettavaa kun oikein etsii.
Kaiken kaikkiaan kyseessä on upea scifi/toiminta/jännitys-elokuva, jossa on myös väkevää draamaa mukana. Kaikki toimii sivuosien esittäjiä myöden.
10/10 ja yksi kaikkien aikojen toimintaelokuvista heittämällä.
Ps: tekisi mieli arvostella kaikki omat top 10 elokuvat jossain vaiheessa omaksi huviksi. Katsotaan saanko aikaiseksi.