- Liittynyt
- 12.11.2004
- Viestejä
- 7 755
Anna Karenina. Leo Tolstoin romaaniin perustuva elokuva, joka kertoo Pietarin yläluokkiin kuuluvien henkilöiden rakkaustarinat.
Elokuvateatteriin mennessäni odotin meneväni katsomaan "normaalia" historillista draamaa. Siinä vaiheessa elokuvan alkupuolella, kun tajusin elokuvan olevan valkokankaalle siirretty teatteripätkä, meinasin kääntyä kannoillani. En siksi ettenkö pitäisi teatterista, vaan siksi että en halua pääsääntöisesti sekoitettavan elokuvaa ja teatteria, koska silloin elokuvasta tulee helposti kohtausten ja näyttelijätyön osalta yliampuvaksi menevä teos.
Elokuvan edetessä kävi kuitenkin ilmi, ettei elokuva mennytkään pilalle moisesta. Teatterin keinoin elokuvaan saatiin voimakasta tunnelatausta, mikä sopi tähän elokuvaan mainiosti. Elokuvasta välittyi upeasti elämän kepeys, tuho, intohimo, petos, syyllisyys, itsekkyys, rakkaus, tuska, mustasukkaisuus, luopuminen... Samalla elokuva toi hyvin esille naisen heikon aseman ja vähäiset oikeudet.
Vaikka en pidäkään Keira Knightleysta näyttelijänä, niin tähän elokuvaan hänen tyylinsä sopi. Itse pidän häntä kauniina näyttelijänä, jonka repertuaari ilmeiden, eleiden ja muuntautumiskyvyn osalta ovat melkoisen suppeita. Tuntuu, että elokuvassa kuin elokuvassa hänen tärkein tehtävänsä on näyttää hyvältä, eteeriseltä ja intohimoiselta kaunottarelta. Muut näyttelijäsuoritukset olivat myös ihan hyviä ja tähän elokuvaan sopivia. Toisaalta tuntui, ettei roolisuorituksilla ollut erityistä merkitystä, koska kaikkea muuta oli niin paljon.
Elokuvan ohjaus oli taidokas ja puvustus sekä lavastus olivat erityisen onnistuneita. Erilainen elokuva, joka oli sekoitus elokuvaa ja "oopperamaista" teatteria, jolle annan 3,5-4 tähteä viidestä. Joihinkin katsojiin elokuva upposi vielä paremmin, sillä elokuvan loputtua jotkut katsojat taputtivat.
http://www.finnkino.fi/Event/299412/
Elokuvateatteriin mennessäni odotin meneväni katsomaan "normaalia" historillista draamaa. Siinä vaiheessa elokuvan alkupuolella, kun tajusin elokuvan olevan valkokankaalle siirretty teatteripätkä, meinasin kääntyä kannoillani. En siksi ettenkö pitäisi teatterista, vaan siksi että en halua pääsääntöisesti sekoitettavan elokuvaa ja teatteria, koska silloin elokuvasta tulee helposti kohtausten ja näyttelijätyön osalta yliampuvaksi menevä teos.
Elokuvan edetessä kävi kuitenkin ilmi, ettei elokuva mennytkään pilalle moisesta. Teatterin keinoin elokuvaan saatiin voimakasta tunnelatausta, mikä sopi tähän elokuvaan mainiosti. Elokuvasta välittyi upeasti elämän kepeys, tuho, intohimo, petos, syyllisyys, itsekkyys, rakkaus, tuska, mustasukkaisuus, luopuminen... Samalla elokuva toi hyvin esille naisen heikon aseman ja vähäiset oikeudet.
Vaikka en pidäkään Keira Knightleysta näyttelijänä, niin tähän elokuvaan hänen tyylinsä sopi. Itse pidän häntä kauniina näyttelijänä, jonka repertuaari ilmeiden, eleiden ja muuntautumiskyvyn osalta ovat melkoisen suppeita. Tuntuu, että elokuvassa kuin elokuvassa hänen tärkein tehtävänsä on näyttää hyvältä, eteeriseltä ja intohimoiselta kaunottarelta. Muut näyttelijäsuoritukset olivat myös ihan hyviä ja tähän elokuvaan sopivia. Toisaalta tuntui, ettei roolisuorituksilla ollut erityistä merkitystä, koska kaikkea muuta oli niin paljon.
Elokuvan ohjaus oli taidokas ja puvustus sekä lavastus olivat erityisen onnistuneita. Erilainen elokuva, joka oli sekoitus elokuvaa ja "oopperamaista" teatteria, jolle annan 3,5-4 tähteä viidestä. Joihinkin katsojiin elokuva upposi vielä paremmin, sillä elokuvan loputtua jotkut katsojat taputtivat.
http://www.finnkino.fi/Event/299412/
