Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


Oliko oma arvostelu (tämä ja edellinen), vai lainasitko tekstin jostain (esim. dvd:n takakannesta)? Ja et lainannut, olet elokuvakriitikkoainesta (onnittelut!) ja jos lainasit, niin laittaisitko lähteen ylös (vaikkakin olen käsittänyt, että tänne pitäisi laittaa omia eikä muiden arvosteluja)... :)
Kyllä ihan omaa tekstiä oli tuo viesti, samoin kuin aiemmatkin 95 viestiä, jotka olen tähän ketjuun kirjoittanut. Katson paljon elokuvia, hyviä ja huonoja, ja erityisesti hyvät elokuvat inspiroivat mua kirjoittamaan.



Citizen Kane (1941) :4:

Katsoin elokuvan Vargasin muistutettua minua yleissivistyksessäni olleesta aukosta

citizenkane_350x300.jpg


Nuoren Orson Wellesin ohjaama huumorilla höystetty mysteeridraama kertoo toimittajista, jotka etsivät salaperäistä ”Rosebudia” löytääkseen tarinan mediamoguli C. F. Kanen (Orson Welles itse) viimeisen lausahduksen takana. Kanen vaiheikas elämä kerrotaan takaumien kautta hauskasti ja eloisasti. Elämän ja kuoleman mysteerit nivoutuvat kiehtovasti yhteen sanan ”Rosebud” kanssa. Citizen Kane on teknisiltä saavutuksiltaan ja tarinaltaan periamerikkalaisen elokuvan merkkiteos ja kulmakivi. Silti ehkä juuri tuo ällöamerikkalaisuus estää minua antamasta elokuvalle viittä tähteä huolimatta kolmiulotteisen vaikutelman antavista lavasteista, vallankumouksellisen luovasta kameran ja valojen käytöstä, omaperäisestä kerronnasta, ajatuksia herättävästä lopusta sekä vaikutuksesta lukemattomiin myöhempiin elokuviin. Ymmärrän kuitenkin, miksi erityisesti elokuvaohjaajat pitävät tätä kaikkien aikojen parhaana filminä.



Valhalla Rising (2009) :2:

Olihan tämäkin pakko katsoa HC76:n reaktion luettuani

valhalla-rising-film.jpg


Nicolas Winding Refnin viimeisimmässä ohjaustyössä yksisilmäinen mykkä soturi (Mads Mikkelsen) kaipaa vuosien vankeuden jälkeen vapauteen. Odotin sekavaa taidepläjäystä, mutta ei Valhalla Rising ole mielestäni kovinkaan sekava eikä myöskään mitään suurta taidetta. Elokuva jää mytologisena allegoriana jollain tapaa vajaaksi eikä mene niin pitkälle kuin voisi mennä. Hidastempoisuutta ei voi oikeuttaa edes vähäeleiseen kuvastoon piilotetuilla yksityiskohdilla ja vihjeillä, koska sellaisia on harmillisen vähän. Lopun juonenkäänteet menevät älyttömyyden puolelle. Tunnelma on kuitenkin luotu kohtuullisen hyvin ja maisemat ovat komeita. Valhalla Rising on hitaudestaan huolimatta katsojan silmää miellyttävä paketti, jonka katsoo kerran ja unohtaa sitten.
 
On kyllä hyvä elokuva tämä Viimeinen Samurai. Pitkä elokuva, mutta ei tosiaan tuntunut siltä. Leffa oli näyttelijöitä myöten täydellinen. :5:

Näin. itsekin katsonut tuon leffan pari kertaa, osaksi ihan maisemien takia, elokuvahan on kuvattu Uudessa-Seelannissa kuten lotritkin. T: pienimuotoinen Uusi-Seelanti -fani.
 
Ei helvetti. Täytyy se myöntää. Olen juntti. Punaniskainen, sivistymätön juntti. Koitin nimittäin vilkuilla tuota Seventh Sealia, ja se nyt vaan heti alkumetreillä alko tökkimään niin pahasti ettei kertakaikkiaan pystyny kattomaan. Oli pakko vaihtaa Rocknrollaan, josta voinkin kertoa että tasaista Snatch/LockStock/Revolvermatskua, mutta jos pitää verrata, niin sanoisin että Snatch on paras, Rocknrolla toka, Lockstock kolmas ja revolver neljäs. Kaikki hyviä, mutta aivan, AIVAN liian samanlaisia. Samat läpät, samat koukut, katot yhen oot kattonu kaikki. Especially Snatch ja Lockstock = sama elokuva eri kansissa, vähän eri juoni.

Rocknrollassa diggasin siitä, että edes vähän eri näyttelijäkasti oli otettu kehiin. Harmi, ettei herra rocknrollia nyt niin kauheasti näkynytkään, ja kun näkyi, niin, no, suosittelen leffaa silti postworkouttiä vääntäessä, kuten yleensä leffani vahtaan.

Ehkä toi kova treeni + syvällinen, fiilistelevä noir-draama ei sovi yhteen. Vois ehkä joskus keskiyöllä lepopäivän päätteeksi syventyä katsomaan ja kokeilla josko siitä löytäisi jotain, mutta oon vieläkin niin äimänä tuosta Strangelovesta, etten oikein tiedä kannattaako mun edes yrittää näitä vanhoja "taideteoksia" sisäistää.

TOSIN Bridge on the river Kwai oli aivan mielettömän hyvä, vaikka en voi SIETÄÄ vanhojen leffojen tyyliä tehdä hienoistakin ja suht dramaattisista toimintakohtauksista jollain lailla koomisia jollain älyttömän paskoilla letkautuksilla tai yleisellä douchebaggeryllä.

Rocknrolla: 3/5
Kwai: 4/5 maisemista, jännityksestä ja näyttelijöistä, 3/5 kaikesta muusta.
 
Grown ups :2:

Tuntuu nämä nykypäivän "komediat" menevän vaan huonompaan ja huonompaan suuntaan. Tässäkin leffassa iso läjä tuttuja (ja hauskojakin) näyttelijöitä vaan silti niin huonoa läppää ettei mitään rajaa. Onhan se nyt selvä homma jos kersat otetaan leffassa mukaan mökkeilemään järvelle niin tällä yhtälöllä hyvät einekset huumorille on aika heikoilla - nämä fiilikset ekan 10min jälkeen ja eipä ne mikskään muuttunut leffan katottua. Oisko siellä 1-2 kohtuu hassua lainia lentäny jotka sai vähän ilmettä värähtämään joten ei nyt ihan nollille viittinyt kuitenkaan heittää.
 
Green Hornet
:2:

Turhaa paskaa vaikka nämä yleensä edes viihteestä meneekin. Tekstitykset välttämättömät, itse en ainakaan saanut Kato side-kickin sönkötyksestä juuri mitään selvää.
 
Once upon a Time in America (1984) :5:-

once_america_lead.jpg


Sergio Leonen ohjaajanuran loppuhuipennus kertoo amerikanjuutalaisen gangsteri David ”Noodles” Aaronsonin (Robert DeNiro) elämänvaiheista lapsuudesta vanhuuteen. Elokuva on säälimättömän raaka, haikean nostalginen ja eeppisen kolossaalinen tarina ystävyydestä, rakkaudesta sekä elämän arvaamattomuudesta. Vaikeita aiheita kuten nuoruuden heräilevää seksuaalisuutta ja menettämisen tuskaa käsitellään riipaisevan realistisesti. Ennio Morriconen ajoittain minimalistinen, ajoittain mahtipontinen musiikki sykähdyttää ehkä enemmän kuin koskaan. Once upon a Time in America on kaikin puolin upea elokuva, jonka katkera kauneus jää kummittelemaan katsojan mieleen vielä lopputekstien jälkeenkin.
 
Godfather II ;

Väkivallallisesti tuhraa,kuvaus italialaisen mafia perheen eelämästä.

Tylsä. Käytännössä pelkkää keskustelua koko elokuva. ei ole 3 ja puolen tunnin arvoinen,ainakaan äijäily mielessä.
 
Godfather II ;

Väkivallallisesti tuhraa,kuvaus italialaisen mafia perheen eelämästä.

Tylsä. Käytännössä pelkkää keskustelua koko elokuva. ei ole 3 ja puolen tunnin arvoinen,ainakaan äijäily mielessä.

Viihdyttävämpi kuitenkin verrattuna muihin Kummisetiin ja paras Kummisetä, toki on ykkönenkin hyvä.
 
Hella W: Hella Wuolijoen lifestoory typistettynä. Lyhyt pätkä, joka olisi kaivannut mielestäni lisää syvyyttä ja henkilöiden luonnekuvausta. Jätti jotenkin kylmäksi ja odotukset olivat korkeammalla.

Veijarit. Huonoa läppää, paikoitellen paskaa näyttelemistä, aikuistumattomien pikkupoikien kohellusta, joka oli kaikenlisäksi vielä huonoa sellaista. Ei kannata mennä katsomaan.
 
Blood Diamond - http://www.imdb.com/title/tt0450259/

Leonardo DiCaprio on joku jalokivien salakuljettaja ja painelee Sierra Leonessa perheensä kadottaneen neekerin kanssa. Jennifer Connelly leffan kissana. Fiktiivinen tarina on mukaansatempaava. Kyllä tää hyvä leffa on. :4:

The last king of Scotland - http://www.imdb.com/title/tt0455590/

Osittain tositapahtumiin perustuva tarina Ugandan suuresta sankarista Idi Aminista ja skotlantilaisesta nuoresta mieslääkäristä. Idi on kyl tosi symppis, Afrikka kaipaisi enemmänkin vastaavia sankareita. Hyvä leffa. :4:+

Hotel Rwanda - http://www.imdb.com/title/tt0395169/

Tositapahtumiin perustuva leffa Ruandan kansanmurhasta ja iloisesta neekeristä, Paulista, joka syvästi joviaalisena kaverina majoittaa turvaan hotelliinsa ison kasan tutseja. Paras näistä kolmesta leffasta, vaikka ei muutkaan huonoja olleet. :4:1/2

Päällimmäisenä näistä kolmesta elokuvasta tulee mieleen vain, että vittu nuo neekerit on kyllä tyhmiä.
 
127 tuntia :4:

Aron Lee Ralston:in tositarinaan perustuva lefu, pikku säväreitä leffa toi paikoitellen.. !


Mitä meistä tuli (2009)
:4:

MITÄ MEISTÄ TULI on elokuva luokkakokouksesta. Se on elokuva niistä kolmesta voimasta, jotka saavat lapsuudenajan ystävät vuosien jälkeen, seurauksia kavahtamatta, kohtaamaan toisensa sekä menneisyytensä: pelko, rakkaus ja kiitollisuudenvelka.
 
Tremors: :1:
Jumalauta mitä paskaa. Aikoinaan hauska sarja, josta tehty elokuva. vaiko toisinpäin. No oli miten oli, täyttä shaissea.

AntiChrist: :1:
Alun panokohtauksen jälkeen alkoi jatkuva torkahtelu, joka esti tästä "viihteestä" nauttimisen. Pitää ostaa tuo elokuva omaan hyllyyn vastaisuuden varalle, sikälimikäli uniongelmia taas esiintyy.
 
Once Were Warriors (1994) :4:

films_14.jpg


Uuden-Seelannin romanttisin rakastaja ja lämminhenkinen perheenisä Jake Heke (Temuera Morrison) näyttää, miten sydämen valittua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä. Elokuva ei hellistä, herkistä ja hempeilevistä kohtauksistaan huolimatta sorru liialliseen siirappisuuteen. Suosittelen kaikille romanttisen komedian ystäville! :haart:
 
Uuden-Seelannin romanttisin rakastaja ja lämminhenkinen perheenisä Jake Heke (Temuera Morrison) näyttää, miten sydämen valittua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä. Elokuva ei hellistä, herkistä ja hempeilevistä kohtauksistaan huolimatta sorru liialliseen siirappisuuteen. Suosittelen kaikille romanttisen komedian ystäville! :haart:
Luin tämän, sitten elokuvan tapahtumien kuvauksen imdb:stä. Olin hetken hieman hämmentynyt.
 
Back
Ylös Bottom