Elokuva-arvostelut!

Meta title: 🎬🔥 Elokuva-arvostelut räjäyttää totuuden valkokankaasta 🔥🎬

Meta description: Tykittäen suoraan ytimeen: rehelliset arviot, kovat tuomiot ja armoton Pakkis-asenne ilman filttereitä.


The Man from Earth (2007) :1:+

Annan yhden tähden pelkästään The Man from Earthin idealle, jossa 14000-vuotias mies kertoo elämästään ystävilleen, sekä plussan jalolle yritykselle keskustella jostakin elämää suuremmasta. Loppu elokuvasta onkin sitten uskomatonta kuraa. Dialogi on paskaa, juonenkäänteet ovat epäuskottavia jopa elokuvan logiikalla ajateltuna ja näyttelijäsuoritukset ovat indie-elokuvalle tyypillisiä, yliampuvia ja kömpelöitä. Lisäksi selviä faktavirheitä ynnä muita typeryyksiä löytyy enemmän kuin amerikkalaisesta historian oppikirjasta. Puolisivistyneet pseudointellektuellijenkit näkevät varmaan tässä suuren maailmaa mullistavan teoksen.

Älkää katsoko.
 
Columbu sanoi:
The Man from Earth (2007) :1:+



Älkää katsoko.
Click to expand...
No ohhoh. Näin ne leffamaut eroaa. The Man from Earth on ehdottomasti yksi parhaista leffoista mitä olen koskaan nähnyt. Se nyt vaan on jotain niin uskomatonta, että ensimmäisen kerran kun sen näin, olin täysin mykistynyt. Toisella kerralla sama juttu. Kolmatta kertaa en ole sitä vielä nähnyt, koska musta leffan katsominen liian usein pilaa sen. Shawshank Redemption on toinen sellainen leffa, jonka katsoin ensimmäisen kerran joku varmaan neljä vuotta sitten ja toisen kerran vasta tänä vuonna.
 
Powerhousu sanoi:
The Man from Earth on ehdottomasti yksi parhaista leffoista mitä olen koskaan nähnyt.
Click to expand...
Kunnioitan sun mielipidettä, mutten missään nimessä jaa sitä. En nyt löydä parempaa vertailukohtaa The Man from Earthille kuin pari päivää sitten katsomani Bergmanin Seitsemäs sinetti. Niissä keskustellaan samankaltaisista teemoista kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta ja kahdella hyvin erilaisella tyylillä. Seitsemäs sinetti on viiden tähden mestariteos, kun taas The Man from Earth jää mun nähdäkseni yhden tähden fiaskoksi, jonka idealla olisi ollut potentiaalia paljon enempään.
 
Columbu sanoi:
The Man from Earth (2007) :1:+

Annan yhden tähden pelkästään The Man from Earthin idealle, jossa 14000-vuotias mies kertoo elämästään ystävilleen, sekä plussan jalolle yritykselle keskustella jostakin elämää suuremmasta. Loppu elokuvasta onkin sitten uskomatonta kuraa. Dialogi on paskaa, juonenkäänteet ovat epäuskottavia jopa elokuvan logiikalla ajateltuna ja näyttelijäsuoritukset ovat indie-elokuvalle tyypillisiä, yliampuvia ja kömpelöitä. Lisäksi selviä faktavirheitä ynnä muita typeryyksiä löytyy enemmän kuin amerikkalaisesta historian oppikirjasta. Puolisivistyneet pseudointellektuellijenkit näkevät varmaan tässä suuren maailmaa mullistavan teoksen.

Älkää katsoko.
Click to expand...

Samaa mieltä, paitsi että en ole tarpeeksi viisas tajutakseni faktavirheitä. Näyttelijät oli pirun ärsyttäviä, toivoin heti alusta lähtien, että niistä puolet jollain ihmeen tavalla kuolisi pois.
 
2012 (2009) :1:+

Milloin olen viimeksi nähnyt leffassa näin paljon tahatonta huumoria? En varmaan koskaan, ei ainakaan näin äkkiseltään tule mieleen. Annettakoon tahattoman huumorin tuomasta viihdearvosta yksi tähti 2012:lle. Muuten elokuva onkin älyvapaata postmodernia maailmanloppupaskaa täynnä uskottavuuden täydellisesti pilaavia fakta- ja logiikkavirheitä sekä korneja ja yliteatraalisia juonenkäänteitä. CGI-efektit ovat sentään näyttäviä (siitä vielä plussa), ja niitä ihastellessa jaksoin jotenkuten katsoa 2½-tuntisen erikoistehostespektaakkelin alusta loppuun.

Jos päätät katsoa tämän antieeppisen rymistelyleffan, tee se mieluiten kaveriporukassa; alkoholin kohtuullinen nauttiminen on suositeltavaa.


...


The Boondock Saints II - All Saints Day (2009) :2:

Ensimmäisen Boondock Saintsin juonta turhankin läheisesti mukaileva ja Kummisetä Kakkosta härskisti kopioiva jatko-osa ei pääse lähellekään alkuperäisen Saintsin fiilistä. Henkilöt, tapahtumat ja ammuskelukoreografiat ovat tylsempiä kuin ykkösosassa eivätkä tarjoa katsojalle mitään uutta. Oman käden oikeuteen turvautuvia irkkusankareita näyttelevät Sean Patrick Flanery ja Norman Reedus onnistuvat kuitenkin pelastamaan elokuvan tyylillä ja karismalla.

Lisäksi Julie Benz on ilo silmälle; kohta nelikymppinen näyttelijätär on vuosi vuodelta hotimpi. En malta odottaa, että Julie täyttää 50!

2d3b0595-56de-45a2-8a4d-3e47a92655b6.jpg


:kuola:

Kaiken kaikkiaan The Boondocksaints II: All Saints Day on viihdyttävä rikos/action-leffa, muttei millään tasolla maailmaa mullistava. Katso, jos pidit The Boondock Saintsista etkä odota liikaa jatko-osalta.
 
henki sanoi:
Machete :4:

Ei ole paljon lisättävää edellisiin. Tosi kova leffa, kaikkea sitä mitä odotin Expendablesilta. Machete on törkeen cool jätkä. Vitun ruma, ei hymyile koskaan ja saa pesää kaikilta kissoilta. Plussaa useista tisseistä.
Click to expand...

Hyvin sanottu, ihan samaa mieltä. Diggailin kovasti ja naureskelin useissakin kohdissa.:4:

Jessica Alba :pano:
 
Old Dogs :1:

John Travoltan ja Robin Williamsin tähdittämä erittäin "hauska" leffa. Robin saa kuulla, että 7 vuotta sitten panohetkellä hän siitti 2 lasta. Lasten äiti ottaa yhteyttä Robiniin, koska ite joutuu vankilaan ja haluaa jonkun lapsenvahdiksi. Joten Travolta ja Robin alkaa vahtimaan näitä kakaroita. Eikö kuulostakkin loistavalta elokuvalta? Tästä elokuvasta komedia on kaukana, joten suosittelen elokuvaa perheellisille. En olisi odottanut tälläistä tekelettä itse tanssikuninkaalta.
 
henki sanoi:
Näyttelijät oli pirun ärsyttäviä, toivoin heti alusta lähtien, että niistä puolet jollain ihmeen tavalla kuolisi pois.
Click to expand...
Harmi, ettet sä ollut käsikirjoittajana, olis voinut tulla huomattavasti mielenkiintoisempi leffa ;)

Mulla oli tuota 2012-spitkaakkelia katsoessa vähän samanlainen fiilis, toivoin vaan, että kaikki kuolee mahdollisimman nopeasti (ja näyttävästi) pois ja elokuva päättyy.


Kalabob sanoi:
Tästä elokuvasta komedia on kaukana, joten suosittelen elokuvaa perheellisille.
Click to expand...
Häh?
 
Training Day
training-day-cover-3.jpg

Oli varmaan aika mones kerta kun katoin tän. Yleensä tykkään vähän omaperäimmistä ideoista leffoissa ja jos en olisi nähnyt ennen, niin en välttämättä ottaisi kaupasta mukaan, jos lukisin takakannesta juonen, mutta tämä vaan jotenkin tykittää ja lujaa. Ehdottomasti kyllä yks parhaimmista leffoista mitä oon nähny. Hyvä esim. miten hyvillä kohtauksilla ja näyttelyllä saa IMO peruskaurajuoni leffasta mestariteoksen. Denzel oli aika kovis ja veti loistavan roolin.
:5:


Orphan
orphan.jpg

Suhtauduin aluksi niin, että tämä on varmasti niitä NIIN nähtyjä kummitustyttö kauhuleffoja, mutta täähän olikin tosi hyvä. Tosin, en sanoisi kyllä ihan kauhuksi, ehkä jännitys. Ei ollu pelottava, enkä säikähdellyt, mutta juonellisesti pidin paljon. Ei lässähtänyt missään vaiheessa ja piti hyvin otteessaan. Se loppupään juonenkäänne tuli yhtä puun takaa, kuin Kuudennessa aistissa. Tai sitten oon vaan niin tyhmä, etten vaan tajunnut sitä jutun juonta aiemmin.:D Tosi iso plussa leffoissa tollaset yllättävät juonenkäänteet. Miinusta lopun klisee
taisteluista, kun "kuollaan" sitten noustaan "henkiin" ja taas antaa leffa olettaa, että nyt se kuoli, mut vielä sieltä pompataan viimeisillä voimilla kuitenkin kimppuun kimpuun. Vituttaa tollanen.
:4:
 
Resident Evil Afterlife

Kaikki muut osat nähneenä kyllähän tämänkin katsoi, mutta jotain kumminkin jäi uupumaan. 3D:nä tästäki leffasta olis varmasti saanut enemmän irti mutta nyt kun katsoin ilman niin vähän köyhältä vaikutti, kun nää elokuvat tuntuu menevän vain jatkuvasti enemmän visuaaliseen eikä juonelliseen suuntaan. Juoni oli niin itsestään selvä ja tietty tähän tulee jatkoa vielä moooonta elokuvaa.

Kumminkin ihan perus mättöä ja plussaa sille, että repesin kyllä Wenthworth Millerin roolille (kappas kappas, kaveri on vankilassa :D :D) ja tää kaveri ei kyllä osaa oikeen vaihtaa tota Prison Break-aksenttiaan pois. Mutta ihan hauska lisä siis.
Plussaa myös siitä, että leffassa oli RE5 pelistä tuttuja mököjä kuten iso kirvesnuijamieäs ja Blade-leukaperä-mököt ja dogit. Enää puuttuu vain lentävät neekerit...

:3:+
 
Insepsöni :5:

Tulipahan vihdoin nähtyä ja olihan se vähintään yhtä hyvä kuin oli hypetetty siellä sun täällä. On kyllä aika hemmetinmoinen mielikuvitus ollut ton leffan käsikirjottajilla, oli meinaa semmosta kikkailua nuo unihommelit että huhhuh. Vaikka nuo unijutut olikin aika överiksi vedetty niin homma kuitenkin toimi hyvin leffan kannalta eikä tullut sellasia "no nyt kyllä ampuu jo vähän yli" -fiiliksiä kesken katselun.

ps. Oli kyllä härö fiilis mennä nukkumaan ton leffan jälkeen...
 
Memento

memento.jpg


"Elokuvassa Guy Pearce näyttelee Leonard Shelbyä joka on menettänyt päähän kohdistuneen iskun vuoksi kyvyn muistaa uusia asioita (anterogradinen amnesia). Amnesian vuoksi hän ei muista mitään iskun jälkeisiä tapahtumia, lukuun ottamatta viimeisimpiä minuutteja. Hänellä on kuitenkin pakkomielle kostaa murtovarkaille, jotka raiskasivat ja tappoivat hänen vaimonsa ja jotka tappelussa aiheuttivat hänelle tämän vamman. Muistinsa puutteet Leonard on korvannut toistosta, valokuvista, viesteistä ja tatuoinneista koostuvalla järjestelmällä..." Wiki

Erittäin vaativa elokuva. Katsojaa ei päästetä siis liian helpolla ja siksi kannattaakin miettiä mihin aikaan ja millaisessa tilassa tätä alkaa katsomaan.

Christopher Nolan (ja hänen veljensä) on tehnyt uskomatonta työtä juoni on kuin palapeli, mutta tällä kertaa erittäin vaikea sellainen.

En tiedä mitä muuta sanoisin kun olen niin sekaisin vielä.

:4:
 
Robin Hood

Tsekattu tämäkin nyt ja jatko-osaa odotellessa. Elokuva oli hienon näköinen, taistelukohtaukset upeita, Russell charmantti jnejne.. Mutta jotenkin ei säväyttänyt. Hyvähän tämä oli sekä viihdyttävä, mutta jätti kuitenkin kylmäksi eikä iskeny samalla tavalla kuin esimerkiks Gladiaattori. Kyllä voi silti suositella, sillä kakspuoltuntinen vierähti ihan lepposasti, mutta mitään WOW-fiiliksiä ei kuitenkaan jäänyt. Kelpoa keskinkertaista kauraa ..

:3: +
 
Robin Hood

robin_hood_2010_poster.jpg


Varsin hyvä, muttei kuitenkaan mitenkään eeppinen. Ihan ei yllä 300, troija jne. tasolle, mutta silti varsin katsottava. Elokuvasta puuttui mun mielestä tietynlainen karuus/brutaalius, joka tällaisiin leffoihin kuuluu. Taistelukohtaukset on nimittäin toteutettu aika heikosti, ja ne ohitetaan suht nopeasti. Sitten jonkun munkki Tuckin pontikan keittoon ja mehiläisten hipelöintiin käytetään ties kuinka kauan aikaa. Samaten jotkut henkilöhahmot jäävät todella irralliseksi, esim.
Godfrey ja metsän orvot
Russell Crowe sopii pääosaan kuin nenä päähän, eikä Cate Blanchettin suorituksessakaan ollut muuta vikaa kuin se että sillä oli vaatteet koko ajan päällä. Leffa ihan huusi kohtausta, jossa linnassa takkatulen äärellä Russell laittais Catea takaapäin. Sen sijaan Prinssi Juhanaa näyttelevä sälli epäonnistu kyllä ihan täysin.


:3:
 
He's Just Not That Into You (2009) :2:-

Tämä romanttinen komedia on aika peruskauraa. Elokuva ei vaadi katsojaltaan mitään eikä myöskään anna juuri muuta kuin viihdykettä pariksi tunniksi (viihdykkeistä mainittakoon vähäpukeinen Scarlett Johansson muutamassa kohtauksessa). Drew Barrymore on ärsyttävä kuten aina. Myös Ginnifer Goodwin ärsyttää huolella. Onnistuin kuitenkin nauramaan leffan aikana, joten kaipa se jollain tasolla täytti tehtävänsä.

...

Remember Me (2010) :3:

Kiehtova ihmissuhdedraama, jossa on ajoittain synkästä tunnelmastaan huolimatta myös komedian piirteitä. Robert Pattinson, joka näyttelee tylsiä ja yksioikoisia hahmoja Twilightissa ja Harry Potterissa, yllättää kypsällä näyttelijäsuorituksellaan. Myös Pierce Brosnan vakuuttaa roolissa, johon on vaikea kuvitella ketään muuta. Loppukaan ei ole aivan tavanomainen draaman tai romanttisen komedian loppu. Ehkä olisin kuitenkin odottanut vielä vähän syvällisempää otetta ja moniulotteisempia henkilöitä.

...

Stardust (2007) :2:½

Tämä mukaansatempaavan visuaalinen hyvän mielen fantasiakomedia on kivaa hömppää ilman sen suurempaa sanomaa. Robert DeNiro on roolissaan oivaltava ja Claire Danes tarjoilee suorastaan loistavan tulkinnan omasta hahmostaan. Romanttinen satumaailma soveltuu ehkä paremmin nais- kuin mieskatsojille (eikä missään nimessä tosikoille). Leffan lopussa jäi vähän harmittamaan, ettei tosielämä ole satua...
 
ARMADILLO


Vaikuttava ja ristiriitaisia tunteita herättävä tanskalaisen ***** Metz Pedersenin ohjaama dokumenttielokuva Afganistanissa vellovasta sodasta ja sinne rauhanturvaamistehtäviin saapuvista tanskalaisista sotilaista.

Kuten monissa paikoissa on jo todettu, eivät kaikki dokumentissa esiintyvät rauhanturvaajat taida edes ymmärtää, mitä Afganistanissa on odotettavissa. Ehkä osa menee sinne rahan motivoimana, osa ehkä ajattelee sitä miehekkäänä ajankuluna pakoon normaaliarkea kotimaassa tai osa ihmissuhdeongelmia pakoon. Toisaalta osaa taas tuntuu saavan vastinetta sille, mitä lähtivät sinne ehkä hakemaan – sotimista.

Afganistanissa olemisesta tulee mieleen ”poikaleiri”, jossa jauhetaan miesten juttuja ajankuluksi, treenataan, katsotaan pornoa ja jossa pääsee sotimaan niin pleikkarin välityksellä, kuin ”hyvässä lykyssä” oikeastikin.

Tuntuu, että sellainen perusarki normaaleine partioimisineen alkaa nopeasti tuntumaan puulta ja miehet alkavat janoamaan äksöniä. Loppujen lopuksi kun sitä tulee, muuttuu tilanne miesten päässä todellisemmaksi omien joukkojen haavoittumisien ja kuolemantapausten johdosta.

Osa alkaa psyykkaamaan itseensä ja kavereihin vihaa taidokkaasti taistelevia vihollisia (= talibaneja) kohtaan, jonka jälkeen tappaminen on helpompaa selittää sekä oikeuttaa itselle ja muille. Toisaalta näitä tunteita on helppo ymmärtää, sillä tilanne on toisinaan selkeän kaksijakoinen – me tai he. Ymmärrettävää on, ettei turhia riskejä voi ottaa.

Toisaalta taas toisinaan tunnutaan tulitettavan lähes kaikkea mikä liikkuu ja lopputulos voi olla mikä tahansa. Kuolleet voivat olla väärässä paikassa olleita siviilejä tai sitten vihollisia. Kun siviili menettää kotinsa, pienokaisensa ja äitinsä, ei seurauksia pidä miettiä liikaa. Tuhot voi aina korvata rahalla ja äitinsä menettäneelle voi sanoa, että hänen äidistään tuli marttyyri.

Tulitaistelujen jälkeen miesten adrenaliinihuuruiset puheet voivat olla raa’an kuuloisia ja vihollisten veristen ruumiiden retuuttaminen alkukantaisen näköistä sellaisten henkilöiden mielestä, jotka eivät ole olleet paikalla oikeasti ja kokeneet oikeasti tuota sotaa. Kuten eräs miehistä sanookin, kyse on ”ääripuheista ääriolosuhteissa”.

Osalle miehistä tulitaistelut "neutralisoimisineen" ja "likvidoimisineen" ovat miehekkäitä tekoja, joista voi olla ylpeitä ja jota he janoavat lisää. Toisille tekojen seuraukset valkenevat toisella tapaa ahdistuksen sekä itsesyyttelyn muodossa ja pitävät kokemaansa sairaana. Järjissään pysymiseen auttaa ikävien asioiden sivuuttaminen ja unohtaminen.

Dokumentista voi tavallaan yrittää aistia sen, kuinka vaikeaa tuossa tilanteessa on yrittää auttaa ja olla inhimmillinen siviiliväestöä kohtaan, vaikka se on tehtävän perimmäinen tarkoitus. Tuntuu, että paikanpäälle apuaan antanut rauhanturvaaja ei voi tosissaan luottaa kehenkään ja loppujen lopuksi oma ja kaverin selviytyminen hengissä muodostuu luonnollisesti tärkeimmäksi asiaksi. Sota muuttuu henkilökohtaiseksi.

On vaikeaa erottaa, kuka on oikeasti siviili ja kuka vihollinen. Tai kuka siviili on kenenkin puolella riippuen siitä, mihin suuntaan pelko kulloinkin kohdistuu. Samaan aikaan, kun köyhyydessä elävät siviilit eivät välttämättä edes koe rauhanturvaajan olevan oikeasti avuksi, vaan kokevat olevansa kahden tulen välissä oman henkensä ja omaisuuden tuhoutumisen pelossa.

Osa Afganistanin kokeneista rauhanturvaajista haluaa palata sinne uudestaan. Haavoittunut joukkueenjohtaja haluaa päästä näyttämään kaikille, kuinka hän pystyy palaamaan riveihin. Osa saattaa kaivata ”poikaleirin” tuomaa jännitystä ja testosteronia puhkuvaa fiilistä, osalle saattaa muodostua todellinen saalistusvietti ja jonkinlainen nautinto sotaa kohtaan. Osa saattaa allergisoitua siviilielämälle. Osa jää kotiin uuden auton kera ja jatkavat siihen mihin jäivät. Osa saattaa joutua harjoittelemaan sopeutumista normaalielämään sekä käsittelemään asioita vielä pitkään.

Tavallisia miehiä sodassa, joista osasta kuoriutuu sodan melskeessä harkittuihin tekoihin pystyviä saalistusvietin omaavia sotilaita ja osalle taas valkenee sodan kauhea totuus, mitä he eivät ehkä oikeasti olisivat halunneet kokea lainkaan.

Elokuvan aikana ja sen jälkeen on helppo asennoitua rauhanturvaajien asemaan. Toisaalta taas joitakin asioita voi olla vaikeaa hyväksyä. Paljon keskustelua ja kritiikkiä herättänyt elokuva pitää itse nähdä, jotta voi muodostaa oman mielipiteensä ja miettiä, kuka on vihollinen.

Armeijaa ja sotaa kokemattomana oli vaikeaa ymmärtää joitakin asioita ja termistöä. Siksipä pyydän anteeksi, jos olen ymmärtänyt joitain asioita väärin. Dokumenttia seuratessa olisi ollut hyvä, että olisi ollut joku, jolta olisi voinut kysyä näitä asiota. Ja mielellään joku sellainen, joka on kokenut tämän kaiken.


Taliban: http://fi.wikipedia.org/wiki/Taliban

ISAF: http://fi.wikipedia.org/wiki/ISAF

Armadillo -elokuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Armadillo


Armadillo-Movie-Still.jpg
 
The Hurt Locker

Hyvä elokuva, kertoo Amerikan sotilaista Irakissa ja siellä toimimista pomminpurkajista.
Kun katsoo elokuvaa niin voi melkein kuvitella minkälaista Irakissa olisi olla sodan keskellä. Muuta sanottavaa ei oikein ole, ihan kyllä katsomisen arvoinen elokuva,
arvosanaa en anna kun en osaa päättää.

Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Hurt_Locker
 
Back
Ylös Bottom