Elokuva-arvostelut!

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Interstellar

Pidemmin en leffaa käsittele, ettei vaan millään tasolla viittaa mihinkään tapahtuvaan.

Itselle kolahti aivan kympillä, aivan kokonaisuudessaan. Mun oma arvio on :5:
 
Interstellar

:4:

Nolan saa lähes kaikki töppäilynsä anteeksi, koska on Nolan. Mainio elokuvaohjaaja, mutta ei missään tapauksessa nettihypensä arvoinen. Elokuva oli liian pitkä ja muutama pidempikin kohtaus oltaisiin voitu leikata pois pääpointin kärsimättä ollenkaan. Kaikki näkemäni Nolanin elokuvat ovat olleet poikkeuksetta liian pitkiä. Elokuva myös selitti paikoitellen liikaa ja paikoitellen liian vähän. Inceptionin tapaan Interstellar leikittelee muutamilla tempuilla, joilla elokuva saadaan keinotekoisesti vaikuttamaan todella monimutkaiselta, mutta syvällisempää tarkastelua juoni ei välttämättä kestä. Matthew McConaugheyltä loistava roolisuoritus, pidän kovasti miehen puhetavasta ja näyttelystä ylipäätään. Hans Zimmerin soundtracki oli täysin mitäänsanomaton, mikä on harmillista. Tämä ''arvio'' on kirjoitettu todella pian esityksen jälkeen, joten voi olla että pieni prosessointi selkeyttäisi mielipidettäni. Nyt elokuvasta jäi todella ristiriitaiset fiilikset, kai sitten onnistuin ylihypettämään itseni.
 
Teenage Mutant Ninja Turtles (2014)
IMDb 6,2
tmnt-624-1398951884.jpg

Ennen leffan alkua olin ihan täpinöissäni ku katoin kauan sitten sitä Turtlesin animaatiosarjaa josta tykkäsin paljon, ja nyt siitä tehtiin leffa. DAAMN! Sittten arvosteluun. Juoni on huono ja huonosti tehty, sekä kilppareiden tarina siitä miten kaikki alkoi ja eteni oli myös tosi kehnosti tehty ja väärässä kohdassa kerrottiiin juttu. Olisi pitänyt heti alussa pohjustaa ja kunnolla. Sekä myös Silppurin eli sen pahiksen taustoja olisi myös pitänyt paljon paremmin pohjustaa/valottaa. Nyt Silppuri oli ihan paperin ohut hahmo ilman sisältöä. Olisin myös toivonut että jokaisesta Turtlesista olisi kerrottu syvemmin, mutta aika pinnallisiksi jäi nelikko. Entäs mites itse turtlesit itsessään. Siististi tehtyjä olivat. ulkomuodot, kunnon ninjoja suatana ja ihan kauheat voimat. Etenkin Rafael sellainen tyyliin Ronsteri x4 mörkö. Hauskaa katsoa oli ku tuollainen veti ihmisiä turpaan ja heitteli niitä mihin huvitti. Ihmisillä ei mitään tsäänsejä tappeluissa turtleseja vastaan ollut. Aivan helvetin siistin näköiset oli tappelukohtakset. Etenkin se oppi isä rotta vetii älytöntä settiä. Melkein yhtä näyttävää tappelua kuin Raid Redemptionissa. Kakkosta en oo nähnyt. Sit sellainen juttu että olisi voinut olla astetta vakavampi leffa. Vähemmän sitä jatkuvaa läpyskää ja se pizzajuttu viemärissä jonka rotta toi oli liikaa mulle.:D Megan Foxista pitää lopuksi mainita. En oo nähnyt Megania leffoissa pitkään aikaan. Jossain googlen kuvissa näyttää kauhean leikellyltä ja vähän pilalle menneeltä, mutta nyt liikkuvassa kuvassa niin näytti todella kauniilta parhaimmillaan.

Huono leffa. Alussa tuntui ihan kivalta, mut sit aika äkkiä alkoi alamäki.
:2:
 
Hans Zimmerin soundtracki oli täysin mitäänsanomaton, mikä on harmillista.
Itse tästä eri mieltä, mun mielestä elokuvassa oli mielenkiintoisesti kelattu ne musat. Nehän oli keskivertoa enemmän, miten sanoisin, tarkoituksellisia biisejä.

Sen lisäksi kohtaukset missä ei oikeastaan ole mitään ääntä oli vaikuttavia. Eräänlaista soundtrackia sekin.
 
Interstellar

Tuli juuri katottua, ja mitäpä siitä sanoisi... Ei oo hetkeen leffassa ollu yhtä hiljasta, varsinkaan leffan jälkeen.
Tähtiä ei pysty antamaan, jotenkin hyvin tyhjentävä elokuva.
 
Interstellarille :5: täältäkin. Tykkään scifistä ja tämä kolahti kovaa. Juoni oli virkistävän erilainen ja leffa ei tuntunut yhtään liian pitkältä. Elokuvassa oli monta tosi hienoa kohtausta ja pari kertaa yllätyin täysin. Nolan ei pettänyt taaskaan, vaikka alunperin vähän epäilinkin pahinta arvosteluiden perusteella.
 
Fury (2014)

Fury_poster.jpg


VAROITUS! Sisältää katselukokemukseen mahdollisesti vaikuttavaa kritiikkiä.

Fury on toisen maailmansodan Euroopan sotanäyttämön viimeisiin vaiheisiin keskittyvä kuvaus M43AE8 Sherman-panssarivaunun miehistön koettelemuksista. Brad Pitt esittää taisteluiden kovettamaa karskia vaununjohtajaa, jonka kaatunutta miehistön jäsentä saapuu korvaamaan suoraan koulutuksesta tullut keltanokka. Amerikkalaissotilaita ei esitetä puhtaina sankareinta, vaan taisteluiden kovettamina, vihollista säälimättöminä yksilöinä. Saksalaiset esitetään elokuvassa lähinnä fanaattisena tykinruokana, Waffen-SS:n saadessa tietysti kaiken amerikkalaisten vihan niskoilleen. Tosin elokuvassa nähdään sellainenkin ihme kuin jalomielinen SS-mies. Kalusto, puvustus ja panssarimiehistön toiminnan kuvaaminen on realistista. Itsekin panssarikoulutettuna kiinnitin huomiota miehistön kommunikaation aitouteen ja kiivauteen taistelun melskeissä. Elokuvasta nauttivat todennäköisesti eniten Battlefield-pelien kasvattamat nuoret, joille rymistely on tärkeintä. Yhtä lähes turhaa ja ylipitkää draamakohtausta lukuun ottamatta Furyssä keskitytään kuvaamaan taisteluita ja niiden vaikutuksia miehiin.

Odotin Furylta ennakkoon paljon, mutta teemasta ja realistisesta kalustosta huolimatta en voi antaa millään sille viittä tai edes neljää tähteä. Tähän voi olla syynä se, että tiedän aika paljon sotahistoriasta ja panssarivaunuista, enkä siksi voi pitää Furya täysin onnistuneena realistisena panssarielokuvana. Toki saksalaisten Tiger-panssarivaunu esitetään amerikkalaisvaunuihin verrattuna ylivoimaisena, eivätkä amerikkalaiset ole muutenkaan kuolemattomia, mutta lopussa heitetään Korkeajännitys-vaihde päälle. Yhden ainoan vaurioituneen Shermanin puolustustaistelu isoa SS-joukkoa vastaan menee Hollywood-gloorian puolelle. SS-miehet marssivat taisteluun SS Marschiert in Feindeslandia kuorossa laulaen, heillä on hyvässä kunnossa olevat maastopuvut ja ilmeisesti paljon miehiä uhrattavaksi. Silti heitä vastassa oleva Fury pistää vimmatusti kampoihin. Viimeinen taistelukohtaus esittää saksalaiset päin varmaa kuolemaa ryntäävinä toheloina, jotka eivät osu edes mihinkään. En myöskään pitänyt siitä, että elokuva sijoittuu huhtikuuhun 1945. Mielestäni esim. Normandian maihinnousun jälkeiset taistelut Ranskassa kesällä 1944 olisivat ollet parempi aihe.

Lyhyesti sanottuna Fury ei täyttänyt kaikkia odotuksiani. Se ei ole totaalinen pettymys, mutta asioihin perehtyneenä jäin kaipaamaan tarkempaa realismia taistelukohtausten suhteen. Näyttelijöissä ei ole moittimista, ja kalusto, uniformut jne. näyttävät aidoilta. Ne, jotka eivät katso elokuvaa pilkunviilaajahistoriotsijan silmin, ovat varmasti tyytyväisempiä. Minun mielestäni Fury ei pääse parhaiden toiseen maailmansotaan sijoittuvien sotaelokuvien kuten Das Bootin ja Talvisodan rinnalle.

:3:
 
Odotin suurena scifi-ystavänä liikaa INTERSTELLARilta.

Jotenkin todella ristiriitaiset tunteet velloivat muutenkin koko elokuvan ajan; Leffahan oli pitkäveteinen ja tehosteet jäivät jotenkin 90-luvulle. Varmaan Jyväskylän Fantasia 1 -teatterillakin oli tehtävänsä asian suhteen ja bluraynä leffa näyttää sekä kuulostaa paremmalta. Pitkähän se oli, kuin nälkävuosi. Polvet vihloivat ja hanuri kirkui aivoille käskyjä pyöriä penkissä varmasti läheisyydessä istuneiden itkevien naisten harmiksi. :(

Sit noi muutamat ihan totaaliset facepalm -kohtaukset, jotka tulivat ihan puun takaa. Suht WTF juttuja muutama, joiden vuoksi teki mieli kävellä leffasta ulos.

Olihan siinä sit muutama pelastavakin kohtaus, josta sain melkein "väreet", mut kokonaisuutena leffa oli ekalla katselukerralla about 8/10.
 
katsoin elokuvan nimeltä Vertigo. Ennen arvostelua haluan sanoa, että olen nimen kuullut ja tiennyt se olevan Hitchcockin leffa, mutten sitä että leffaa pidetään käsittääkseni yleisesti maailman parhaana leffana. Arvostetun Britannian instituutin Sight & Sound elokuvalehden Sight & Sound ? Wikipedia mukaan, joissa asiantuntijat päättävät 10v välein 10 maailman parasta leffaa, on 2012 listalla Vertigo ensimmäisenä. Taitaa olla arvostetuimmasta päästä tuo Sight & Sound elokuvien asiantuntevuutta koskien. Ohjaajatkin antaa äänensä listaukseen. Lainattu toiselta sivulta asiasta: Äänestyksessä myös ohjaajat pääsivät antamaan suosikkinsa. Noin 300 ohjaajan näkemys parhasta elokuvasta oli eri: ohjaajat arvioivat parhaaksi Tokio Monogatarin. Toiseksi ohjaajien listalla nousi 2001: Avaruusseikkailu ja kolmanneksi Citizen Kane. Loput ohjaajien kärjestä olivat Fellinin 8 ½, Martin Scorsesen Taksikuski sekä Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. Coppolan Kummisetä ja Vertigo jakoivat seitsemännen sijan, yhdeksäs oli Andrei Tarkovskin Peili ja kymmenentenä Polkupyörävaras.

Sitten itse arvosteluun.

Vertigo (1958)
IMDb 8,4

Vertigomovie.jpg

Heti alussa Scottie Ferguson joutuu eläkkeelle työtapaturman vuoksi. Scottien vanha tuttu Gavin Elster palkkaa tämän tietoisena tämän vammasta varjostamaan menneisyyden haamujen vainoamaa naista, jota väittää Madeleine-vaimokseen. Scottie rakastuu toimeksiannon kohteeseen ja tästä alkaa... Odotukset erittäin korkeat just siksi ku ymmärsin et pidetään parhaana leffana. Olihan se aivan todella hyvä leffa. Piti otteessa alusta loppuun. Alussa rauhallista Hitchcockmaista menoa, käsinkosketeltavan aidon tuntuinen tunnelmaltaan, niinkuin Hitchcockin leffat on. Sitten alkaa tuttuun tapaan jännenemään ja tässä tapauksessa menemään enemmän ja enemmän mysteeriseksi. Tässä vaiheessa pitää alkaa käyttää aivoja että tajuaa juonen. Loppupuolella miehen traumaattiset tapahtumat, syyllisyyden tunne ja rakkauden kohteensa ymmärtämisen vaikeuksien ja sen epäterveeksi muuttuminen, nämä kaikki asiat yhteensä johtaa meiningin neuroottiseksi, sairaaksi ja psykootttiseksi. ylläolevakuva kuva kuvaa mielestäni hyvin leffan tunnelmaa. Saatta olla mun top 10 leffoisa tämä, vaikea sanoa. Ei paras näkemäni, mutta yksi parhaita leffoja elokuvallisesti mitä nähnyt.
:4:½
 
Interstellar

No olihan se hyvä elokuva. Paljon parempi kuin odotin, eikä mitään häiritseviä epäloogisuuksiakaan tullut vastaan. Pari kertaa pelkäsin, että paskapuheet rakkaudesta nousevat jotenkin keskiöön tarinassa, mutta selvisin säikähdyksellä. Melkein 3 tuntia ei tuntunut lainkaan liian pitkältä, eikä leffa ollut mielestäni liian leikeltykään kuten jotkut arvostelijat ovat väittäneet. Tosi hieno visuaalisesti ja äänimaailma mahtava. Musiikkiin en tosin kiinnittänyt missään vaiheessa mitään huomiota kun muu äänimaailma vei huomion.

Elokuvateatterissa: :5:
Kotona pieneltä ruudulta: :4:
 
The Babadook (2014)
MV5BMjMwODQ3NzUwOF5BMl5BanBnXkFtZTgwNjAyNjUwMTE@._V1_SY317_CR1,0,214,317_AL_.jpg

Mister Babadook (2014) - IMDb

Australialainen psykologinen kauhuelokuva. Elokuva kertoo yksinhuoltajaäidistä ja pojasta, joiden elämää varjostaa perhettä kohdannut tragedia. Pitkästä aikaa hieman erilainen kauhuelokuva, jossa ei ole juurikaan perinteisiä kauhukliseitä. Todella tunnelmallinen ja ahdistava kuvaus siitä kuinka psyyke pettää. Suosittelen kaikille jotka ovat pettyneet viime aikojen kauhuelokuvatarjontaan. Tämä oli todella hyvä.

:4:
 
Lucy (2014)
IMDb 6,5

lusi.jpg

Viihdyttävä pätkä. Aihe erittäin mielenkiintoinen. Käsittelee sitä, että mitä jos ihminen käyttäisi aivokapasiteetista 10% sijaan esim 20%, 40% tai 100%. Suurempaa aivokapasiteettia leffassa toteutetaan käyttämällä, hidastuksia, visuaalisia efektejä, erikoisia leikkauksia jne ja ne asiat mitä tapahtuisi aivokapasiteetin kasvusta on tehty siisteiksi, vaikka täyttä scifiähän nuo oli. Aivokapasiteetti kasvaa koko ajan leffassa. Välillä tulee musta ruutu jossa lukee esim 20%, seuraavalla kerralla 40% jne. Täten homma jännenee koko ajan ja katsoja suorastaan odottaa mitä lopussa tapahtuu kun on sata lasissa ja kyllä se lopuksi suhtmoista tajunnanpäräyttävää visuaalista menoa oli. Oli niin siisti tykitys että piti katsoa uudelleen tuo loppu. Näyttelijäpuolesta pitää mainita Min-Sik Choista. Tykkään helvetisti tosta äijästä. Ne harvat leffat joissa oon hänet nähnyt, niin niiden perusteella kuuluu omiin favouritteihin. I Saw the Devilissä kylmäävä epäinhimillinen psykopaatti ja Old Boyssa vetää niin tunteella ja puhtaalla raivolla. Tässä ei päässyt loistamaan yhtään, kun hahmo oli mitä oli. Ihan jees leffa. Ei kuitenkaan neljää tähteä. Leffan koukku perustuu siistiin ideaan, mutta kässäri, henkilöhahmot jne tusinakamaa.
:3:
 
Interstellar
:4:

Komppailen osaa edellisistä arvostelijoista. Mielestäni kyseessä oli hyvä leffa, ja hieno kokemus. Siitä huolimatta mielestäni ylihypetetty, eikä lähellekään Nolanin paras leffa. Leffan huonoina puolina voisi mainita, että leffa oli aivan liian pitkä, koska montaa kohtausta olisi voitu aivan oikeasti leikata lyhyemmäksi. Ylipitkät kohtaukset ovat Nolanin tapa, mutta tässä leffassa ne eivät toimineet niin hyvin tunnelman luomisessa kuin aiemmissa, ja sen takia niistä jopa tuli fiilis, että nämä ylipitkät osuudet olivat leffan "täytettä." Täytteeltä tuntuvia kohtauksia lukuun ottamatta tunnelma oli erittäin vahva, ja Nolan osaa parhaimmillaan todella tempaista katsojansa mukaan. Tempauskykynsä ansiosta leffan ydin mielestäni on kokemuksellisuus, ja ten takia tämä kannattaa katsoa leffassa, tai himassa todella hyvästä kotiteatterista. Koko kyytiä korosti repivät Zimmerin biisit, jotka olivat mielestäni upeita, ja pääsevät leffavoluumeissa vasta todella hyvin oikeuksiinsa. Biisit olivat karun repiviä, joista löytyi silti sisältä jotain harmoniaa ja kauneutta.

Juoni oli minusta hieno kansalaissovellus suhteellisuusteoriasta, sekä oli veikeästi rakennettu sen ydinajatuksen ympärille. Juoni tekee suhteellisuusteoriaansa kunnioittaen täyden ympyrän. Matthew McConaughey teki taas vahvan roolisuorituksen, mutta se tuskin yllätti ketään.

Sanoisin, että kotisohvalta katsottaessa antaisin vain 3 tähteä, koska leffan hyvyys nojaa osaltaan siihen, että se on "kokemus" ja kotisohvalla pitkitetyt kohtaukset tökkivät enemmän.
 
The Guest (2014) - The Guest (2014) - IMDb

Solttupoika tulee perheen elämään ja ystävystyy perheenjäsenten kanssa pätevässä trillerissä. Vähän erikoinen elokuva. Jotenkin halpa vaikutelma tulee, mutta tunnelma on välillä jäätävä. Musiikit on loistavat. Kyllähän tämä kannattaa katsoa. :3:
 
Interstellar

No olihan se hyvä elokuva. Paljon parempi kuin odotin, eikä mitään häiritseviä epäloogisuuksiakaan tullut vastaan. Pari kertaa pelkäsin, että paskapuheet rakkaudesta nousevat jotenkin keskiöön tarinassa, mutta selvisin säikähdyksellä. Melkein 3 tuntia ei tuntunut lainkaan liian pitkältä, eikä leffa ollut mielestäni liian leikeltykään kuten jotkut arvostelijat ovat väittäneet. Tosi hieno visuaalisesti ja äänimaailma mahtava. Musiikkiin en tosin kiinnittänyt missään vaiheessa mitään huomiota kun muu äänimaailma vei huomion.

Elokuvateatterissa: :5:
Kotona pieneltä ruudulta: :4:
Aika samat fiilarit. Tosin odotin myös hyvää, enkä tosiaan pettynyt. Sopivan ahdistava myös paikoittain. Ehkä hieman liian hätäisesti "paketoitu" kasaan lopussa, mutta ei häiritsevästi.

:5:-
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom