Tuo kaikki kuulostaa niin tutulta, että voisi hyvin olla myös minun kirjoittamaa tekstiä. Tosin sillä erotuksella, että olen ollut työelämässä jo kauan. Oma sosiaalinen piirini käsittääkin siten lähinnä työkaverit, joita näkee ainoastaan työpäivän aikana. Eikä siinä mitään, hienoja tyyppejä ovat suurin osa. Mutta siinä kaikki, eipä niitä paljoa vapaa-ajalla näe. 99% illoista meneekin sitten omissa oloissa omien ajatusten kanssa, ja niitä ajatuksiahan riittää, ja etenkin öisin. Aika surullista. Muutamana päivänä viikossa tulee piipahdettua salilla, mutta eihän siellä uskalla edes tervehtiä ketään, ettei päädy Mikä potuttaa salilla käynnissä eniten -ketjuun. Tosin aamulla kun käy, niin eipä siellä edes ole kovin montaa tervehdittävää. Mutta kaikesta tästä huolimatta olen sitä mieltä, että yksinäisten kannattaa hakeutua sellaisten(kin) harrastusten pariin, joissa pystyy edes näkemään muita ihmisiä. Jo se piristää kummasti. Se harrastus voi olla kuntosali, mutta se voi olla niin paljon muutakin. Tiedän omasta kokemuksesta, että itsensä liikkeelle saaminen voi välillä olla yksinäiselle todella hankalaa, mutta yleensä siitä seuraa pelkästään voittajafiilis.
Ei ehkä paljoa Staffordia lohduta, mutta sellaisen neuvon antaisin, että nuorena ihmisenä anna hyville asioille aikaa tapahtua. Sulla on jo hyvä harrastus, ja vaikka tuossa mainitset ettet oikeastaan edes kaipaa ystäviä/parisuhdetta, niin tiedä vaikka sieltä saliharrastuksen kautta jotain mukaan tarttuisi. Rivien välistä kun olen lukevinani, että kyllä sulla tilaa kavereille on.
Tervetuloa kiertoajelulle yksinäisten ihmisten ajatusmaailmaan :( Valitettavasti välillä fiilikset eivät ole kovin hyvät, kun yrität parhaasi mukaan keksiä syitä sille miksi olet aina yksin. Ja kun illasta toiseen jatkuvien itsesyytösten jälkeen yrität heittää pelastusliivejä hukkuvalle itsetunnollesi, niin silloin saattaa tulla mieleen aika provokatiivisiakin kommentteja. Ja nettifoorumit on yksi tapa purkaa niitä. Yleensähän kyse on tietynlaisesta hätähuudosta tyyliin huomatkaa nyt hitto joku minutkin. Aika usein joku huomaakin, mutta neuvomisessa kannattaa olla varovainen. Vaikka se ensin mieleen tuleva "Koetahan nyt piristyä ja lähteä ihmisten ilmoille..." tarkoittaakin varmaan hyvää, on sen vaikutus usein aivan päinvastainen.
Niin totta.
Ja kun kuntoiluaiheisella forkalla ollaan, niin voisin lopuksi heittää pikku haasteen treenaajille. Kun seuraavan kerran menette salille, niin mitäpä jos moikkaisitte ainakin yhtä tutun näköistä naamaa, joka on pyörinyt treenaamassa aina juuri samaan aikaan kuin sinä. Mitään siinä ei todennäköisesti menetä, mutta jos oikein hyvin käy, niin saatatte pelastaa jonkun yksinäisen päivän.
