Diplomityö/Gradu

[D.Yates]

Olen kuullut, että päättötyö vaikuttaisi hyvinkin paljon...

Jos tuleva työtehtävä liittyy suoraan lopputyön aiheeseen, niin toki se paikan saantia helpottaa.

 

[Snoopie]

Kuinka vaativia nuo DI-työt yleensä ottaen on? Vuoden päästä olisi pitäisi jo olla DI-työpaikkaa hommaamassa. Ensi vuodelle (viides) pitäisi näillä näkymin jäädä enää pari pahaa kurssia.

Aiheuttaa hieman stressiä jo nyt tuo diplomityö. Mitä jos diplomityöpaikkaa ei löydy, en yksinkertaisesti keksi siihen aihetta tai en osaakaan tehdä sitä yrityksen tai yliopiston vaatimalla tavalla... :(

 

[nuu]

Ei sen dipan takia kannata yöuniaan menettää. Varmasti sulle löytyy aihe (onhan se yliopistonkin etu, että opiskelijat valmistuu) ja itse työn teossa auttaa ohjaja ja valvoja.

Kannattaa aloittaa hyvissä ajoin dippatyöpaikkojen vilkuilu, ja jos sopivantuntuinen aihe osuu kohdalle niin iskeä kiinni.

 

[sivis]

Miten kukin oikeat työt ajattelee ja riippuu kait myös alasta.. Itse päädyin yliopistograduilun jälkeen julkisen sektorin hommiin ja palkka + edut on työn sisältöön ja stressitasoon nähden todellakin kohdallaan. Että enpä nyt sitten tiedä mitä eroa siinä on että menisin muutaman satkun paremmalla liksalla johonkin saman alan stressikiirehommaan "oikeisiin töihin", ja progressiivinen verotus vielä söisi palkkaeroa. :kippis1:

Saako kysyä (ja mahdollisesti vastauksenkin :D) että minkä tyyppistä työtä teet? Alaa, työn sisältöä tms?

 

[faerily]

On täysin omasta päätöksestä kiinni, tekeekö gradun lähtökohtaisesti tulevaa työpaikkaa vai jotain muuta ajatellen. Mun lähtökohta oli se, että aihe on mulle itselle niin mielenkiintoinen, että gradun tekeminen oli oikeasti motivoivaa. Mä luultavasti en olis jaksanu vääntää gradua aiheesta joka on jo tuhanteen kertaan tutkittu. Itse tein gradun ilman toimeksiantajaa, ja olin noin 90% varma etten biometristen tunnisteiden kanssa tule työskentelemään.

Gradusta tuli hyvä arvosana, koulusta pääsin ulos ja töissä on oltu siitä saakka:D Työnhaussa työnantajia on tuntunu enemmän kiinnostavan että on ylipäänsä koulutus, ei niinkään se gradun aihe.

 

[Hugadelic]

Mä tein dippatyöni firmaan, jossa olin ollut jo pari vuotta töissä. Menin firmaan alunperin dippatyöntekijäksi, mutta homma venähti, kun tuli enemmän keskityttyä itse työhön dipan sijasta. Tein osan dipasta työajalla ja osan omalla ajallani.

Kun vertailen lähipiirin kokemuksia, niin yliopistolla tai VTT:llä tuetaan enemmän dippatyön teossa, kuin yksityisellä. Yksityisellä saa itse olla aktiivisempi kaiken suhteen. Välillä täytyy jopa kinuta asioita, jotka on jo luvattu, kun "just nyt" olis joku asiakasprojekti, josta firma saa rahaa verrattuna siihen, että tekis dippaa. Aihe tietysti kannattaa valita niin, että varsinainen duuni liippaa läheltä dipan aihetta, mutta yks yhteen noi harvemmin menee.

Jos on kovin kriittinen sen suhteen, että dippa pitää saada tehtyä ajassa x, niin kannattaa ottaa se puheeksi mahdollisimman aikaisin ja olla aktiivinen homman suhteen. Mä itse tein dippaa aika kauan, kun tuli tehtyä enemmän töitä. Sama kuvio kuin joillain muillakin tähän ketjuun korjoittaneilla. Siitä ei mun mielestä kuitenkaan mitään hirveen suurta vahinkoa syntynyt. Palkkakehitys olis voinut olla jossain vaiheessa vähän parempi, kun firma yritti väistellä palkankorotuksia mun valmistumattomuuteni takia. Ja lisäksi olihan se dippatyö aina takaraivossa, ennenkuin oli vihdoin valmis, mutta sen on jo kerennyt unohtamaan. Niin se aika kultaa muistot :D.

 

[rollipeikko]

Ite teen just dippaa VTT:lle. Paikan sain kun soitin suoraan yksikön pomolle ja kysyin paikkaa. Heitin vielä puhelimessa että olen menossa mökille(joka on samassa suunnassa kuin kyseinen pulju) parin viikon päästä ja voisin tulla paikan päällä käymään.

Kävin haastiksessa ja hyvin meni. Nyt teen aluksi 6kk:n sopparilla ja lisää aikaa varmaan tulee jos on tarvetta.

Itse dippatyön tekeminen on sellainen iteroiva prosessi. Jos oot aikasemmin tehnyt erikoistyötä yms. niin samalla metodilla eteenpäin. Muuten ala vaan duunaa jotain. Sisältö ja ideat muuttuu kuitenkin 100 kertaa ennen kuin se valmistuu.

Paikan hankkimisesta vielä sen verran, että jos firma/lafka on pienempi niin soita vaan suoraan jollekin päällikölle. Mun kokemuksen mukaan noi netti hakemukset voi heittää perseeseen.

 

[Hugadelic]

Paikan hankkimisesta vielä sen verran, että jos firma/lafka on pienempi niin soita vaan suoraan jollekin päällikölle. Mun kokemuksen mukaan noi netti hakemukset voi heittää perseeseen.

Toinen hyvä tapa saada kontaktia firmaan on erilaiset rekrymessut. Jos muistan oikein, niin tän viikon Nyt-liitteessä oli mainos Dipolissa pidettävistä messuista tammikuun lopussa. Mä sain duunipaikan vastaavasta tilaisuudesta ja pääsin jopa valitsemaan firman, kun olisin päässyt useampaankin paikkaan. Noihin kannattaa valmistautua vähän katsomalla oman alan yrityksiä ja googlata jotain perustietoja niistä. Sitten vaan paikan päälle kyselemään lisää.

 

[Laiffah]

Itse sain viimevuoden loppukeväästä tutkijan paikan omalta osastolta eräästä pidemmästä tutkimusprojektista, joten dippatyö tuli tehtyä käytännössä suoraan työn sisällöstä. Tein alkuun pari kuukautta normaaleja duuniin liittyviä tehtäviä ja suoritin muutamia jäljellä olleita kursseja, mutta kirjoitin siinä samalla hieman johdantoa kun aiheeseen liittyvää materiaalia tuli luonnollisesti käytyä runsaasti läpi. Kun tutkimusprojekti eteni reippaasti ja saatiin hyviä tuloksia niin sain fokusoitua dippatyön sisällön varsin täsmällisesti. Alkusyksystä sovittiinkin sitten esimiehen kanssa että teen dippatyön pois alta mahdollisimman nopeasti. Kirjoitinkin sitten dipan valmiiksi noin 4 viikossa vaikka hoitelin samalla myös muita työtehtäviä. Nyt jatkan samoissa hommissa vielä ainakin muutaman vuoden, ja samalla tavoitteena on saada väikkäri parissa-kolmessa vuodessa kasaan.

Omien kokemusten perusteella sanoisinkin siis että yksi hyvä puoli dippatyön tekemiseen yliopistolle on se että diplomityö on mahdollista integroida tiukasti omaan työskentelyyn. Tekniikan puolella palkkaus erityisesti dippatyön tekoa varten on ihan kilpailukykyinen yksityiseen puoleen verrattuna, joskin valmistumisen jälkeen käteen on turha toivoa heti TEKin suositusten mukaista liksaa. Akateeminen vapaus on myös plussaa, kun kukaan ei ole hengittämässä niskaan tulemisia ja menemisiä. Ainoastaan tulokset merkitsevät. Toisaalta töitä saa tehdä ihan tosissaan jos haluaa saada tulosta eikä passiivista aivojen sammuttamista pääse paljoa työtehtävissä harrastamaan. "Speksatulla" 37.5h viikolla ja venähtävillä kahvitauoilla ja +50h tehokkaalla työviikolla on loppupeleissä hirvittävä ero kun ruvetaan vertaamaan aikaansaannoksia.

 

[muska]

Kuinka vaativia nuo DI-työt yleensä ottaen on? Vuoden päästä olisi pitäisi jo olla DI-työpaikkaa hommaamassa. Ensi vuodelle (viides) pitäisi näillä näkymin jäädä enää pari pahaa kurssia.

Aiheuttaa hieman stressiä jo nyt tuo diplomityö. Mitä jos diplomityöpaikkaa ei löydy, en yksinkertaisesti keksi siihen aihetta tai en osaakaan tehdä sitä yrityksen tai yliopiston vaatimalla tavalla... :(

Kyllä osaat, niin me kaikki muutkin ollaan osattu.

Loppujen lopuksihan tilanne on se, että kukaan ei odota lopputyön tekijältä minkäänlaista syvällistä tieteellistä tutkimusta. Ainakin meille proffa sanoi ihan suoraan, että kukaan ei ole vielä kiinnostunut teidän ajatuksistanne ja jos kirjoitus paisuu sataan sivuun, olette pielessä, jatkakaa ennemmin vaikka lisurityössä.

Ja ennen kuin kukaan nyt älähtää, niin varmasti riippuu tiedekunnasta. Mutta pääosinhan se on vain toisten kirjoittaman tekstin referoimista ja näyttö siitä, että osaat kirjoittaa ja jäsennellä tieteellistä tekstiä. Ja tuoda mahdollisesti vähän omia pohdintoja esiin.

 

[karuotsa]

Itse tein dipan TKK:n mittaustekniikan labraan. Se oli ainakin ihan huippupaikka. Ainakin itselleni sattui pirun hyvät ohjaajat. Ei kyllä juurikaan hajua millaista se on tehdä yritykselle, todennäköisesti ei niin leppoisaa, tai ainakin kuulemani perusteella, vaikka pitkältihän se on varmasti firmasta kiinni.

Tsemppiä kuitenkin paikan hakuun :thumbs:

Gradun tekeminen omalle koululle/laitokselle on kyllä omastakin kokemuksesta hyvä valinta. Tosin korvaus on olematon, mutta homma on yleensä joustavaa monella tapaa. Voi saada helpommin valita itseään kiinnostavan aiheenkin ja yleensä ihmiset ovat hyvin mukana projektissa.

 

[Coldy]

Yliopistoja ja korkeakouluja on tässä hehkutettu di-työn/gradun tekopaikkana ja varmasti pääosin ihan aihellisestikin. Itse opiskelin TTY:llä ja sain ehkä hieman toisenlaisia kokemuksia. Kannattaa huomioida, että esim. ko. oppilaitos on jo niin suuri organisaatio, että eri laitosten ja tutkimusryhmien välillä on suuriakin eroja. Kannattaa siis pyrkiä tutustumaan etukäteen tutkimusryhmän toimintaan. Julkaisut ja teollisuuden kanssa tehdyt yhteistyöprojektit voivat olla esim. teknisellä alalla hyvä mittari tutkimusryhmän tasosta ja aktiivisuudesta.

Itse päädyin di-työn tekijäksi projektiin, jonka aikataulut, tavoitteet ja tekijät muuttuivat moneen kertaan. Oman työn aihe muuttui alkuperäisestä merkittävästi suuntaan, joka ei itseä enää niinkään kiinnostanut. Motivaation lopahdettua siirryin työskentelemään yksityiselle työnantajalle ja dippa odottaa yhä valmistumistaan..

 

[Amaryllis]

Saako kysyä (ja mahdollisesti vastauksenkin :D) että minkä tyyppistä työtä teet? Alaa, työn sisältöä tms?

Saa sitä kysyä, mutta mietin kuinka ympäripyöreästi vastaisin (on pieni tämä Suomi joten en haluu liian tarkka olla). Sanotaanko vaikka, että teen yhteiskuntatieteellistä tutkimusta eräässä laajahkossa projektissa. Ihan tutkijan nimikkeellä. Meillä on pyörinyt sekä yhteiskuntatieteilijöitä, kauppatieteilijöitä että käyttäytymistieteilijöitä tuossa projektissa erinäisissä rooleissa, itse siis olen valtsikasta valmistunut.

Käytännössä toteutan tutkimusjohtajan suunnitteleman projektin osa-alueita eli mietin miten vastuullani oleviin osatutkimuskysymyksiin löydetään vastaukset, selvitän millaista aineistoa voisi käyttää, mistä sitä saa, kerään sen tai mietin voisiko sen ulkoistaa jollekin muulle, etsin kirjallisuutta... Ja sitten tuumasta toimeen eli analysoimaan laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä, aineistot on sekä tekstiaineistoja että esim. henkilöhaastatteluja ja rasti ruutuun-kyselyitä. Yhdessä lähdekirjallisuuden kanssa sitten kirjoittelen muutaman artikkelin/konferenssipaperin vuodessa ja konferenssipaperit käydään tietysti myös paikan päällä esittelemässä. Suomi ja englanti työkielinä ja tutkimusaiheesta johtuen kirjallisuus on pääasiassa englanniksi.

Plussat:
+ itsenäistä, vastuullista ja haastavaa
+ pääsee lukemaan ja kirjoittamaan paljon, mistä tykkään
+ ihan ok työsuhde-edut (ja se että ylipäänsä tekee näitä hommia työsuhteessa eikä apurahalla) ja palkka
+ pääsee tapaamaan todella mielenkiintoisia ihmisiä työn puolesta
+ pääsee melko rennolle työmatkalle ulkomaille ainakin kerran vuodessa
+ töitä riittää tulevinakin vuosina uusissa projekteissa, jos pätkitys ei haittaa henkisesti

Miikat:
- etenemistä ei juuri tapahdu ilman tohtorinhattua
- itsenäisyys tarkoittaa usein myös yksinäisyyttä
- ennustettavuus; tiedän työni aika tarkkaan koko monivuotisen projektin läpi eikä suurta dynaamisuutta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ole luvassa
- pätkätyö ja sellaisena luultavasti pysyykin, kun tutkimusrahoitus on projektikohtaista, ja se tohtorinhattu puuttuu

 

[static]

Nostellaans hiukan vanhaa thrediä, kun alkaa itselle olla ajankohtainen homma eli kuinkas moni Pakkiksella on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että dippatyöpaikka pitäis löytää? Ainakin ite oon huomannu, että tällä "taantumalla" on aika iso vaikutus diplomityöpaikan löytymiseen ja vielä vaikeampaa tuntuu olevan löytää dtyöpaikkaa teollisuudesta ja vielä palkallisena. Suuri osa yrityksistä on teettänyt diplmoitöitä jo jonkun aikaa stipendillä, mikä sinäänsä ei ole kauheen houkuttelevaa..

 

[Janne22]

Nostellaans hiukan vanhaa thrediä, kun alkaa itselle olla ajankohtainen homma eli kuinkas moni Pakkiksella on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että dippatyöpaikka pitäis löytää? Ainakin ite oon huomannu, että tällä "taantumalla" on aika iso vaikutus diplomityöpaikan löytymiseen ja vielä vaikeampaa tuntuu olevan löytää dtyöpaikkaa teollisuudesta ja vielä palkallisena. Suuri osa yrityksistä on teettänyt diplmoitöitä jo jonkun aikaa stipendillä, mikä sinäänsä ei ole kauheen houkuttelevaa..

Tarkoitatko stipendillä nyt säätiön kautta kierrätettyä korvausta dipasta? Eli yrityksen ei tarvitse maksaa henkilösivukuluja ja dipan tekijän ei tarvitse maksaa veroja. Tuohan on aivan ideaali win-win tilanne. Ja kyllä olen kuullut että dippapaikkoja on nyt todella vaikea saada ja aika monelta on "varmatkin" dippapaikat menneet alta kun kehitysprojekteja on laitettu jäihin.

 

[static]

Tarkoitatko stipendillä nyt säätiön kautta kierrätettyä korvausta dipasta? Eli yrityksen ei tarvitse maksaa henkilösivukuluja ja dipan tekijän ei tarvitse maksaa veroja. Tuohan on aivan ideaali win-win tilanne. Ja kyllä olen kuullut että dippapaikkoja on nyt todella vaikea saada ja aika monelta on "varmatkin" dippapaikat menneet alta kun kehitysprojekteja on laitettu jäihin.

Onhan se varmasti jossain mielessä win-win tilanne, mutta ei ainakaan dipan tekijän kannalta.. Esimerkiksi lomapäiviähän tolta ajalta ei kerry ollenkaan, sen paremmin kuin eläkettäkään eikä myöskään kerrytä työttömyysturvan saamisen täyttävää työssäoloehtoa... Stipendillä tehdessä ei myöskään ole oikeutta palkalliseen sairaslomaan eikä työterveyshuoltoon, myöskään lakisääteistä tapaturmavakuutusta ei ole. Diplomityön teosta ei saa työtodistusta, jos tekee sen stipendillä. Sekä tietysti, kun ei maksa veroja ei saa mitään korvausta siitä, jos joutuu kulkemaan työmatkoja omalla autolla/julkisilla välineillä. Usein myös työsuhteessa tehtävästä diplomityöstä jää enemmän rahaa käteen.. Onhan stipendillä tehdessä tietysti jotain etujakin esimerkiksi, kun ei ole yrityksessä töissä, ei ylimääräisiä työtehtäviäkään diplomityön lisäksi voi antaa..

 

[Tähtisilmä]

Uskon, että jos aiheen tekee omalla laitokselle, niin sen tekeminen menee joutuisammin kuin muutoin.
Itse valitsin graduun vähän tylsän aiheen ja se näkyi ahkeruudessa. Tein gradua vuosi.. välillä tekeminen jäi kokonaan.

 

[Integrandi]

pulputipul...

Lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alusta ja stipendien nauttijat saavat nykyisin melkoisen paljon etuja verrattuna aiempaan. Tämän edun kustantavat stipendinsaajat itse luovuttamalla noin 14% siivun saamastaan rahasta. Tosin lähes kaikki säätiöt yms ovat ottaneet tämän huomioon ja korottaneet stipendejä siten, että tassuun jää sama summa kuin ennenkin. Monet mestat tarjoavat myös sairaus-/matkavakuutuksia kylkiäisiksi.

Eräs hyvä puoli stipendissä on se, että voi paiskia sivuduunia erittäin pienellä veroprosentilla. Monet stipendinmyöntäjät sallivat jonkin verran sivuduunia ilman, että se vaikuttaa stipendin määrään.

No, niin tai näin, niin kyllähän se palkkaduuni silti voiton taitaa viedä.

 

[Mikko_]

Uskon, että jos aiheen tekee omalla laitokselle, niin sen tekeminen menee joutuisammin kuin muutoin.
Itse valitsin graduun vähän tylsän aiheen ja se näkyi ahkeruudessa. Tein gradua vuosi.. välillä tekeminen jäi kokonaan.

Tämä kannattaa ottaa huomioon, itsekin olen tässä tehnyt graduani (kokeellista osuutta) 4kk aiheesta, joka ei pahemmin kiinnosta. Aihe sinällään on ihan mielenkiintoinen, mutta tuo minun osuus koko roskasta on aika syvältä. Palkkaa tuosta kuitenkin olen tähän asti saanut, mutta kunhan sen maksu loppuu, voi motivaatio laskea vielä entisestään.

Kannattaa siis tosiaan miettiä aiheen kiinnostavuutta ja yleensäkin aiheen käytännöllisyyttä...

 

[Hevonen]

Mitä vaihtoehtoja gradun tekemiseen on yliopistossa? (Ei teknillinen) Sellanen käsitys ois, että ilman palkkaa väännetään ellei säkällä jotain firmaa satu löytään...