Kuten kirjoitin jo kamppailuosiolla, suhtaudun aika kriittisesti crossfitin sopivuuteen kamppailijan oheistreeninä. Koska kamppailulajitreeneissä tulee jo itsessään niin paljon sykkeenvaihtelua ja kuormitusta koko kropalle, olen sitä mieltä, että kamppailijan voimaharjoittelun kannattaa olla jotain muuta kuin WOD:eja. Voihan niitäkin toki joskus tehdä, mutta muuten näkisin, että kamppailijan oheisharjoittelun tulisi olla jotain muuta kuin crossfittiä. Sen mitä olen aiheesta keskustellut, en ole yksin mielipiteeni kanssa, vaikka FightSport-lehti lähtikin osittain mukaan crossfit-buumiin.
Samaa mieltä, kamppailijan voimaharjoittelun pitää olla jotain muuta kuin crossfittiä. Voima voimana, lihaskunto lihaskuntona. Sen vähän mitä olen itse kamppailulajeja harrastanut tai kilpailijoiden treenejä seurannut (lähinnä lukkopaini, vapaaottelu, bjj) näkisin korkean intensiteetin lihaskuntoharjoittelun olevan erittäin hyödyllistä. Se ei tietenkään poista puhtaamman voimaharjoittelun hyötyä, eikä kumpaakaan saa tehdä niin, että itse lajinomainen harjoittelu kärsii.
Korjaa jos olen väärässä, mutta harrastajatasolla useille kamppailijoille "strength and conditioning" tuntuu olevan joko bodailutyylistä voimaharjoittelua tai peruskestävyystreeniä, mitä en ainakaan itse miellä kovin optimivalinnaksi. Vaikkapa
Crossfit Football tarjoaa mielestäni jo kohtalaisen tasapainoista fysiikan kehittämistä (voima, lihaskestävyys, hapenotto) ilman että viikon lajitreeneistä on kaikki terä poissa. CFB:n treenit ovat myös hyvin kaukana mistään kärrynpyörä-käsilläkävely-hiihto-uimahyppy-akselista, ja liikkeet ovat pääosin helppoja perusliikkeitä.
Niin kauan kuin crossfitin suosio jatkaa kasvua, on mielestäni todennäköisempää, ettei kaikille saleille riitä päteviä ohjaajia. Juttelin tästä viime kesänä erään lajia harrastavan kanssa, ja hän ilmaisi myös pelkonsa sitä kohtaan, että pian Level 1 -koulutetut ohjaajat opettavat saleilla (vai pitääkö sanoa boxeilla, kun pitää olla niin erilaista) liikkeitä, joita eivät vielä itsekään hallitse. Ihmettelen myös sitä, että Crossfit-kisoihin tungetaan jo ihan kaikkea. Näköjään CrossFit Gameissa on ollut uintiakin. Hienoa sinänsä, että monipuolisuutta arvostetaan ja vaaditaan, mutta koska käy niin, että ensimmäinen kilpailija hukkuu uidessa, kun sitä ennen kroppa on uuvutettu totaalisesti? Otetaanko lajiin mukaan kohta nyrkkeily ja painiminenkin?
Täysin samaa mieltä. Ohjaajalla on todella suuri vaikutus. Kirjoitinkin tästä jo aiemmassa viestissä, ja erityisen huolissani olen painonnostotekniikan opettamisesta, kun tekniikkaharjoittelua tehdään harvoin ja liian suurelle joukolle kerralla. Kyselemällä paljon selviää aika nopeasti onko treenien suunnittelijalla iso kuva hallussa ja tehdäänkö salilla muutakin kuin yksittäisiä treenejä (jotka nekään eivät ole aina kovin järkeviä, kuten aiemmin kirjoitin). Kisat on kisaajille, mielestäni perusharrastajan liikevalikoima pitää olla huomattavasti rajatumpi.
Minä olen hyvin kriittinen crossfitia kohtaan, vaikka tunnustakin ihan avoimesti, että monet sitä harrastavat ovat monella eri mittarilla paremmassa kunnossa kuin minä, kilpailijoista puhumattakaan. Mutta nämä Glassmanin propagandat (crossfittajaa pärjää muille urheilijoille, mutta muut eivät crossfittaajille) saavat niskakarvani pystyyn. Myös lajin harrastajien piirissä esiintyvä fundamentalistiselta vaikuttava usko lajiin, kritiikin sietämättömyys, paleodieetin tyrkyttäminen jne. ovat tehneet minusta aika kovan crossfit-kriitikon. Lisäksi amerikkalaisittain yliampuvat tittelit, kuten "Fittest Man On The Earth" pistävät ihmetettymään. Huippukuntoisia yksilöitä toki, mutta tänä kesänä käydään olympialaisina tunnetut kisat, joissa on varmasti yhtä kovakuntoista porukkaa.
Mitä tulee kovakuntoisiin urheilijoihin, niitä löytyy joka lajista. Sokea usko omaan paremmuuteen on ärsyttävimpiä kuviteltavissa olevia piirteitä.
Juha Hulmin kirjoitus on mielestäni hyvä muistutus siitä, että maailmanluokan kilpailijalla on myös maailmanluokan fysiikka; eikä vain omaan lajiin välittömästi liittettävissä ominaisuuksissa. Pitäisin
fyysisten valmiuksien kehittämisen tärkeyttä esillä myös harrastajatasolla. Mielestäni kamppailijat hyötyisivät tästä erityisesti, ja metcon-tyylisellä harjoittelulla olisi mielestäni tässä kohden selvä tilaus. Se on sitten aivan sama tapahtuuko tämä itsenäisesti, crossfit- , x-fit- tai crosstraining-salilla (yms) vai oman kamppailuvalmentajan johdolla. Kunhan tapahtuu.
Propagandasta samaa mieltä. Osa pitää pystyä suodattamaan, muuten menee hyvätkin ideat ajatusten kaatopaikalle. Kaupallinen brändi on kaupallinen brändi, ja crossfittiä ainakin Jenkeissä tuntuu vaivaavan sokea auktoriteettiusko. Tai sitten nämä höyrypäät vaan huutavat koviten, joten homma vaikuttaa siltä. Uskoisin kilpailutoiminnan kuitenkin auttavan tähän, sillä eivät parhaat kilpailijat mitään crossfit.com:n treenejä vedä tai syö paleoruokavalion mukaan. Siinä sitten nähdään, että ehkä yhden auktoriteetin harjoittelufilosofia ei kuitenkaan ole Jumalan sanaa ja automaattisesti oikeaa. Ne henkilöt joiden kanssa olen henkilökohtaisesti puhunut ovat hyvin kaukana propagandalähettiläistä.
