Crossfit

[Fuhrer]

Kannattaa tutustua Salon harjoittelutaustaan muutenkin kuin yhden Internet-sivun perusteella. Salo on huippukunnossa oleva urheilija, joka kykenee palautumaan intensiivisestä harjoittelusta hieman eri tavalla, kuin esimerkiksi 20v juniori.

Luuletko minua niin tyhmäksi että yhden haastiksen perusteella vedän johtopäätökset?

Älä popularisoi. Maratoonari ja Crossfit-urheilija ovat eri asia. Riittävä lajia varten tarvittava aerobinen kapasiteetti kun heillä on hieman eri asia. Kuka tässä maratonia on crossarin pistämässä juoksemaan? Huomaathan, että esim. 400m juoksussa energia tuotetaan 80 % aerobisesti (Noakes), joten 10-20min metconeissa aerobisella energiantuotolla on todella suuri osuus. Suosittelen myös lukuisien jenkkivalmentajien kuuntelua (aina GG:stä lähtien) asian suhteen. Lukisin myös ehkä McArdle & Katch & Katchin kirjaa sivulta 459 alkaen uudelleen.

400m 80% aerobista? Rohkenen olla eri mieltä. Muutenhan anaerobinen harjoittelu olisi melkein turhaa. Onko 800m sit peräti 60% anaerobista?

Maximum sprint speed capability is a significant contributing factor to success in the event, but athletes also require substantial speed-endurance and the ability to cope well with high amounts of lactic acid to sustain a fast speed over a whole lap. Whilst considered to be predominantly an anaerobic event, there is some aerobic involvement and the degree of aerobic training required for 400 metre athletes is open to debate

Pelkästään wikipediakin tietää että se on aika vahvasti laktista touhua.

Harvoin arvostelen muita valmentajia, mutta mielipiteesi ovat niin jyrkät, että joko olet 20v tai yksinkertaisesti maailman tietävin koutsi .

No, olen hieman yli 20v. Ja valmennan tälläkin hetkellä suhtkoht korkean tason urheilijoita (Olympialaisiin karsivia), joten maailman parhaaksi tässä yritetään tulla.

Esimerkiksi 7km juoksun suhteen tai metconien yhteenlasketun päivittäisen keston suhteen. Taisi tulle viime kisoissa yli 3h päivää kohti tehokasta suoritusaikaa.

Oleellistahan on, että keskustelua syntyy ja se sinällään on arvokasta. Alan huippuosaajatkaan eivät esitä, ettei Crossfit-urheilija tarvitse aerobista voimantuottoa, joten mielenkiintoista on löytää suomesta näin huippuluokan tietoa ;)

Jälleen kerran, kaikki metodit mitkä ovat yleisesti käytössä eivät todellakaan ole hyviä, tai edes tarpeellisia.

Pidätkö mahdottomana sitten sitä että saatan tajuta asiat erilailla, jopa paremmin kuin nykyvalmennustiede yleisesti asiat esittää?


Juuri viime vuonna tuli tuolla rapakon takana ravattua hakemassa oppia hyvin menestyneiltä valmentajilta. Jos hekin puhuivat paskaa suut ja silmät täyteen niin olen hyvin pettynyt.

Jos kerran olet eri mieltä, niin haluaisin kuulla vasta-argumentit noihin syihin mitä tuolla esitin aerobista vastaan.
Aika hiljaiseksi jäänyt yllättäen perustelut.

E: Pakko antaa sinulle pointsit siitä että et suoraan väittänyt filosofiani olevan paskapuhetta. Harvinainen ilmiö täälläpäin.

 

[Airwalk]

Itse ainakin koen aerobisen harjoittelun tärkeänä osana omaa harjoittelua johtuen siitä että sillä saan nopeutettua palautumista. Oli suuri ero kun lisäsin palauttavan lenkin ohjelmaan kuinka paljon nopeammin jalat palautu jalkatreenistä, venyttelyn määrä pysyi samana. Eli ainakin omalla kohdalla homma on toiminut näin, aerobisen lisääminen-->palautuminen nopeampaa-->pystyi harjoittelemaan kovempaa-->nopeampi sarjapainojen kehitys.

 

[rautakarhu]

400m 80% aerobista? Rohkenen olla eri mieltä. Muutenhan anaerobinen harjoittelu olisi melkein turhaa. Onko 800m sit peräti 60% anaerobista? Jos kerran olet eri mieltä, niin haluaisin kuulla vasta-argumentit noihin syihin mitä tuolla esitin aerobista vastaan.
Aika hiljaiseksi jäänyt yllättäen perustelut

Noakesin kirjassa on tutkimukset ja tiedeyhteisön päätelmät 400m energiantuotosta. Noita tuloksia ei ole kyetty kiistämään. Edelleen vasta-argumentteja McArdle & Katch & Katch, s. 459 ->. Mitä itse olet mieltä aerobisen energiantuoton tarpeesta 7km juoksussa tai yli 3h kestävän kokonaissuorituksen osalta?

No, olen hieman yli 20v. Ja valmennan tälläkin hetkellä suhtkoht korkean tason urheilijoita (Olympialaisiin karsivia), joten maailman parhaaksi tässä yritetään tulla.
Jälleen kerran, kaikki metodit mitkä ovat yleisesti käytössä eivät todellakaan ole hyviä, tai edes tarpeellisia.
Pidätkö mahdottomana sitten sitä että saatan tajuta asiat erilailla, jopa paremmin kuin nykyvalmennustiede yleisesti asiat esittää?
Juuri viime vuonna tuli tuolla rapakon takana ravattua hakemassa oppia hyvin menestyneiltä valmentajilta. Jos hekin puhuivat paskaa suut ja silmät täyteen niin olen hyvin pettynyt.

E: Pakko antaa sinulle pointsit siitä että et suoraan väittänyt filosofiani olevan paskapuhetta. Harvinainen ilmiö täälläpäin

En pidä mahdottomana, vaikka olisit täysin oikeassa. Metodeja täytyy kehittää, eivätkä ne koskaan ole valmiita. Myös arvokasta on käydä keskusteluja asiasta, ja mielelläni kuuntelen aina muiden valmentajien mielipiteitä. Silti tieteellinen näyttö puoltaa edelleen aerobisen harjoittelun merkitystä urheilijan suorituskyvyn ja harjoittelun itensiteetin nostossa, sekä rasva-aineiden metabolian kehittämisessä. Näissä asioissa kun ei sitä korkeaa totuutta ole, niin aika hölmöä olisi toisen filosofiaa sen huonompana pitää kuin omaansa.

 

[Fuhrer]

Eli sanot että aerobisten lihassolujen rekrytointi nopeuttaa anaerobisten solujen palautumista?

Nykytutkimustiede on lähestulkoon yksimielistä siitä että aerobinen heikentää. Näinköhän pelkästään joku lenkki on ollut se avain kehityksessä?

Monesti tapahtuu niin (ei ole sinulle osoitettu) että tulkitaan väärin tapahtumia. Mitä jos se olikin ohjelmanvaihto, tai ruokavalion vaihto?

Mitä jos söitkin enemmän kalaöljyä ja COX2-mekanismin inhibitointi auttoi parempaan kehitykseen?

Lihaskipu on mekaanisen rasituksen tulos, siihen ei aerobinen auta. Väitän, että happamien hedelmien puristaminen veden sekaan auttaa enemmän koska ne alkalisoivat kehoa ja poistavat happamuuksia.

Tästä syystä henkilökohtaiset kokemukset eivät ole niin luotettavia kuin tutkimustieto, tai käytännössä koettu valmennustieto.

Olen esimerkiksi huomannut itse ranteen, tai tarkemmin radiuksen ja ulnan, artikuloinnilla on suuri merkitys punnerrusmekaniikkaan ja voimaan.
Tämä on luotettavampi tieto kuin se että olisin huomannut sen vain itselläni, koska pystyn parantamaan muiden voimantuottoa sitä korjaamalla.


E: Rautakarhu, lueppa ne pari artikkelia mitkä tänne postasin, siellä on aikaa laajaa dataa aerobisen huonoista puolista.
Vastaan tuohon ylläolevaan myöhemmin, nyt pitää lähteä reenaamaan.

 

[keethrax]

Entäs sydän-ja verenkiertoelimistö? Hengityselimet? Kehittyvätkö nämäkin riittävästi anaerobisella harjoittelulla? Ei ole nyt mitään tutkimusdataa esittää, mutta astmaatikkona olen etenkin pitkähköjen hölkkälenkkien (60+min) juoksemisen huomannut korreloivan suoraan positiivisesti muuhun harjoitteluuni - esimerkiksi kuntosalin puolella.

 

[Kerrostalo]

Veren kierto jne. siellä jaloissa airwalkilla? Rupesin muistelemaan, että tästä on kyllä keskusteltu joskus ennenkin ja niinhään siitä olikin :D

http://www.pakkotoisto.com/aerobine...vavauhtiset-lyhyet-lenkit-harjoittelumuotona/

Mitäs Fuhrer olet mieltä omasta tilanteestani? Painonnostoa harrastelen. Neljä nostoharjoitusta viikossa joiden lopussa myös hieman loikkia, yksi vetoharjoitus (10min hölkkä + 20-100m vetoja (nopeus) + 15min hölkkä) ja yksi pidempi hölkkä 45min keskisyke n. 125. Onko mielestäsi täysin älytöntä hölkätä tuollaista selkeää pk-harjoitusta? Jos on, niin miten tulisi peruskuntoa harjoitella? Kävelen kyllä päivittäin muuten ja ajelen fillarilla matkat.

 

[Airwalk]

Eli sanot että aerobisten lihassolujen rekrytointi nopeuttaa anaerobisten solujen palautumista?

Nykytutkimustiede on lähestulkoon yksimielistä siitä että aerobinen heikentää. Näinköhän pelkästään joku lenkki on ollut se avain kehityksessä?

Monesti tapahtuu niin (ei ole sinulle osoitettu) että tulkitaan väärin tapahtumia. Mitä jos se olikin ohjelmanvaihto, tai ruokavalion vaihto?

Mitä jos söitkin enemmän kalaöljyä ja COX2-mekanismin inhibitointi auttoi parempaan kehitykseen?

Lihaskipu on mekaanisen rasituksen tulos, siihen ei aerobinen auta. Väitän, että happamien hedelmien puristaminen veden sekaan auttaa enemmän koska ne alkalisoivat kehoa ja poistavat happamuuksia.

Ei vaihtunut ohjelma ja tasasesti oltiin plussalla kokoajan, varsinkin kyykyssä tulokset nousivat johtuen että palauttelevalla liikunnalla sain paikat pysymään paremmin auki.

Itse katson tätä nyt maksimivoimaharjoittelun kannalta että onko aerobisesta hyötyä ja heitetään artikkeli tuolta voimaharjoittelu.fi puolelta.

Aerobinen liikunta

"Hyvä yleiskunto nopeuttaa palautumista hiussuonten kuljettaessa tehokkaammin ravintoaineita lihaksiin. Voimamies- ja voimanostokisat kestävät usein 3-5 tuntiin, jopa ylikin. Turha kuvitella menestyvänsä ilman minkäänlaista peruskestävyyttä. Silloin kun toiset makaavat lattialla pökerryksissä happinaamari kasvoillaan tai oksentelevat sydän kurkussa, Jouko Ahola antaa haastatteluja tiedotusvälineille, kannustaa kilpakumppaneitaan tai alkaa valmistautua seuraavaan suoritukseen.

Usein raskaan treenin lisäksi pelkkä kävely on paras vaihtoehto. Riittävän pitkäkestoiset lenkit polttavat lisäksi rasvakudosta. Uinti on hyvä vaihtoehto, erityisesti suurikokoisille nostajille tai nivelvaivoista kärsiville. Kuntonyrkkeily saattaa auttaa niskan ja hartiaseudun vaivoihin ja monet itsepuolustuslajit tuovat harrastajalleen lisää liikkuvuutta. "

 

[Fuhrer]

Edelleen, onko aerobinen työkyky hyvän kunnon mittari?

Ja mitä on peruskunto vahvamieslajeissa?

Jos aerobinen kyky on huipussaan, ja lajissa käytetään hapetonta voimaa erittäin dominoivasti, niin millä tavalla se korreloi palautumiskykyyn?

Varsinkin kun työn rasittavuus on suhteessa omaan maksimiin, käytettävään kuormaan, sekä maitohapon puskurointikykyyn.

Enkä ole mielestäni missään vaiheessa sanonut että kaikkea muuta liikuntaa pitää välttää. Totta kai uiminen etc on hyvää kontrastia jo nivelten liikelaajuuden kannalta.
E: Ennenkuin joku tulee nillittämään, niin olen edelleen sitä vastaan että tehdään minuuttiakaan ylimääräistä aerobista työtä. Aktiivinen lepojakso on asia erikseen jolloin kannustan ihmisiä painimaan, uimaan etc.

Ja vieläkään ei kommenttia aerobisen negatiivisista puolista joita olen esittänyt.
Johtuuko siitä että kukaan ei keksi niihin mitään sanottavaa? Vai ovatko ne niin selvää paskapuhetta että ei tarvitse edes vastata?

Airwalk, luuletko todella että Jouko sen takia oli niin iskussa kun teki tarpeeksi aerobista?
Ja jos kehitys johtui siitä että paikat pysyivät auki niin sinun ongelmasi on liikkuvuudessa ja inhibitiomekanismeissa, ei aerobisen liikunnan puutteesta.

Entäs sydän-ja verenkiertoelimistö? Hengityselimet? Kehittyvätkö nämäkin riittävästi anaerobisella harjoittelulla? Ei ole nyt mitään tutkimusdataa esittää, mutta astmaatikkona olen etenkin pitkähköjen hölkkälenkkien (60+min) juoksemisen huomannut korreloivan suoraan positiivisesti muuhun harjoitteluuni - esimerkiksi kuntosalin puolella.

En lähde neuvomaan sen tarkemmin koska astman luokittelen erityistarpeisiin.
Mutta, kyllä. Anaerobinen treeni kehittää niitä aivan vallan mainiosti. Vai voiko joku sanoa että 800m spurtin jälkeen ei tarvitse happea enempää kuin sohvalla maatessa?

Mitäs Fuhrer olet mieltä omasta tilanteestani? Painonnostoa harrastelen. Neljä nostoharjoitusta viikossa joiden lopussa myös hieman loikkia, yksi vetoharjoitus (10min hölkkä + 20-100m vetoja (nopeus) + 15min hölkkä) ja yksi pidempi hölkkä 45min keskisyke n. 125. Onko mielestäsi täysin älytöntä hölkätä tuollaista selkeää pk-harjoitusta? Jos on, niin miten tulisi peruskuntoa harjoitella? Kävelen kyllä päivittäin muuten ja ajelen fillarilla matkat.

Itse jättäisin loikat erilliselle harjoituskerralle, jos mahdollista niin kyykkypäivän aamuharjoitukseksi, ja kyykyt illaksi. Ja muutenkaan en suosittelisi loikkatreenejä kuin n.4 viikon sykleissä. Ovat hermostolle hyvin kuormittavia vaikka näennäinen rasitusaste ei ole suuri.

En näe että tuommoisesta 45min hölkästä on painonnostoon mitään hyötyä, enemmänkin päinvastoin. Painonnosto vaatii kaiken mahdollisen nopeuden mitä ikinä pystyt kehostasi tuottamaan. Silloin kaikki mikä hidastaa on syytä unohtaa. Ja tämän aerobinen tekee - opettaa kehosta hitaamman ja tuottaa kortisolia ilman anabolista efektiä. Niinkuin aikaisemmin kirjoitin jo.

Painonnostossa eniten kestävyttä tarvitaan rinnallevedon kyykkyvaiheessa. Se kestää pahimmillaankin alle 5s. Mitä hyötyä on kymmeniä minuutteja kestävästä, erittäin submaksimaalisesta aerobisesta työstä?


Pyydetään vielä kerran, laittakaa jotain fysiologisia perusteluita mukaan vastauksiin. Ne ovat paljon hedelmällisempiä kuin mutuilut. Toki mutuilu on jees jos siinä on kunnon idea takana.

 

[Archey]

Yli 30min juoksulenkit alkavat jo poltella lihasta pois.
Jos pitemmät tehdään oikein matalalla intensiteetillä ovat vähemmän haitallisia ja myös vähemmän hyödyllisiä.

Todella kovaa intervallista anaerobista tuskin pystyy yli viittätoista minuuttia tekemäänkään, ennen kuin yrjö lentää, parantaako myös anaerobista hapenottokykyä? Varmasti.
Mutta kokemuksen mukaan auttaa kaikissa lajeissa joissa käytetään kovaa tehoa, voimaharjoittelu, paini ja nyrkkeily mm.

Jos harjoitellaan kymppitonnia tai maratoonia pitkät lenkit ovat totta kai parasta harjoittelu muotoa mutta ei lajeihin joissa on 1-3 min eriä tai 10 sekunnin työsarjoja.

 

[Moksu]

Ja vieläkään ei kommenttia aerobisen negatiivisista puolista joita olen esittänyt.
Johtuuko siitä että kukaan ei keksi niihin mitään sanottavaa? Vai ovatko ne niin selvää paskapuhetta että ei tarvitse edes vastata?

Yritin jotain niihin kommentoida, mutta et mitenkään noteerannut.

http://www.pakkotoisto.com/treeni/101662-crossfit-ketju-sisaeltaeae-hyvaeae-keskustelua-aerobisesta-ja-anaerobisesta-treenistae/#post3503275

En pysty sulle fysiologisella tasolla asiasta inttämään. En ala kahlaamaan valmennuskirjoja tai tutkimuksia tämän väittelyn takia, eikä minulla ole todellakaan samanlaista koulutustasoa asiaan, mutta silti en usko, että pyörää on keksitty uudestaan.

Mun korvaan tuo aerobisen harjoittelun vähätteleminen kuulostaa juuri siltä perse edellä puuhun menemiseltä, mitä olen itsekin tehnyt.

 

[keethrax]

En lähde neuvomaan sen tarkemmin koska astman luokittelen erityistarpeisiin.
Mutta, kyllä. Anaerobinen treeni kehittää niitä aivan vallan mainiosti. Vai voiko joku sanoa että 800m spurtin jälkeen ei tarvitse happea enempää kuin sohvalla maatessa?

Ei tietenkään, mutta en ole sprinttitreeneistä koskaan saanut samanlaista hyötyä. Varmasti niistäkin hyötyä on, mutta oikeastaan ainoa syy noiden pitkien lenkkien vetämiseen on ollut niiden ylivoimainen hyöty yleiseen suorituskykyyni.

Monet uimarit ja hiihtäjät käsittääkseni kärsivät astmankaltaisista vaivoista. Edeltävillä syynä uimaveden kemikaalit, jälkimmäisillä kylmä ilma? Eikö tilanne ole kuitenkin loogisesti aivan sama terveilläkin urheilijoilla? Hapenottokyvyn parantamisesta on hyötyä - on vain plussat ja miinukset mitattava - keuhkoiltaan perusterveillä aerobisen liikunnan hyötyvaikutukset vähenevät.

Tässä keskustelussa on monesti lajiluonteisuuteen vedoten kehotettu välttämään aerobista harjoittelua. Mitäs Führer sanoisi esimerkiksi 1500m uinnin suhteen, entäs 30km hiihdon? Ovatko voimaominaisuudet vielä ylivoimaisesti tärkeämpiä? Aivan epäilemättä ne toimivat välttämättömänä pohjana mutta tuskin yksin vielä riittävät. Toki täällä foorumilla pyörii enemmän voimamiehiä, kamppailulajien harrastajia tai bodareita kuin maratoonareita, mutta mihin raja sitten vedettäisiin?

Disclaimer; Ihan sunnuntaiurheilijan kysymyksiä vailla suurempaa pohjatietoa. Kiva jos joku jaksaa vastata.

 

[Moksu]

Kattelin tuota Poliquinin artikkelia hieman ja taas Jaakko-setä kyllä tykittää:

Plus, if you’re doing aerobic training on exercise machines, you may suffer from lower insulin sensitivity from exposure to “dirty electricity” or the electromagnetic frequency bands that are generated by cardio machines and other forms of electrical power.

Koko tuo artikkeli vaikuttaa olevan hyvin "biased" Poliquinin epistolaa tukevaksi. Rottakokeita, maratoonareita jne. Siitä on hyvä vetää johtopäätös, että koko aerobinen harjoittelu on saatanasta.

 

[Pulla]

Kattelin tuota Poliquinin artikkelia hieman ja taas Jaakko-setä kyllä tykittää:



Koko tuo artikkeli vaikuttaa olevan hyvin "biased" Poliquinin epistolaa tukevaksi. Rottakokeita, maratoonareita jne. Siitä on hyvä vetää johtopäätös, että koko aerobinen harjoittelu on saatanasta.

Tunnen ihan henk. koht. toistakymmentä Poliquinin "opein" urheilijoita valmentavaa jannua ympäri maailman. Hämmästyttävän kovia tuloksia saavat aikaan kun miettii miten perseestä senkin opit tuntuu olevan monen mielestä.

Osaako joku sanoa mistä se johtuu? Olisko ne voittanut kaikki kultamitalit jos olis käynyt lenkkipolulla vähän enemmän?

Joskus mietin, että miks ei jengi täällä pistä pystyyn valmennustiimiä kun tuntuu, että pyyhkisitte lattiaa jannuilla jotka on kuitenkin tuottanut huippu-urheilijoita 10-30 vuotta NHL:ään, NFL:ään, olumppialaisiin jne? Hilloo olis tulossa.

Ei aerobinen sinänsä varmaan perseestä ole, sen tarvetta monissa urheilulajeissa vaan liiotellaan ihan liikaa.

 

[Frank Drebin]

Ai tämä jankkaus jatkuu edelleen.. laitetaan nyt vielä yksi kommentti itsekkin

Mä en ymmärrä miten asiasta Crossfitin yhteydessä pitää edes keskustella. Jos puhutaan alle 20s suorituksista, niin aerobisella kapasiteetilla ei pahemmin merkitystä ole, se on ihan totta.

Sen sijaan jos puhutaan >20-25s suorituksista, niin elimistön ATP-varastot eivät riitä työn toteuttamiseen, vaan ATP:tä pitää tuottaa lisää. Osa tästä ATP:stä tuotetaan aerobisesti, osa anaerobisesti. Tuolla 20s pinnassa (=erittäin kovatehoisissa suorituksissa) anaerobinen energiantuotanto on pääosassa, mutta jo jossakin n.2min suorituksissa puolet energiasta tuotetaan aerobisesti. (arvot heitetty muistinvaraisesti, mutta suuruusluokka lienee kutakuinkin oikea) Aerobinen kapasiteetti on siis merkittävässä osassa jo suhteellisen lyhytkestoisissakin suorituksissa. => sen kehitttäminen parantaa suorituskykyä.

Toinen seikka mitä tässä keskustelussa ei ole vielä huomioitu on hirvittävän toistomäärän vaikutus elimistön taloudellisuuteen. Tuhansia tunteja altaassa viettänyt uimari liikkuu vedessä vauhtia x pienemmällä kulutuksella kuin vastaavilla ominaisuuksilla (tekniikka, voimatasot, hapenottokyky) varustettu kaveri, jolla ei ole vastaavaa harjoitustaustaa. Tähän toki vaikuttanee myös geenit. Esim. Itäafrikkalaisilla kestävyysjuoksijoilla ei ilmeisesti ole eurooppalaisia kilpakumppaneitaan parempaa hapenottokykyä, mutta jostakin syystä heidän kehonsa tuottaa saman vauhdin pienemmällä hapenkulutuksella. Tämän vaikutus nähdään sitten radalla.

Ihmetyttää myös käsitys, että se aerobinen treeni olisi aina vain palauttavaa/kevyttä liikkumista, tyyliin hölköttely/sauvakävely. Hitto, joku Kenenisa Bekele juoksee varmaankin Cooperissa aerobisella kynnyksellään ainakin lähelle sen Mikko Salon täälläkin hehkutetun 3700 metriä. Huippu-urheilijan teho on hirmuinen jo aerobisellakin tasoilla.

Ja juu, en jaksa edes yrittää kaivella lähteitä mihinkään ylläoleviin tälläkään kertaa..

 

[Fuhrer]

Minne unohtui Adenosiinidifosfaatti, kreatiinifosfaatti..

Jos teet maksimaalista suoritusta 2min niin toimiiko elimistö aerobisesti? Ei todellakaan, koska ne lihassolut mitkä ovat vastuussa parhaista tehoista ovat anaerobisia. Ja jos on vielä epäselvää, niin anaerobinen tarkoittaa hapetonta.

Sitä kutsutaan sitten laktiseksi anaerobiseksi kapasiteeksi kun teet "pidempää" suoritusta kovilla tehoilla. Siksi laktaatin sietokyky on se oleellinen tekijä, ei aerobisen järjestelmän kyky ylläpitää voimantuottoa.


Moksu, pikkasen oli kärjistetty tuo sinun "referaattisi" Poliquinin artikkelista.

Täälläkin on jo kymmeniä aerobisen hyödyistä puhuvaa kirjoittajaa, joista kukaan (?) ei ole käytännössä edes kokeillut miten vaikuttaa kun tekee, tai on tekemättä, aerobista.
Se on jo kunnon mutua kun mennään 70-luvun kansanterveysopeilla nykytutkimuksiakin vastaan.

Sitäpaitsi, tuo "likainen sähkö" on tuotu esille jo useammassakin kirjassa, ja tutkimuksissakin se on yhdistetty insuliinirestenssiin.

Japanilaisen tutkimuksen mukaan jos pidät kännykkää taskussa työpäivän ajan, androgeenivasteet vähenevät 29%

Paskapuhetta, eikö vain?

Yleinen ongelma on oikeasti puhdas halu olla uskomatta jotain mitä ei ole tottunut kuulemaan. Mitä jos väitän että psoaksen, eli lonkankoukistajan, kunnolla on vaikutusta maksan terveyteen?
Kuinka moni ajattelee heti että paskapuhetta?

Kuinka moni täällä on valmentanut urheilijoita eri lajeista joissa vaaditaan erilaisia energiantuottojärjestelmiä? Eli kuinka moni on edes kokeillut mitään harjoitusohjelmia toisilla ihmisillä?

Toinen seikka mitä tässä keskustelussa ei ole vielä huomioitu on hirvittävän toistomäärän vaikutus elimistön taloudellisuuteen. Tuhansia tunteja altaassa viettänyt uimari liikkuu vedessä vauhtia x pienemmällä kulutuksella kuin vastaavilla ominaisuuksilla (tekniikka, voimatasot, hapenottokyky) varustettu kaveri, jolla ei ole vastaavaa harjoitustaustaa.

Vai johtuisikohan se yleisetä adaptaatiosta? Samasta syystä kun se 3x10 takakyykkyä ei toimi ikuisesti.
Tossa ei muutenkaan ollut ihan kauhean faktapohjaista tuo mutuilu. ATP varastot esimerkiksi riittävät n.10-12s maksimaaliseen voimantuottoon.


Uskooko joku oikeasti täällä että esim 2-3 40-60min lenkistä viikosta ei ole mitään haittaa voimantuotolle?

Tai että sillä ei ole väliä kuinka paljon urheilijat tuottavat kortisolia/oksidatiivista stressiä?

Sitten kun mennään vähän pintaa syvemmälle niin voidaan alkaa miettiä Kortisoli/Testosteroni/DHEA-suhdetta, ja miten HPA-akselin (hypothalamus-pituitary-adrenal gland) yliaktiivisuus syö voimantuottokykyä ja palautumiskykyä, sekä puhtaasti lihasmassaa.

Asiat eivät todellakaan ole niin yksinkertaisia että kun aerobinen on hyvää hapenotolle, niin sen on pakko olla hyvää vähän niinku kaikelle.

 

[Berof]

Uskooko joku oikeasti täällä että esim 2-3 40-60min lenkistä viikosta ei ole mitään haittaa voimantuotolle?

Mites sitten esimerkiksi 20-30 min (aerobinen) juoksulenkit? Onko siinä joku raja milloin se käy haittaaman voimantuottoa ja milloin ei?

 

[Kerrostalo]

Mein Fuhrer, no minäpä kokeilen käytännössä miten vaikuttaa vai huomaako edes eroa. Eli jätän nyt tuon 45min viikottaisin hölkkälenkin pois ja teen tilalla vaikka toisen vetoharjoituksen kevyemmin 'irroittelemalla'. Kenties surkea irtiottokyky jaloissa paranisi. Muuten kehitys on kyllä hyvää, 7vk sitten takakyykyssä 3x6 110kg, tänään 3x6 127,5kg ;) Tuo hölkkäily kyllä olisi mukavaa, mutta menempä nyt iltapäivästä sitten spurttailemaan.

 

[risumies]

fuhrer: -Uskotko oikeasti, ettei täällä kukaan muu ei ole lukenut hyllymetrillisiä kirjoja anatomiasta ja fysiologiasta, lukenut eri "gurujen" artikkeleita tutkimuksista, tutkinut itse asioita testaa-kokeilee-hylkää/hyväksy periaatteilla, valmentanut ja/tai konsultoinut urheilijoita heidän tarpeidensa mukaisesti jne.

Voisiko olla mahdollista, ettei ihan jokainen ole suorilta nyt yhtäkkiä hylkäämässä kaikkea aerobisella työteholla tapahtuvaa harjoittelua sen perusteella, että setä Poliquin niin kertoo sivuillaan ja sen on sitten sen vuoksi oltava se TEH TOTUUS! Kaikki muut ammattivalmentajat ympäri maailma ovat siis menneet vuosikymmeniä perse edellä puuhun ja teettäneet valmennettavilleen tarpeetonta tai jopa naitallista harjoittelua vuosi toisensa jälkeen? Ihan vain uskomuksen vuoksi, kukaan muuhan ei olekaan tehnyt tutkimuksia enää vuosikymmeniiin, kaikille on riittänyt se, mitä ennen vuotta 1972 on keksitty ja siinä pysytään? Ei siis sillä, että epäilisin Poliquinin tietotaitoa lainkaan, mutta kun tietääkseni mies ei ole ainoa joka nuita kultamitallisesteja olympiatasollakin on valmentanut, valmentaa ja tulee valmentamaankin. Siksi mun makuun on hurjaa hylätä kaikki aiemmin opittu, yhden näkemyksen perusteella. Tai vaikka useammankin, ei Poliquin ainoa ole joka noin asian näkee, muttei sekään tee vielä asiasta sitä viimeistä totuutta.

Huuteloit kovasti sen perään, että kumotkaa joku nuo Poliquinin sivuilla olleiden aerobisen harjoittelun väitetyt negatiiviset vaikutukset. No, että nuista haittavaikutuksista voitaisiin alkaa järkevällä tasolla edes keskustelemaan vakavissaan, olisi tosiaan syytä tietää, millaista tuo harjoittelu on ollut joilla nuita vaikutuksia ilmenee. Eli ihan konkreettisesti kuinka pitkiä nuo harjoitukset on olleet kestoltaan? Millä tehoilla ne on suoritettu, peruskestäävyys alueella vai lähellä anaerobista kynnystä? Kuinka usein niitä on suoritettu? Kuinka suuri osuus niillä on ollut harjoitusohjelmassa kausi-/vuositasolla? Onko nuo harjoitukset olleet lajinomaisia vaiko lajiharjoituksista irrallisia vai onko ne suoritettu missä määrin osana lajiharjoitusta? Kuinka suuria nuo mainitut vaikutukset on olleet, mitattavissa olevia, mutta marginaalisia vaiko kovinkin hurjia? Onko nuo vaikutukset olleet hetkellisiä vaiko pitempäänkin vaikuttavia? Onko urheilijoiden/kuntoilijoiden lajitaustalla ja harjoittelupohjilla ollut eroa tekevää vaikutusta tuloksiin ja jos on, niin millaiset?

Näin niinkuin hatusta vetäisten muutama kysymys nuihin liittyen, jotka mun makuun vaikuttaa suurestikkin, kuinka huolestuttavan hurjia nuo negatiiviset vaikutukset todellisuudessa ovat. Onko tässä todellakin niin, että kannattaa kaikessa harjoittelussa unhoittaa kaikki harjoittelu aerobisilla tehoilla? Vaiko jättää edelleenkin nuo kaikesta irralliset perus kolmestavartistatuntiin setit vain tekemäti ja korvata ne jatkossakin muutoin lajia ja sen harjoittelua paremmin palvelevilla harjoituksilla ja käyttää niissä jatkossakin harjoittelun tehoalueita laidasta laitaan.

Ja taas tuli sohaistua, vaikkei edes aikonut...

 

[second]

Risumies puhuu asiaa, toki puhuu Fuhrerkin mutta jotenkin tuo Fuhrerin juttu menee vähän turhan mustavalkoiseksi.

Edessäni on eräs Juoksuharjoitteluun paneutuva kirja (Juoksukirja) ja esimerkiksi siinä kyllä siirrytään kestävyyskaudelta kohti kisakautta useiden eri vaiheiden kautta joihin kuuluu peruskestävyysalueella jauhaminen, kimmo-harjoitukset, voimatreeni, ja kisamatkoille valmistelevat herkistelyt ja muut. Kaikki nämä asiat on tuhanteen kertaan tutkittu ja todettu käytännössä. Toki kestävyyspuolellakin on jonkin verran haluja treenata ns kestävyysintervalleja, eli pyritään pitämään harjoituksen keskimääräinen rasitustaso PK-alueella, mutta kovin suurta menestystä sillä käsittääkseni ei ole koskaan saatu.

Lisäksi tätä pitää osata etenkin kestävyysurheilun kannalta katsoa siten että junnuilla peruskesävyys on erittäin dominoiva harjoitusmuoto, miksikö? No juuri sen peruskestävyden takia... Kun junnuaika kehitetään peruskestävyyttä niin aikuisella iällä jaksaa treenata niitä kovia tehollisia treenejä useammin. On tästä hiihtovalmennuspuolella tehty ihan konkreettisia havaintojakin, eli kovemmin anaerobisesti treenaavat menestyvät kyllä junnukaudella, mutta kun siirryttään aikamiesten sarjoihin niin ne PK-nylkyttäjät menee sijoituksissa ohitse. Nämä kovan peruskestävyyden omaavat saattavat sitten jopa kestävyyskaudella harjoitella 4-5 kertaa vauhtikestävyyttä per viikko kun puhutaan huippu-urheilijoista kestävyystasolla, mutta sen eteen tehdään 8-10 vuotta kovaa työtä peruskestävyys alueella jotta tuollainen työmäärä kestetään.

No eipä minulla muuta.

Ps. Toki aerobisella harjoitelulla on heikkoutensa, kuten edellisellä sivulla Fuhrerin mainitsemat. Anaerobisella alueella toki on myös:

-epätasaisempi sydänlihaksen kehitys
-harjoittelun kuormittavuus jos sitä tehdään muun treenin päälle.
-Vaatii peruskestävyyspohjaa
-Ei kehitä palautumiskykyä kuten aerobinen

Toki esim kestävyysintervallityyppinen treeni voisi toimia voimailijalle hyvin ihan sellaisenaan, periaatteessa kai se luetaan aerbiseksi harjoitteluksi mutta vedot on kuitenkin selkeästi anaerobisella alueella, hölkkäpalautukset välissä on taas TV "kevyttä". En vain tiedä että miten sitten fysiikka peruskestävyyden suhteen kehityy jos sitä verrataan puhtaasti aerobiseen treeniin, mutta ymmärrän että voimailijalle se voimahävikki on kyllä vihoviimeinen asia jota toivotaan.

Itse olen nyt tuollaisella kestävyysintervallikaudella kun tasavauhtisessa treenissä kehitys tuntui pysähtyneen, kisoihin kun en valmistaudu niin sama pitää "herkistelyt" tosi typeränä ajankohtana. En tiedä johtuuko tästä mutta olen pudottamassa rasvaprosenttia ja tästä huolimatta paino nousee (toki voimatasot on tippuneet), ilmeisesti siis voimatreeni tarttuu paremmin lihakseen kuin aiemmin... Ei kyllä tarvitsisi, eli meikäläisen kohdalla tämä homma ei toteudu ihan suunitellulla tavalla ainakaan näillä näkymin.

Pss. Kestävyysurheilu ei tarkoita vain useiden kymmenen minuuttien mittaisia matkoja vaan kestävyysjuoksun puolella lyhimmillään 1500 metriä ja mailia, 800 metrin harjoittelusta en osaa sanoa että treenataanko vielä silläkin matkalla kuten kestävyysjuoksussa vai alkaako harjoittelu saada enemmän sprinttiharjoittelun muotoja. No takaisin tuohon 1500 metriin niin sillä matkalla ei kauaa käki kuku ja treenin perusta etenkin kestävyyskaudella on hyvin samanlainen kympin juoksijan ja maratoonarin kanssa. Merkittävät erot harjoituksissa alkaa enemmän rata-kaudella, kun ryhdytään hermottamaan elimistöä siihen tavoitevauhtiseen juoksuun.

 

[Crrc]

Sitäpaitsi, tuo "likainen sähkö" on tuotu esille jo useammassakin kirjassa, ja tutkimuksissakin se on yhdistetty insuliinirestenssiin.

Japanilaisen tutkimuksen mukaan jos pidät kännykkää taskussa työpäivän ajan, androgeenivasteet vähenevät 29%

Tässä vaiheessa mun on esitettävä kysymys että kuinka paljon sulla on takana fysiikan teorian opintoja? Tarkemmin sanottuna sähkömagnetismin. Jos ei ole takana yhtään fysiikan perusteoriaa niin kyllä mäkin varmaan uskoisin johonkin tollaseen, mutta kun sitä teoriaa (ja vielä perustason) on takana niin jokainen tajuaa kuinka tyhmältä toi kuulostaa.