Crossfit

[Fuhrer]

Pakko vielä sohaista kerta kiellon päälle...

Edelleen, mitä on se ylimääräinen aerobinen ja millä tehoilla tapahtuvaa harjoittelua tuolla nyt tarkoitetaan? Miksi sen ylipäätänsä pitäisi olla lajiharjoituksista erillinen harjoitus? Ja jos onkin, missä menee se raja turhuuden ja hyödyllisyyden välissä ja millä perustein tuo raja arvioidaan?

Onko vaikkapa nyt nyrkkeilijälle ylimääräistä aerobista tehdä osana harjoitusta 6-12x3min varjopoksailua/säkkitreeniä/pisteitä aerobisilla tehoilla vaikkapa uuden tekniikan sisäänajamiseksi?

Tai lajiharjoituksista ihan erillisenä harjoituksena, onko voimanostajalle tunnin maastokävely peruskestävyys sykkeillä kaikin puolin hukkaan heitettyä aikaa vaikkapa peruskuntokaudella ja/tai stressijaksojen päätteeksi?

Ja kyllä, olen nuo Poliquinin artikkelit lukennut, mulle ei vain ole niistä selvinnyt mitä ja mitä ja millä tehoilla tapahtuvaa aerobista tarkoitetaan harjoituksilla, joilla nuita mainittuja vaikutuksia mahdollisesti tulee.

Varjo ja säkki ei ole ihan meikäläisen käsitys aerobisesta. Lyöminen kun on aika nopeeta puuhaa. Se on tekniikkaharjoittelua, vaikka se pysyisikin 100% aerobisella teholla (mitä ei tule tapahtumaan) niin se opettaa silti kriittisiä teknisiä taitoja.

Kävely on ainut aerobisen muoto mitä jopa suosittelen, varsinkin metsässä. Ja sekin siksi että ihmisten pitäisi olla enemmän luonnossa.

Yleensä kun puhutaan aerobisesta harjoittelusta niin se käsittää tasavauhtista aerobista. Juosten, crosstrainerilla, soutulaitteella etc etc.
Jos itse lajissa tapahtuu aerobista työtä niin so be it, voimaharjoittelua vaan päälle ihan jo kortisolin ja androgeenien takia.

Olen tätäkin kysynyt moneen otteeseen ilman vastausta; eli jos urheilija treenaa lajiaan vaikka 10-12h viikossa+voimaharjoittelut, ja mahdolliset anaerobiset EST:t päälle, niin tarvitseeko siihen lisätä vielä aerobista harjoittelua?

 

[risumies]

Niin, tuossapa se olennaisin nyt tuleekin. Siinä missä toinen on sitä mieltä, että kaikki juoksu, soutu ym. on aerobista, niin ei kaikki lajiharjoitus ole anaerobista, vaikka itse lajisuoritus suurimmaksi osin niillä tehoin tapahtuukin.

Eihän se lyömisen nopeus tai se, että siihen yhdistyy tekniikan harjoittaminenkin muuta sitä miksikään, että se harjoitus kokonaisuudessaan tapahtuu aerobisella tasolla. Lyönti voi ja pitääkin olla terävä ja luja, muttei niitä tarvi paukoa siihen tahtiin, että mennään hapoille. Hapoille mentäessä kun se teknikkakin jo kärsii ja täten harjoituksen haluttu vaste tahtoo jäädä ainakin osittain saavuttamatta.

Ja kävelyhän nyt on mitä mainioin aerobisen muoto (siis tässä "jaossa", jossa ei eritellä muuta kuin tuo aerobisen ja anaerobisen välinen ero). Se, että se tekee hyvää verenkiertoelimmistölle, se vielä huoltaa koko kroppaa niin lihaksiston kuin niveltenkin osalta nilkasta niskaan.

Tuo erikseen tehtävä tasavauhtinen peruskolmestavartistatuntiin on se aerobisen muoto, jota itsekkin olen kritisoinut tässä jo ensi viestistä lähtien tähän aiheeseen liittyen. Sille kun en itsekkään keksi perusteita, miksi sitä pitäisi taikka kannattaisi erikseen kenenkään tehdä. Mun makuun kun suurin osa harjoittelusta tulee edelleen tapahtua itse lajihajoituksen parissa tai suoraan sitä tukevana. Ei toisen ominaisuuden harjoittaminen poissulje toisen kehittymistä missään määrin ja varsinkin jos ja kun aikaa on rajalisesti käytettävänä, kannattaa nuita mahdollisuuksien rajoissa pyrkiäkin yhdistämään harjoituksia suunniteltaessa.


Jaa'a, ehkäpä tässä nyt kuiten ollaan loppupeleissä aikalailla samoilla jäjillä joka tapauksessa, vaikka välistä tuntuikin ettei edes puhuttu samaa kieltä.

 

[rautakarhu]

Salo on erinomainen esimerkki urheilijasta, jonka suorituskyky on rakennettu aerobisella pohjalla siihen pisteeseen, että hän pystyy toteuttamaan harjoitusohjelmaansa tuolla tasolla. Toki yksittäinen heppu kyseessä, mutta omille valmennettavilleni käytän kyllä herran ohjeita esimerkkinä. Aerobisesta ei laisteta, ennenkuin se on riittävällä tasolla jotta voidaan todella kovatehoista harjoittelua toteuttaa. Tämä eritoten nuorilla treenaajilla.

Toki lajianalyysinä Crossfitista, aerobinen energiantuotto liittyy lajiin ison osana kun puhutaan Gameseista. Yksittäiseen 20min harjoitteeseen nyt ei paljon aerobista tarvitse treenailla.

Kaikille se aerobinen ei vain sovi, ja liian moni näkee aerobisen harjoittelun mörkönä koska se on niin vaivalloista räntäsateeseen lähteä . Tämä toki lienee ihan väärä foorumi kestävyysharjoittelusta sen kummemmin puhua...

 

[Spidey]

Varjo ja säkki ei ole ihan meikäläisen käsitys aerobisesta. Lyöminen kun on aika nopeeta puuhaa. Se on tekniikkaharjoittelua, vaikka se pysyisikin 100% aerobisella teholla (mitä ei tule tapahtumaan) niin se opettaa silti kriittisiä teknisiä taitoja.

Kävely on ainut aerobisen muoto mitä jopa suosittelen, varsinkin metsässä. Ja sekin siksi että ihmisten pitäisi olla enemmän luonnossa.

Yleensä kun puhutaan aerobisesta harjoittelusta niin se käsittää tasavauhtista aerobista. Juosten, crosstrainerilla, soutulaitteella etc etc.
Jos itse lajissa tapahtuu aerobista työtä niin so be it, voimaharjoittelua vaan päälle ihan jo kortisolin ja androgeenien takia.

Olen tätäkin kysynyt moneen otteeseen ilman vastausta; eli jos urheilija treenaa lajiaan vaikka 10-12h viikossa+voimaharjoittelut, ja mahdolliset anaerobiset EST:t päälle, niin tarvitseeko siihen lisätä vielä aerobista harjoittelua?

Kun on noin kovat treenimäärät mitä tuossa esimerkissäsi listaat niin omasta mielestäni ainakin olisi suotavaa harrastaa myös aktiivista palautumista ja tehdä siis juurikin näitä parjattuja lenkkejä aerobisella alueella joiden kesto on n. 40 minuuttia. Pahoittelut, olen liian laiska nyt etsimään jonkun gurun tekstiä lähteeksi, mutta niitä takuulla löytyy.

Itsekin allekirjoitan kyllä ehdottomasti sen, että kun mennään Fuhrerin esimerkin kaltaisilla treenimäärillä niin ei ole järkeä ympätä siihen enää peruskestävyys harjoittelua. Eikä tuo esimerkki kai olekkaan mikään ympärivuoden toteutettava, ainakaan toivottavasti.

 

[Fuhrer]

Salo on erinomainen esimerkki urheilijasta, jonka suorituskyky on rakennettu aerobisella pohjalla siihen pisteeseen, että hän pystyy toteuttamaan harjoitusohjelmaansa tuolla tasolla. Toki yksittäinen heppu kyseessä, mutta omille valmennettavilleni käytän kyllä herran ohjeita esimerkkinä. Aerobisesta ei laisteta, ennenkuin se on riittävällä tasolla jotta voidaan todella kovatehoista harjoittelua toteuttaa.

Mistä lähtien huippuluokan aerobinen kapasiteetti on ollut ehdottoman tarpeellista anaerobisen huippukunnon saavuttamiseksi?
Newsflash, se ei olekkaan.

En ole vielä Salon haastiksissa yms kauheasti huomannut mainintaa aerobisesta harjoittelusta.

Tolla periaatteella maratoonarien pitäisi olla erittäin hyvällä pohjalla anaerobisiin harjoitteisiin.

Fakta nyt vaan on se että aerobinen tekee heikoksi. Mitä enemmän teet sitä, sitä enemmän voimantuottopotentiaalia häviää.

Kun on noin kovat treenimäärät mitä tuossa esimerkissäsi listaat niin omasta mielestäni ainakin olisi suotavaa harrastaa myös aktiivista palautumista ja tehdä siis juurikin näitä parjattuja lenkkejä aerobisella alueella joiden kesto on n. 40 minuuttia. Pahoittelut, olen liian laiska nyt etsimään jonkun gurun tekstiä lähteeksi, mutta niitä takuulla löytyy.

Luitko edes noita artikkeleita mitä postasin?

Sinun mielestäsi oli suotavaa? Keksitkö jotain perusteluakin tälle mielipiteelle?

Mietitään ensin vaikka negatiivisia puolia;

-kortisolin lisätuotanto ilman anabolista efektiä
-androgeenien määrän heikkeneminen
-voimantuoton heikkeneminen
-lisävoluumi muutenkin jo mahdollisesti suureen määrään

Tuota listaa voisi jatkaa vielä pitkälle, mutta noiden pitäisi jo riittää miettimään uusiksi.

Ettei vaan menis munat ja kanat sekaisin siitä mikä on aerobista ja mikä ei?


E:

aerobinen energiantuotto liittyy lajiin ison osana kun puhutaan Gameseista.

Kerrotko vielä että millä tavalla?

 

[Timba79]

Ettei vaan menis munat ja kanat sekaisin siitä mikä on aerobista ja mikä ei?

Aivan takuuvarmasti menee sekaisin! Pitäisi jo kohta säätää sääntö, että bannit jokaiselle joka käyttää termiä aerobinen väärässä paikassa. :D

 

[Spidey]

No en kyllä nyt näe mitään ristiriitaa tuossa omassa kannanotossani. Olen tyytyväinen, jos joku korjaa virheeni. Käsitän tämän nyt seuraavalla tavalla: aerobinen harjoittelu on ns. hapekasta eli maitohappoa ei pääse syntymään ja liikutaan jossain 70% tietämillä maksimisykkeistä, liikuntamuotona esim. reipas kävely tai hölkkä. Aktiiviseen palautumiseen kuuluu toki paljon muutakin kuin pelkkä lönköttely, mutta käsittääkseni se on laajalti kannatusta omaava harjoittelunmuoto.

Menikö metsään siinä, että ohjeistin lenkin kestoksi 40min, sillä aerobinenhan mielletään pitkäkestoiseksi? Kuitenkin palautumisen ollessa prioriteetti ko. harjoituksessa niin harjoituksen sopiva kesto on 30-60 minuuttia.

Ja kun täällä näillä nettilinkeillä riehutaan niin tollasen kaivoin pikaisesti esiin: http://www.abcbodybuilding.com/magazine03/activerecovery.htm

How AR Works

Our focus this article will be on two products of active recovery:

Blood flow - AR’s ability to deliver precious nutrients to your muscles, via blood born transport.
Lactic Acid clearance - the optimization of your bodies LA buffering system, utilizing AR.

The aforementioned results will be discussed in-depth within the following paragraphs. Furthermore, the application of them to your routine will be laid out, for 3 specific times: during exercise, post exercise, and during recovery days from your workouts.

niin ja eikös tuo bullikin harrasta aerobista?

 

[Fuhrer]

No en kyllä nyt näe mitään ristiriitaa tuossa omassa kannanotossani. Olen tyytyväinen, jos joku korjaa virheeni. Käsitän tämän nyt seuraavalla tavalla: aerobinen harjoittelu on ns. hapekasta eli maitohappoa ei pääse syntymään ja liikutaan jossain 70% tietämillä maksimisykkeistä, liikuntamuotona esim. reipas kävely tai hölkkä. Aktiiviseen palautumiseen kuuluu toki paljon muutakin kuin pelkkä lönköttely, mutta käsittääkseni se on laajalti kannatusta omaava harjoittelunmuoto.

Menikö metsään siinä, että ohjeistin lenkin kestoksi 40min, sillä aerobinenhan mielletään pitkäkestoiseksi? Kuitenkin palautumisen ollessa prioriteetti ko. harjoituksessa niin harjoituksen sopiva kesto on 30-60 minuuttia.

Ja kun täällä näillä nettilinkeillä riehutaan niin tollasen kaivoin pikaisesti esiin: http://www.abcbodybuilding.com/magazine03/activerecovery.htm



niin ja eikös tuo bullikin harrasta aerobista?

Lue ne artikkelit nyt ihan alkuun, jos et vielä lukenut. Mitä järkeä on postailla lisää artikkeleita jos et lue edes jo laitettuja joissa tehdään kantaa selvemmäksi?

Siellä on paljon pointteja miksi aerobista pitäisi välttää.


Ja miksi kaikki perustelut mitä kirjoitan jäävät noteeraamatta? Hirveän montaa kertaa kukaan ei edes kommentoi niitä ja silti suu vaahdossa huudetaan lenkkeilyn perään.

Ennen seuraavaa pro-aerobista kommenttia, kumotkaa nyt vaikka tuo aikasempi ranskalaisten viivojen lista. Tai esittäkää ainakin jotain vasta-argumenttia mikä ei perustu pelkästään omaan arvioon kehon fysiologiasta.

Miten joku bullin aerobinen liittyy yhtään mihinkään? Heräshän kotlettikin keskellä yötä tekemään aerobista kun valmistautui Mr. Olympiaan.

Ammattikehonrakentajien metodeita ei kannata pitää minkään sortin ohjenuorana yhtään mihinkään.

Jos niin kuitenkin on pakko tehdä, niin opiskelkaa mieluummin 50-luvun bodareiden metodeista, sillon ne olivat vielä vahvojakin kuin perkeleet.
Nykyaika ja kemiallinen sodankäynti pilannut senkin lajin.

 

[Spidey]

Mietitään ensin vaikka negatiivisia puolia;

-kortisolin lisätuotanto ilman anabolista efektiä
-androgeenien määrän heikkeneminen
-voimantuoton heikkeneminen
-lisävoluumi muutenkin jo mahdollisesti suureen määrään

Vastataanpas nyt sitten ja ihan rehellisesti. Ensinnäkin en ole ehtinyt lukemaan postaamiasi artikkeleita, se on kyllä tarkoituksena ja palaan siihen varmasti kunhan saan ne luetuksi. Kaksi ensimmäistä kohtaa, en osaa sanoa, en tiedä, pitää ottaa selvää mitä ne tarkoittavat/merkitsevät.

Heikentymisen aerobisen seuraksena toki ymmärrän ja esimerkiksi voimailulajeissa sitä ei varmasti olekkaan järkeä tehdä. Kun taas puhutaan crossfitistä, kamppailulajeista tai vastaavista urheilulajeista niin mielestäni tärkeintä on löytää eri harjoitusten välinen tasapaino joiden myötä saadaan luotua mahdollisimman täydellinen urheilija lajin vaatimuksia silmällä pitäen. Sama pätee tuohon viimeiseen kohtaan aika pitkälti.

Voin myöntää ettei minulla ole varmastikkaan riittävää tietämystä ihmisen fysiologiasta käydäkseni tätä keskustelua samalla tasolla herra Fuhrerin kanssa. Koen kuitenkin, että minulla on oikeus ja mahdollisuus haastaa näitä näkemyksiä sekä samalla oppia niistä jotain. Selvää on, että tiedät paljon ja sinulla on paljon kokemusta treenaamisesta. Silti mielestäni mielipiteistäsi paistaa tietynlainen putkinäkö voiman puolesta puhumiseen.

 

[Moksu]

Mietitään ensin vaikka negatiivisia puolia;

-kortisolin lisätuotanto ilman anabolista efektiä
-androgeenien määrän heikkeneminen
-voimantuoton heikkeneminen
-lisävoluumi muutenkin jo mahdollisesti suureen määrään

Ovatko nämä sen Poliquinin artikkelin perusteella? Eikös siinä ollu tutkimuksia, jotka oli tehty ultramaratoonareilla, maratoonareilla, pyöräilijöillä sekä vielä kaiken lisäksi rotilla ja jopa uivilla rotilla? Ja yllättäen puffattiin lisäravinteiden käyttöä.

Miten voi vetää yhtäläisyysmerkkiä aerobisen treenin vaikutuksista maratoonarilla verrattuna crossfitiin? Se aerobisen treenin määrä on aivan eri luokkaa. Tuo on mielestäni melkoista johtopäättelyä Poliquinilta kun päädytään maratoonarien perusteella siihen, että joku peruskuntoharjoittelu olisi yhtälailla haitallista.

Rotilla tehdyt tutkimukset nyt eivät muutenkaan kerro ihan koko totuutta siitä, miten asia toimii ihmisellä.

Jos Pentti Penkkaaja haluaa kehittää kovan penkkituloksen, niin pitäisikö hänen alkaa tehdä heti maksimivoimaharjoittelua ja kovia ykkösiä, vai suosittelisitko tekemään ensin perusvoimaa, jonka jälkeen maksimivoimaa mahdollisimman kovan penkkituloksen takaamiseksi?

EDIT. Niin ja jos Poliquinin pointti on, että tuollainen maratooniharjoittelu vahingoittaa voimaharjoittelua, niin tuskin siihen tarvitaan lukuisia epämääräisiä tutkimuksia osoittamaan pelkällä järjellä pääteltävä asia.

 

[skundi]

Paljon tosta Mikko Salosta täällä puhutaan, niin vähän linkkejä missä mies kertoo omin sanoin omasta harjoittelustaan:

Mikko Salo kertoo venyttelystä ja kehon mobilisoinnista. mm. snatch balance nousi 20kiloa.

http://media.crossfit.com/cf-video/CrossFitJournal_Sevan_MIkko_GamesPrep_PRE.mov

"What is the frequency of your training. Both throughout the day, over the course of the week and so on.

Iceland Annie: I usually take one day off a week sometimes I also take an active rest day where I go for a easy run, yoga or swimming...

Mikko Salo: At the moment I train 3-5 days in a row and then a rest day. I pretty much train every day twice. My morning session can be like Oly training (5x3x clean squat and 5x3x back squat) and then I usually do one met-con or more than one if they are short. In the evening I run or row. It can be interval or just distance. After running or rowing I sometimes do met-con. Sometimes I do the strength training in the evening and interval training in the morning. "

( http://games2010.crossfit.com/blog/2011/01/elite-q,977/ )

Ps. Annie voitti naisten gamesit.

Dokumentissa "Sisu" Mikko Salo kertoo omista harjoitteluistaan, ja tässä dokumentissa seurataan pari päivän ajan hänen harjoitteluaan.

Mikko Salo puhuu tässä videossa treenimetodeistaan. Yhtenä osana hänen harjoitteluaan on juoksulenkit. Rauhallisesta juoksusta Salo käyttää termiä "active rest". Lenkkien pituus on 6-7 km ja nopeus on 4:45 - 5min/km.

http://journal.crossfit.com/2010/01/sisu.tpl#_login

Itse olen samaa mieltä, että suurin osa crossfit-harjoittelusta (“constantly varied, high-intensity functional movement.”) on anaerobista, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että aerobista harjoittelua ei tarvitse mitenkään pelätä tai välttää.

Muutama kevyt aamulenkki sinne tai tänne ei tee kenestäkään huonompaa (tai välttämättä parempaa) urheilijaa. Mutta itselläni ainakin alkaisi hälytyskellot soida, jos en pystyisi juoksemaan 5-10km putkeen aerobisella työteholla.

 

[Fuhrer]

Vastataanpas nyt sitten ja ihan rehellisesti. Ensinnäkin en ole ehtinyt lukemaan postaamiasi artikkeleita, se on kyllä tarkoituksena ja palaan siihen varmasti kunhan saan ne luetuksi. Kaksi ensimmäistä kohtaa, en osaa sanoa, en tiedä, pitää ottaa selvää mitä ne tarkoittavat/merkitsevät.

Heikentymisen aerobisen seuraksena toki ymmärrän ja esimerkiksi voimailulajeissa sitä ei varmasti olekkaan järkeä tehdä. Kun taas puhutaan crossfitistä, kamppailulajeista tai vastaavista urheilulajeista niin mielestäni tärkeintä on löytää eri harjoitusten välinen tasapaino joiden myötä saadaan luotua mahdollisimman täydellinen urheilija lajin vaatimuksia silmällä pitäen. Sama pätee tuohon viimeiseen kohtaan aika pitkälti.

Voin myöntää ettei minulla ole varmastikkaan riittävää tietämystä ihmisen fysiologiasta käydäkseni tätä keskustelua samalla tasolla herra Fuhrerin kanssa. Koen kuitenkin, että minulla on oikeus ja mahdollisuus haastaa näitä näkemyksiä sekä samalla oppia niistä jotain. Selvää on, että tiedät paljon ja sinulla on paljon kokemusta treenaamisesta. Silti mielestäni mielipiteistäsi paistaa tietynlainen putkinäkö voiman puolesta puhumiseen.

Tämä oli hyvä vastaus, kiitos.

Tottakai on hyvä haastaa ja kyseenalaistaa, mutta silloin pitäisi olla jotkut järkevät perustelut.

Ja en todellakaan ole putkinäköinen, vaikka varmaankin moni niin luulee.

Mietippä asiaa niin, että mitä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi 2% heikkeneminen voimantuotossa. Painonnostossa se voi merkitä eroa #1 ja #11 paikan välillä.
Nopeuslajeissa, jos olet 2% hitaampi kuin vastustajasi niin et ehdi kiekkoon tai palloon välttämättä tarpeeksi nopeasti.

Miksi sitten eri lajien treenaajat joita treenaan tällä hetkellä ovat poikkeuksetta parantaneet suorituskykyään omissa lajeissaan sen jälkeen kun olen alkanut heitä treenaamaan?


Kannattaa ymmärtää perustavanlaatuisesti se että voima lähestulkoon lajissa kuin lajissa se tärkein ominaisuus, josta jalostetaan kaikki muut ominaisuudet.

E: Skundi, kiitos linkistä.

Mulla pätkii selain joten en saa videoita katsottua, mutta uskon että noin siellä sanotaan.

Tässä aerobista käytetään siis aktiivisen palautumisen metodina, se on sitten toinen seikka onko se tarpeellista.

Ja koska siinä puhutaan nimenomaan aktiivisesta levosta, sen tarkoitus ei ole suoraan parantaa ominaisuuksia joita vaaditaan lajissa, vaan nopeuttaa palautumista ja adaptaatiota.

Henk.koht olen sitä mieltä että juokseminen on hyvin huono valinta siihen, yllä mainituista syistä.

 

[Timba79]

Muutama kevyt aamulenkki sinne tai tänne ei tee kenestäkään huonompaa (tai välttämättä parempaa) urheilijaa. Mutta itselläni ainakin alkaisi hälytyskellot soida, jos en pystyisi juoksemaan 5-10km putkeen aerobisella työteholla.

En mä ainakaan pysty juoksemaan 10 km matkaa. Johtunee siitä, että suorastaan vihaan juoksemista. Kävelemään taas pystyn vaikka useamman kymmenen kilsaa, mutta eipä tuohon viitti ihan huvikseen ryhtyä.

Eiköhän lähes kaikki urheilijat heitä jotain lenkkiä, mutta se sitten okin erijuttu, että onko niistä oikeasti jotain hyötyäkin vai lenkkeilläänkö vain siksi kun muutkin tekeen niin? En tiedä, mutta ainakaan dieetillä tuollainen lenkkeily ei tee kuin heikomman, siis itsestäni. Tässä jonkun viikon päästä ois tarkotus alkaa kehonpainoa tiputtamaan läskinpolton merkeissä ja nyt en aio ottaa yhtä ainutta suunniteltua aerobisella alueella olevaa suoritusta ohjelmaan. Saa nähdä miten käy.

 

[Fuhrer]

Miksi aerobista kapasiteettia muuten pidetään jonain kunnon mittarina?
Vaikka sillä on ehkä vähiten korrelaatiota mihinkään suoritukseen.

Ihan sama kuin pitäisi perinteistä "sit and reach"testiä ainoana liikkuvuuden mittarina.

En muista kuka guru se oli kun sanoi että kardiovaskulaarisen järjestelmän terveyttä ei mitata aerobisella kapasiteetilla vaan sairauksien puutteella. Brilliant!

 

[mig]

Probodyn numerossa 5/2011 on Mikko Salosta iso juttu. Jutussa Mikko kertoo harjoittelevansa 2 kertaa päivässä 3-5 päivää putkeen. Sitten välipäivä. Aamureeni on voima/taitoharjoitus + metcon. Toinen treeni kehittää hapenottokykyä. Nämä hapenottokykyä kehittävät treenit tehdään intervalliharjoituksina juosten tai sisäsoudulla. Eli ilmeisesti yleensä toinen treeni on juoksua/soutua, mutta aina intervalleina (esim10x400m tai 6x800m tai 10x500m tai 5x1000m tai 10x2min sisäsoutulaitteella. Juoksuissa tauot 60-90s ja souduissa 60s).

 

[Moksu]

Aerobisen kunnon parhaita puolia on palautumiskyvyn paraneminen.

On eri asia esimerkiksi kamppailu-urheilijalle, jos erän lopussa syke on 175 ja seuraavaan erään lähdetään 140 sykkeellä vs. 100 sykkeellä. Siinä alkaa erät painaa, kun joutuu kokoajan vääntämään anaerobisella puolella.

Ei urheiluvalmennuksessa ole turhaan keksitty kausiharjoittelua.

 

[Fuhrer]

Aerobisen kunnon parhaita puolia on palautumiskyvyn paraneminen.

On eri asia esimerkiksi kamppailu-urheilijalle, jos erän lopussa syke on 175 ja seuraavaan erään lähdetään 140 sykkeellä vs. 100 sykkeellä. Siinä alkaa erät painaa, kun joutuu kokoajan vääntämään anaerobisella puolella.

Ei urheiluvalmennuksessa ole turhaan keksitty kausiharjoittelua.

Miten aerobinen kapasiteetti vaikuttaa maitohapon puskurointiin?

Ja pyydän taas, ei pelkkää mutuilua että "koska niin on aina tehty", vaan edes jotain perustelua mikä liittyy fysiologiaan.

Onko Suomen mitalisaaliit yleisesti ottaen sitten niin kovia että jos täällä juostaan lenkkiä vuodesta toiseen niin se on hyvä tapa treenata?

Onko heikommaksi tuleminen hyvä tapa pärjätä urheilussa?

 

[Pulla]

Täällä kun puhutaan jo muustakin kuin crossfitistä niin voi varmaan laittaa tämänkin.

Olin tuossa syssyllä viikon tuolla "työharjottelussa": http://www.prentisshockey.com/.

Ben Prentiss kertoi, että sen lätkäpelaajat, oli ne sitten nuoria junnuja tai NHL-pelaajia niin koskaan ei juosta yli 400m putkeen. Sanoi muutaman kerran muistavansa kun kokeilivat 800m vetoja mutta hyvin hyvin harvoin. Ja sen treenauttamat pelaajat kuitenkin pärjää testeissä ja kentällä ihan mukavasti.

Tätä voi miettiä taas moni lätkävalkku ja junnu kun lähtee vetämään sitä viikon viidettä kympinlenkkiä.

All in all: se kapasiteetti mitä vaaditaan lätkään (ja lajeihin jotka muistuttavat time motion -studyltaan sitä) saadaan kyllä tehokkaasti muualtakin kuin lenkkipolulta.

 

[rautakarhu]

Mistä lähtien huippuluokan aerobinen kapasiteetti on ollut ehdottoman tarpeellista anaerobisen huippukunnon saavuttamiseksi?
Newsflash, se ei olekkaan. En ole vielä Salon haastiksissa yms kauheasti huomannut mainintaa aerobisesta harjoittelusta.

Kannattaa tutustua Salon harjoittelutaustaan muutenkin kuin yhden Internet-sivun perusteella. Salo on huippukunnossa oleva urheilija, joka kykenee palautumaan intensiivisestä harjoittelusta hieman eri tavalla, kuin esimerkiksi 20v juniori.

Tolla periaatteella maratoonarien pitäisi olla erittäin hyvällä pohjalla anaerobisiin harjoitteisiin.
Fakta nyt vaan on se että aerobinen tekee heikoksi. Mitä enemmän teet sitä, sitä enemmän voimantuottopotentiaalia häviää.

Älä popularisoi. Maratoonari ja Crossfit-urheilija ovat eri asia. Riittävä lajia varten tarvittava aerobinen kapasiteetti kun heillä on hieman eri asia. Kuka tässä maratonia on crossarin pistämässä juoksemaan? Huomaathan, että esim. 400m juoksussa energia tuotetaan 80 % aerobisesti (Noakes), joten 10-20min metconeissa aerobisella energiantuotolla on todella suuri osuus. Suosittelen myös lukuisien jenkkivalmentajien kuuntelua (aina GG:stä lähtien) asian suhteen. Lukisin myös ehkä McArdle & Katch & Katchin kirjaa sivulta 459 alkaen uudelleen.

Harvoin arvostelen muita valmentajia, mutta mielipiteesi ovat niin jyrkät, että joko olet 20v tai yksinkertaisesti maailman tietävin koutsi .

Kerrotko vielä että millä tavalla?

Esimerkiksi 7km juoksun suhteen tai metconien yhteenlasketun päivittäisen keston suhteen. Taisi tulle viime kisoissa yli 3h päivää kohti tehokasta suoritusaikaa.

Oleellistahan on, että keskustelua syntyy ja se sinällään on arvokasta. Alan huippuosaajatkaan eivät esitä, ettei Crossfit-urheilija tarvitse aerobista voimantuottoa, joten mielenkiintoista on löytää suomesta näin huippuluokan tietoa ;).

 

[Mastodontti]

Voin heittää tässä esimerkkinä, miten oma kroppa reagoi. Eli testojen ollessa pienimmillään muutama vuosi sitten juoksin kamppailutreenien ja painoharjoittelun lisäksi lenkkejä(aerobisia), uin matkaa, jne. Paino ehkä putosi mutta ei vyötäröltä, ja draivi oli poissa.
Kun sitten kuukausia pienen korvaushoitokokeilun jälkeen, ilman aerobista testot oli noussut 10 tuntumasta 24, ja vapaa testo 250->350.
Toki tossa vaikuttaa treenien kokonaisvolyymikin, ei pelkkä aerobinen, mutta kortisolin kyllä huomaa olosta ja henkisestä tilasta. Olo vain on vahvempi ja tasapainoisempi jos en käy niinsanotusti hinkkaamassa aerobista.
Ei ne kestävyysurheilijatkaan omilla testoillaan räyhää.
Silloin tällöin harvoin jos olen käynyt hiihtämässä tai juoksemassa tai uimassa muuten kuin intervallityyppisesti voin sanoo että kunto on ollut parempi kuin ennen, vaikka en oo aerobista tehnyt, aika jännä juttu.