Chad Waterbury: Lopeta sarja kun nostovauhti hidastuu

[Jouni]

Luin tuossa juuri T-nationin sivuilla Chad Waterburyn artikkelin
Everything Is About to Change. Mitäs mieltä tuosta? Elikkä pääpointti jutussa oli se, että sarjat pitäisi lopettaa heti kun nostovauhti hidastuu, ja että myös negatiivinen vaihe pitäisi tehdä nopeasti (mutta tietysti hallitusti). Hieman erilainen näkemys kuin korkean intensiteetin ohjelmissa tyyliin DC jne.

Perustelut kuulostaa kyllä ihan järkeviltä, mutta kuinka tuota kannattaisi sitten soveltaa? Varmaankin treenifrekvenssiä voisi tihentää, koska palautumisen luulisi olevan nopeampaa? Grease the groove -menetelmä noudattaa kyllä jossain määrin samaa periaatetta.

Mielipiteitä?

 

[hassan]

Eihän tossa loppujenlopuks ole mitään uutta.
En ainakaan keksi miten eroaisi käytännössä kovin paljoa siitä että jätät sen yhden toiston varastoon jota monet tekee harvempijakosissa ohjelmissa.

 

[Jouni]

Joo no eihän tuossa toisaalta hirveästi uutta ole, yleensä olen itsekin sen yhden toiston varastoon jättänyt, mutta näköjään voisi lopettaa vieläkin aikaisemmin. Lueskelin lisää noita Waterburyn artikkeleita, ja hän näyttää jauhavan paljon tuosta samasta asiasta. Ja näyttää hänellä sitten olevan tuon tyylisiä ohjelmiakin paljon, jossa volyymi pidetään hyvin korkeana, mutta koskaan ei mennä failureen. Lähinnä tuo negatiivisen vaiheen nopeus tuli itselleni yllätyksenä.

 

[sagke]

Minusta nuo perustelut on hiukan hatarat ja vain yhdeltä näkökantilta. En kyllä oikeasti tiedä asioista niin paljoa, mutta ainakin itsellä tulee tuosta paljonkin epäilyksiä ... eikä riitä pelkästään isojen miesten kuvat keskellä artikkelia vakuuttamaan asiasta.

- Treenataanko tuossa massaa,kestävyyttä, voimaa, pikavoimaa, ... vai onko tuo optimaalinen kaikkeen? Sellaisen kuvan Chad asiasta antaa, että tuo on absoluuttisesti järkevin tapa treenata.

- Jos nopeus ratkaisee, niin pitääkö sitä alkaa kyykkäilemään pelkällä tangolla? Alkaa sekin tuntumaan "harder and slower" tuossa 20-30 toiston paikkeilla kyykkääjän omasta koosta riippuen. Vai pitäiskö tosiaan alkaa nostelemaan niitä kyniä? Tehdäänkö aina vaikka 8-10 toistoa ja lisäillään painoa kun menee 12 hidastumatta?

- "If the last few reps of a high intensity set really do recruit extra muscle fibers, then why aren't the last few reps the easiest?" ... eihän siinä tuosta ole kyse, vaan siitä, että "ärsytetään lihakset kasvuun". Tämä on muutenkin niin yksipuolinen väite - Jos todellakin siinä jokin lisälihas aktivoituisi, niin voisihan syyksi epäillä niiden ensiksi aktivoituneiden väsymistä, mutta Chad vain vetäisee tuollaisen "makes sense" tyyppisen väitteen kuin joku uskova perustellessaan Jumalan olemassaoloa.

Nopeustreeniin ja räjähtävään voimaan käytän juuri tällaista hermotuksen parantamista, mutta ainoana trenimuotona en suosittele. Monipuolisuutta!

 

[Jouni]

- Jos nopeus ratkaisee, niin pitääkö sitä alkaa kyykkäilemään pelkällä tangolla? Alkaa sekin tuntumaan "harder and slower" tuossa 20-30 toiston paikkeilla kyykkääjän omasta koosta riippuen. Vai pitäiskö tosiaan alkaa nostelemaan niitä kyniä? Tehdäänkö aina vaikka 8-10 toistoa ja lisäillään painoa kun menee 12 hidastumatta?

Tuolla "Discuss an article" -osiossa t-nationin foorumilla, sekä myöhemmissä artikkeleissaan Chad painottaa sitä että kyse on suhteellisesta nopeudesta. Eli tarkoitus on nostaa mahdollisimman nopeasti kyseistä kuormaa, ja lopettaa kun vauhti hidastuu. Tietenkin sadalla kilolla nostot on hitaampia kuin viidelläkymmenellä.

- "If the last few reps of a high intensity set really do recruit extra muscle fibers, then why aren't the last few reps the easiest?" ... eihän siinä tuosta ole kyse, vaan siitä, että "ärsytetään lihakset kasvuun". Tämä on muutenkin niin yksipuolinen väite - Jos todellakin siinä jokin lisälihas aktivoituisi, niin voisihan syyksi epäillä niiden ensiksi aktivoituneiden väsymistä, mutta Chad vain vetäisee tuollaisen "makes sense" tyyppisen väitteen kuin joku uskova perustellessaan Jumalan olemassaoloa.

Tuosta lauseesta on paljon juttua siellä foorumilla, ja pointti tuossa on juurikin se, että tuo lause ei pidä paikkaansa. Siis viimeisimmät toistot ei aktivoi lisää lihassoluja, vaan viimeisissä toistoissa suurin osa lihassoluista (kaikki nopeat, joilla on suurin potentiaali kasvuun) on jo poissa pelistä, joten ei kannata enää jatkaa sarjaa, vaan levätä hetki ja tehdä uusi sarja jossa saadaan taas ärsytettyä kaikkia lihassoluja.

Tässä artikkelissa Chad sitten esittää yhdenlaisen ohjelman joka perustuu juuri tuohon sarjanopeuteen jne. 3 kertaa viikossa koko kroppa läpi, ensimmäisellä kertaa noin 5rm painoilla, toisena päivänä 12rm, ja kolmantena päivänä 20rm painoilla. Ja pyritään saamaan tietty yhteismäärä toistoja, jokainen sarja lopetetaan heti kun vauhti hidastuu, liikerata pienenee tai tekniikka hajoaa.

 

[NGV]

Waterburyllä on mielenkiintoisia artikkeleita. Melkein yhtä hyviä kuin ukon kolleegalla Christian Thibadeaulla. Viimeisessä artikkelissaan Waterbury puolustaa 1-2-jakoisia ja toteaa, että intensiteetti ei ole ainut treenin avainsana. "Intensity is not the most important component of building muscle. If it were true, Arthur Jones would've found the holy grail of training and we'd all be using his system. The most important element is frequency with adequate intensity. "

 

[hitmään]

En kyllä tiiä miten Waterbury eroaa Arthur Jonesista,Mike Mentzieristä ja kumppaneista muuten kuin treenityyliltään.Vaikka ideaa on kaverin puheissa niin uskon kuitenkin hänenkin olevan yllämainittujen kavereidenkin tapaan liikkeellä pitkälti markkinallisten syiden takia.Jos olisi oikea treenityyli niin eiköhän se ois jo löytyny,mutta en mee syyttää Chadia sillä hyvät fyrkat varmaan kaveri tekee.Vois keksiä iteki tässä jonkin mahdollisimman erikoisen treenitsydeemin ja alkaa väittää sitä maailman parhaaks,sais talouden kondiksee.