- Liittynyt
- 15.7.2011
- Viestejä
- 1 053
Aivan, Higgsin hiukkasen vuorovaikutuksen voimakkuus kunkin muun hiukkasen kanssa on verrannollinen kyseisen hiukkasen massaan. Koska fotoni on massaton, niin Higgs ei suoraan vuorovaikuta fotonin kanssa. Mutta Higgs vuorovaikuttaa muiden hiukkasten (esim top-kvarkin ja W-bosonin) kanssa, jotka puolestaan ovat sähköisesti varattuja ja siten vuorovaikuttavat fotonin kanssa. Tällä tavalla myös Higgsin ja fotonin välille syntyy välillisesti vuorovaikutus. Tämä vuorovaikutus itseasiassa oli erittäin tärkeässä roolissa Higgsin löytämisessä, sillä tilastollisesti merkittävin havainto saatiin juuri sellaisista tapahtumista joissa Higgs oli hajonnut kahdeksi fotoniksi.
Erinomaista! Pakkotoistoa lukemalla oppii hiukkasfysiikastakin:thumbs:
Standardimalli on nyt Higgsin löytymisen jälkeen "valmis", eli kaikki sen sisältämät hiukkaset on havaittu. Toki vielä pitää selvittää, ovatko Higgsin hiukkasen vuorovaikutukset ja muut ominaisuudet juuri sellaisia kuin standardimallissa, vai onko kyseessä jollakin tapaa erilainen Higgsin hiukkanen. Mikäli jotain poikkeavuutta löytyy, niin se viittaa siihen, että standardimallia pitää jollain tapaa laajentaa, sillä standardimalli itsessään kiinnittää kaikki Higgsin hiukkasen ominaisuudet kunhan sen massa tiedetään. Tällä hetkellä näyttää hieman siltä, kuin Higgsin vuorovaikutus fotonin kanssa olisi hieman odotettua suurempi, mutta tämän selvittämiseen tarvitaan vielä paljon paljon lisää dataa.
Näyttää siis siltä, että standardimalli on nyt kokeellisesti vahvistettu. Mitä mieltä olet fysiikan historiallisessa viitekehyksessä tästä että standardimalli saadaan (vielä pieni ehkä) nyt vahvistettua? Neljättä perusvuorovaikutusta tuohon ei olla saatu yhdistettyä ja millähän superlatiivilla sitä sitten mahdollisesti kutsutaan jos Higgsin bosoni oli jo "god particle" :D
Maallikon silmin tämä Higgsin hiukkasen löytyminen oli yksi kokeellisen fysiikan hienoimpia saavutuksia. Tietenkin Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian vahvistamisessa kokeellisesti oli omat haasteensa, sitä sopivaa auringonpimennystä piti kait metsästää vuosia, oli ensimmäistä maailmansotaa jolloin jonkin tutkimusryhmän laitteet takavarikoitiin Venäjän(?) toimesta jne. Mutta tämä LHC'n datamaarä ja analysointi on jotain ihan omaansa. Heillä on täytynyt kehittää jotain aivan erinomaista liittyen data-analysointiin. Atlas-kiihdyttimen tutkimusryhmän johtaja (kääntyykö tieteessä spoksesperson noin?) kertoi että uusia ja tarkempia tuloksia tulee vielä tämän kesän aikana.
Samaan aikaan jatkuvasti etsitään muita uusia hiukkasia, muun muassa supersymmetrian ennustamia sellaisia. Toistaiseksi mitään ei ole löytynyt, ja alkaakin näyttää siltä että supersymmetria yksinkertaisimmassa muodossaan ei voi toteutua. Kaikki tietysti toivovat että LHC löytäisi jotain viitteitä standardimallin ulkopuolisesta fysiikasta. Joka tapauksessa tiedetään, että täytyy olla olemassa jotain muitakin hiukkasia kuin ne jotka standardimalli sisältää, sillä mikään standardimallin hiukkasista ei voi olla niin kutsuttu "WIMP", eli pimeän aineen hiukkanen. Näistä hiukkasista uskotaan koostuvan valtaosa kaikesta maailmankaikkeuden massasta.
Pimeästä aineesta, ilmeisesti pimeän aineen tutkimus on vielä pahasti vaiheessa. Pimeälle aineelle lienee vielä monta mahdollista ehdokasta? Ilmeisesti LHC'n supersymmetria-tutkimukset taklaavat tuohon pimeän aineen löytämiseen. Atlas- ja CMS-tutkimusaseminen skoopissa molemmilla näyttää olevan sama agenda. Higgsin bosoni ja täydentävät teoriat (supersymmetria ja säieteoria). Kosmologialla lienee myös roolinsa pimeän aineen tutkimisessa? Kemiallisille tajunnanlaajentajille ei ole eritysitä tarvetta kun pohtii pimeää ainetta ja pimeää energia, jos maailmankaikkeuden aineesta lähes 3/4 on semmoista, mistä ei ole mitään käryä :D
Vieno veikkaukseni on että fyysikoille, matemaatikoille ja kosmologeille on töitä vielä muutamaksi sadaksi vuodeksi...