Bullterrieri?

Ihmettelen, miten joku rotu ei sovellu ensimmäiseksi koiraksi ihmiselle? Jos joku koirarotu ei sovi ekaksi, ei sille henkilölle sovi koira olleenkaan. Sen verran perillä koiran kasvatuksesta tulee olla hankintavaiheessa, että se koiran kasvatus onnistuu. Kyllä kasvattajat neuvovat ja opastavat, jos itsellä kysyttävää on. Olen tämän asian ennenkin kirjoittanut, että enemmän minä olen tavannut esim. piilovihaisia kultaisianoutajia, kuin bullterriereitä. Jos joku sitten kertoisi, mikä se sopiva "harjoittelukoira" oikein on? Järki hoi...
edit hieman:
Koirat on yksilöitä, kuten ihmiset. Rodulle ominaisia piirteitä on tietenkin,mutta koulutuksella niitä ominaisuuksia voidaan hallita. Bullterrierit on omanlaisia otuksia ja kaikkiin bulleihin liittyy vahvat ennakkoluulot ihmisellä aivan koiraharrastajista lähtien. Se ei kerro harrastajien tiedosta, vaan tiedonpuutteesta. Meillä on staffi ja toinen tulossa kesällä. 4-vuoteen ei meidän koira ole tappanut yhtään elävää olentoa(lasketaanko sammakonkutu?) Voi päästää koirapuistoon ihan huoletta yms. Kovia koiria, jos niikseen tulee, mutta ei ne mitään hulluja ole, jotka hyökkäilee kaikkien kimppuun suupielet vaahdossa ja verivana poskesta roikkuen.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kapu sanoi:
Ihmettelen, miten joku rotu ei sovellu ensimmäiseksi koiraksi ihmiselle? Jos joku koirarotu ei sovi ekaksi, ei sille henkilölle sovi koira olleenkaan. Sen verran perillä koiran kasvatuksesta tulee olla hankintavaiheessa, että se koiran kasvatus onnistuu. Kyllä kasvattajat neuvovat ja opastavat, jos itsellä kysyttävää on. Olen tämän asian ennenkin kirjoittanut, että enemmän minä olen tavannut esim. piilovihaisia kultaisianoutajia, kuin bullterriereitä. Jos joku sitten kertoisi, mikä se sopiva "harjoittelukoira" oikein on? Järki hoi...
edit hieman:
Koirat on yksilöitä, kuten ihmiset. Rodulle ominaisia piirteitä on tietenkin,mutta koulutuksella niitä ominaisuuksia voidaan hallita. Bullterrierit on omanlaisia otuksia ja kaikkiin bulleihin liittyy vahvat ennakkoluulot ihmisellä aivan koiraharrastajista lähtien. Se ei kerro harrastajien tiedosta, vaan tiedonpuutteesta. Meillä on staffi ja toinen tulossa kesällä. 4-vuoteen ei meidän koira ole tappanut yhtään elävää olentoa(lasketaanko sammakonkutu?) Voi päästää koirapuistoon ihan huoletta yms. Kovia koiria, jos niikseen tulee, mutta ei ne mitään hulluja ole, jotka hyökkäilee kaikkien kimppuun suupielet vaahdossa ja verivana poskesta roikkuen.
Click to expand...

Ehkäpä tuossa 1. kappaleessa ihmettelemäsi asia saa vastauksen aivan 2. kappaleen tekstisi alusta.

1:llä sanalla K O K E M U S

Verrataan yksinkertaisesti. Ei välttämättä jokainen ensikerran autoilija itseänsä isän ostamalla 'Ferrarilla' tapa, mutta todennäköisyys siihen taidottomammalla kuljettajalla on suurempi, kuin taidokkaalla.

Koirien kanssa eläessä tulee ihan sama eteen. Toiset rodut vaan nyt sattuu olemaan helpompia hallita ääritilanteissa, kuin toiset. Periaatteessa tietyt 'lainalaisuudet' pätee kaikkiin rotuihin, mutta käytännössä ei.
 
Ymmärrän sun pointin TLP. Kirjoitin hieman kärjistäen tuon oman juttuni näköjään. Mutta se tärkein seikka on , että koiraa hommaavat hommaavat myös tietoa sen koiran ja rodun kasvatuksesta.
Ja mitä tulee tuohon ääritilanteiden hallintaan. Niin esim. vajaa 40-kiloinen kultainennoutaja on hihnan päässä aika kova pidettävä 55-kiloisella naisihmisellä. Kun taas 20-kiloinen sfaffi on kyllä pysynyt 100-kiloisen miehen käsissä aika hyvin koiran voimista huolimatta.
Että nämä on aika suhteellisia asioita aina.
 
Kapu sanoi:
Ja mitä tulee tuohon ääritilanteiden hallintaan. Niin esim. vajaa 40-kiloinen kultainennoutaja on hihnan päässä aika kova pidettävä 55-kiloisella naisihmisellä. Kun taas 20-kiloinen sfaffi on kyllä pysynyt 100-kiloisen miehen käsissä aika hyvin koiran voimista huolimatta.
Että nämä on aika suhteellisia asioita aina.
Click to expand...

Jeps.. tosin kultsu taitaa olla eniten 'pihatappoja' tekevä rotu, noin tilastollisesti :D


En mä sano, etteikö vois ihan hyvin ottaa bullin, amstaffin tai staffin ekaksi koiraksi. Siinä vaan pitää asioihin perehtyä hyvin ja olla valmis radikaalimpiinkin toimenpiteisiin, jos homma lähteekin lapasesta.

Ei maalata piruja seinille, sen tehkööt iltapäivälehdet, mutta silti painottaisin harkintaa koiran ottajalle. Miettii, mitä se vaatii kokonaisuudessaan, eikä ota niitä 'ferrareita' siihen alkuun, vaan harjoittelee vaikkapa toyotalla aluksi hetken... tai jos välttämättä ottaa sen ferrarin, niin harjottelee edes hetken ennenn liikenteeseen sekaan syöksymistä :D
 
Ihmettelen, miten joku rotu ei sovellu ensimmäiseksi koiraksi ihmiselle?
Click to expand...
Olen jokseenkin samaa mieltä, mutta harmi kyllä tiedän erään tapauksen, jolle olis pitäny antaa "harjoittelukoira"...Vaikka sitte Tamagochi. Tietoakin siltä pitäs löytyä, mutta lopputulos on vähintäänkin...perseestä.
 
Tiedän minäkin tapauksia, joissa ei olisi pitänyt koiraa antaa. Mutta onko kellään takeita siitä, ettei lopputulos olisi ollut perseestä myös jollain toisella rodulla?
 
Samaa mieltä tuosta, että ei ole mitään ns. "hyvää ekaa koiraa".

Kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivoitumisestaan koiran kanssa elämään. Meinaan siis jos ihminen uskoo omaavansa kärsivällisyyttä ja auktoriteettiä, sekä on innostunut harrastamaan koiran kanssa, hän voi hankkia esim. rotikan tai muun palveluskoiran jos sellaisen tahtoo. Ei siinä tilanteessa ole järkeä hankkia esim. mopsia tai bichon Friseä harjoittelukappaleeksi.

Tärkeintä on tietää omat voimavarat, motivaation ja tiedostaa eri rotujen vaatimukset. Liian usein otetaan koiria esim. pelkän ulkonäön mukaan, perehtymättä rotuun kunnolla. Se on sääli, niin koiran, kuin omistankin kannalta.

Kyllähän siinä omistajalla menee sormi suuhun, kun sakemanni/belkkari/muu aktiivinen rotu tuhoaa sohvat ja saa hepulikohtauksia, koska omistaja ei anna tarpeeksi aktiviteettejä koiralleen. Jos olisi ensin selvittänyt, mikä rotu sopisi paremmin ns. seurakoiraksi niin elämä olisi molempien osalta paljon mukavampaa.
 
izze sanoi:
Mikä koirarotu olisi sitten se Toyota jos bulit/staffit jne. on Ferrareja?
Click to expand...


No sanotaan vaikka mopsi, pienet spanielit ja moni kääpiörotu. Mielestäni kuitenkaan staffit/bullit ja kumppanit ei ole sieltä vaativammasta päästä rotuina lähellekään.

Sopivat todella hyvin seurakoiriksi, kunhan omistaja on pitkäpinnainen ja jämäkkä. Liikuntaa tarvivat paljon, mutta eivät kuitenkaan niin paljon aktivointia vaadi, kuin palveluskoirat. Eli hyviä seurakoiria ovat aktiiviselle ihmiselle.
 
IronMind sanoi:
No enpä koko rotua menisi leimaamaan, mutta tiedän lähipiirissä 4 bullterrieriä joista 1 on todellakin juuri mallia täyssekopää ja loput tavallisia.

Asustelee emänsä kanssa samassa taloudessa ja en oikein ymmärrä miten niin lauhkeasta sylikoirasta on voinut syntyä sellainen saatanan sikiö. Omistajat kun ovat kohtuukokeneita koiraharrastajia ja koulutuskin pitäisi olla aika lailla kohdallaan.

Koira siis käy surutta muiden koirien kimppuun (jos päästettäisiin) ja ihmisvieraita louskuttaa pää punaisena käyden raivolla väliovien jne. kimppuun jos suljetaan toiseen tilaan. Alkaa kaffevieraatkin olla tuolla taloudessa aika vähissä kun ensimmäinen tervehdys on aina pohkeita ja käsiä kohti hyvällä halulla syöksyvä juniori.

En siis ole mikään koirafoobikko, joka tärisee heti kun koira jossain haukkuu ja yllyttää leikkimään vaan koirien kanssa on lapsuudessa kyllä asusteltu. Tuolla koiralla se into ei vain kohdistu mihinkään painileikkiin vaan se tulee oikeasti päälle jos ei omistajapariskunta roiku kaikin voimin hihnan päässä.
Click to expand...

Aina ei ole kyse siitä, että kasvattajat ovat hyviä ja opettavat koiransa tavoilleen. Kun katsellaan suomenkin bullien sukutauluja, tai tuonti koirien. Siellä on aikalailla samoja koiria takana ite kullakin. Se "sekopäisyys" saattaa tulla geeneissä ja pompata vasta sukupolvien takaa samoten erilaiset sairaudet ja sukusiitostahan näissäkin löytyy vaikka muille jakaa. Ei ole terveimmästä päästä rotu. On sydän sairautta, munuais sairautta, ihosairauksia, kuuroutta, LAD jne. Tuossa nyt vain muutamia yleisimpiä näin mainitakseni.


Tromm kirjoittaa..
" Mielestäni kuitenkaan staffit/bullit ja kumppanit ei ole sieltä vaativammasta päästä rotuina lähellekään. "

Saanko kysäistä montako tälläistä rotukoiraa sinä olet omistanut ?
Ja mikä sinusta sitten on vaativin rotu ?
Saksan paimenkoira(ko), joka tekee vaikka kärrynpyöriä huomiosi saavuttamiseksi ?
 
Asustelee emänsä kanssa samassa taloudessa ja en oikein ymmärrä miten niin lauhkeasta sylikoirasta on voinut syntyä sellainen saatanan sikiö. Omistajat kun ovat kohtuukokeneita koiraharrastajia ja koulutuskin pitäisi olla aika lailla kohdallaan
Click to expand...
Vaikka yleensä totuus on että koulutuksessa/ omistajassa vika, niin voi aivan hyvin olla mahdollista että joistakin yksilöistä tulee vain sekopäitä. Onhan ihmisissäkin sekopäitä vaikka kasvatuksessa ei olisikaan mitään vikaa.

Tromm kirjoittaa..
" Mielestäni kuitenkaan staffit/bullit ja kumppanit ei ole sieltä vaativammasta päästä rotuina lähellekään. "

Saanko kysäistä montako tälläistä rotukoiraa sinä olet omistanut ?
Ja mikä sinusta sitten on vaativin rotu ?
Saksan paimenkoira(ko), joka tekee vaikka kärrynpyöriä huomiosi saavuttamiseksi ?
Click to expand...
Mitäs merkitystä tuolla tiedolla on ja minkä kanssa? Meinaan vain että vaikka ei omistaisikaan kyseisen rodun yksilöä niin ei voisi tietää ihan oikeita tietoja rodusta? Itsekkään en ole omistanut yhtään bullia, mutta omaan kokemusta niistä kuitenkin jonkin verran useamman yksilön "haitarilla". Olen myös samaa mieltä Trommin kanssa.
 
Edelleenkin tahtoisin tietää mikä koirarotu on sitten vaativimmasta päästä ?
Mikä on vaativa mikä ei ? Miten luokitellaan vaativa rotu ?

Mitä tarkoitat vaativalla ? Kouluttamista ? Sen elämää, syömisiä, sairauksia, suhtautumista muihin lajitovereihin ?

Jos puhutaan vaativasta rodusta, niin minulle se merkitsee ihan kaikkea.
Koiran luonnetta, perimää, elintapoja, sairauksia joiden kanssa elää, hoitaminen, ruokkiminen jne jne.

Henk koht en arvosta juurikaan sellaisen ihmisen mielipiteitä rodusta, joilla ei tätä koiraa kotonaan asusta.
Voinhan minäkin lukea vaikka mäyräkoirasta ja esittää faktoja ja käydä silittelemässä naapurin mäyräkoiraa.
On aivan eriasia silitellä kaverin koiraa, kuin että tämä koira elää sinun kanssasi kotona ja olet nähnyt rodun hyvät ja huonot puoletkin.
Niin laumassa, kuin yksinään.
Löppänästä sohvaperunasta saataa nano sekunissa tulla esiin sellainenkin puoli, jota et ikinä kuvitellut siinä näkeväsi.
Kuitenkin moni rotu on jalostettu aikanaan ihan muuhun kuin siihen sohvalla makoiluun.
Nykyaikana ihmiset tuppavat helposti unohtamaan rodun perimän ja sitten ollaan, kuin öö aapisen laidalla ja paniikissa, jos sattuu tapahtumaan jotakin kaoottista.
Liian usein koiran ulkomuoto/näkö vetää ihmisiä puoleensa ja yllättävän moni hankkiikin rodun, vain ja ainostaan sen ulkonäön takia.
Onhan se kivaa raitilla polleena kävellä, kun ihmiset ihmettelee, että ompas pelottavan näköinen koira...
Vielä siihen, kun joku kyseli voiko olla ensimmäinen koira itselle.
Kyllä voi, jos olet ottanut asioista tarpeeksi selvää ja tiedät mihin olet ryhtymässä koiraa ottaessasi.:thumbs:

Ps.. Vielä loppuun.. Ihmisagressiivinen koira on aina vaarallinen, joka ansaitsisi pääsyn sateenkaari sillalle. Vaikka eräitä rotuja onkin jalostettu ammoisina aikoina taistelukoiriksi, niin niitä ei kuitenkaan ole jalostettu käymään omistajan (johtajansa päälle).
Jalostuksen päämärä on silloin ollut koira / muu eläinagressiivisuus.
Ihmisagressiivisuus on ehdoton virhe koirassa ja en käyttäisi sellaista koiraa jalostukseen ikinä .
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom