Tässä kun 18 tuli täyteen ja tuli sitten käytyä parilla kierroksella, niin kyllä pitää sanoa että ei ole mun juttu baarikärpäsen homma.
Ryyppääminen ei enää oikein iske, muutama vuosi sitten kyllä pussikaljaa litkittiin harva se päivä ja hienoa oli. Vaikka itse olis kännissä, niin ne mukavimmatkin tyypit muuttuu harvinaisen rasittaviksi kännissä, älykkyys laskee joka tuopilla pykälän verran ja lopulta on sama kun puhuis naapurin koiralle, joka sekin kyllä ymmärtää luultavasti selvemmin.
Kaikilla samat kuluneet fraasit, olevinaan hauskaa vaikka ei oikeasti oliskaan, ollaan 5 kertaa vahvempia ja tappelunhaluisempia, olevinaan koviakin naistennaurattajia, jne.. Baarissa olevat ihmiset tuo mieleen lähinnä jonkun aivoiltaan vajavaisen eläinlauman, jokanen on samanlainen, porukka käyttäytyy kun kivikaudella.
Muutama rentouttava on mukava vaikka kesäkuumalla ottaa hyvässä porukassa, mutta sitten ku mennään ihan ryyppäämisen puolelle niin mulla ainakin tulee mieleen heti että mitäs tässä on hauskaa.. kun silläkin hetkellä olis hienompi jos ei silmissä pyöris ja kieli takertelis, vaan vois puuhata jotain oikeasti hauskaa.
Ryyppään pirun harvoin, ehkä kerran 2-3 kuukaudessa, yleensä mua ei saa kirveelläkään pullon ääreen ellei ole joku tapahtuma, festarit ja muut on ihan asia erikseen missä on sitä juhlameininkiä, mutta tavallinen perjantaiörmyäminen - not. Aina kun reissusta tulee kotiin, ei muuta kun vituta että meni taas koko yö valvoessa, meni turhaa rahaa, meni turhaa aikaa.
En tiiä mikä sitä on sitten iskeny pussikalja-aikojen jälkeen mutta mä en pysty ymmärtämään en tippaakaan ihmisiä jotka odottaa innolla perjantaita että saa pullon auki ja saa tehtyä itestään taas aivokuolleen ja kaikilla on kivaa.
Mäkin odotan innolla perjantaita, että saa rauhassa mennä vaikka istuskelee kahville hyvässä kaveriporukassa kaupungille, olla tyttöystävän kanssa tai tehdä omiaan, ja herätä seuraavana aamuna mukavan pirteenä nukuttuaan pitkään - ei paskanhajusena krapulassa.
Mutta tottahan se on että luonteita on monenlaisia, ja jotkut ei saa itseään ilmastua ennenkun muutama neuvoa-antava on vatsanpohjalla, mun kohdalla menee niinpäin että selvinpäin välillä itsekin yllättyy miten rennolla tuulella sitä on ja hyvää juttua tulee, kännissä sitten juttujen taso laskee ja muuttuu tyhmemmäks.
*
Mutta kyllä mä olen sitä mieltä, että sietää vähän miettiä onko asiat kunnossa, vai kannattaisko vähän korjata asenteitaan jos vaatii tusinan verran tuoppeja ennenkun uskaltaa vaikkapa puhua naisille, ja sitten suusta tulee lähinnä että "mjoro, sul on jihanat sillmät, anaks mulle halvala piluua" näitä tapauksia kun on suomi pullollaan.
*
No eipä onneksi enää elämänrytmin sovikaan ryyppääminen, työt arkipäivisin, omat punttitreenit ma-ke-pe-la ja lähitulevaisuudessa vielä mahdollisesti harrastuksen parissa treenit ti-to-su. Eli joka ilta varattu, ja jäljelle oleva vapaa-aika sitten jaetaan tyttöystävän ja kaverien kesken. Yhden kerran ryyppäät, niin on pakka sekasin - seuraavana päivänä ei nimittäin ole asiaa mihinkään fyysiseen vaikka olis vaan "muutaman" ottanu, sen kyllä huomaa.
Kukin tallaa tyylillään, ja huvit löytyy jokasella eri asioista. Tällanen kärjistetty kannanotto tähän väliin.
Eli ei muuta kun :kippis1: kaikille, selvinpäin tahi jurrissa. :piis: