Auttakaa miestä hädässä...

[Snafu]

Niinhän se menee, mutta jos hän oikeasti on mua rakastanu/rakastaa niin paljon mitä on kertonut niin ei se varmaan päivässä unohda näin pitkään kestänyttä parisuhdetta.

Ikävä kertoa, mutta se on vähän niin, että sillä jättäjällä on ollut kyllä aikaa käsitellä tota eroa jo etukäteen. Sitten kun päätös on jo valmis ja jättäminen tapahtuu ei jättäjästä välttämättä enää tunnukaan kovin pahalta. Voi jopa olla helpottavaa kun pääsee pitkään piinanneen asian kertomaan ja saa kaivatun muutoksen elämäänsä.

Jätetystä tietysti tuntuu überpaskalta ja miettii, että "noinko helposti se mut pysty unohtamaan" ja "heti on jo uusi kierroksessa, enkö minä merkitse mitään". Tosiasiassa exäsi on voinut jo vuosi sitten miettiä, että ei tää taida olla ihan mun loppuelämän juttu ja päätöksen varmistuminen on vain kestänyt tänne asti.

 

[protsku]

Monilla naisilla on muuten tapana että vaikka ollaan parisuhteessa niin silti testaillaan että "voiskohan tuo toinen olla sittenkin parempi". Tosin, onneksi, nämä ovat niitä naisia joilla on muutenkin jäänyt henkinen kypsyminen sinne ylä-asteen tupakkarinkiin. Läheskään kaikki naiset eivät kuulu tähän kategoriaan!

 

[Miuku]

jos hän oikeasti on mua rakastanu/rakastaa niin paljon mitä on kertonut

Koskas on viimeksi vannonut palavasti rakkauttaan, niin että ei ole seurannut "mutta"? Älä usko sanoihin, usko tekoihin.

Niinkuin joku tossa sanoikin, jos se rakastais se ei haluais erota. Ja jos se rakastaa, se tulee takas ihan itte, ilman mitään "valloitusoperaatiota". Mitä enemmän oot siihen yhteydessä tässä vaiheessa, sitä enemmän se sua alkaa inhota. Tai jos jotenkin kummassa saisit sen takasin, mistä tietäisit ettei se tee sitä säälistä ja puolen vuoden päästä olis sama ruljanssi taas edessä?

 

[Eagle77]

Sen suurempaa tuskaa ei olekaan kuin sydänsurut... Mut onneks nekin on voitettavissa ajan kanssa. Jos kumppani ei ole täysillä suhteessa mukana niin sitten ei ole, turhaan sellaista kivirekeä perässään raahaa. On aivan eri juttu rakentaa suhdetta pohjalle, jossa myös toinen on valmis tekemään suhteen eteen töitä. Kokemuksella tuon sanon ja olen todella onnellinen, että ne aiemmat suhteet päättyi. Nyt en voisi olla onnellisempi!

Ja toi vuoden takainen syy sun menoista. En mä sitten tiedä, kuinka paljon sä kuljit ja minkä verran teillä oli yhteistä aikaa, mut mun mielestä on normaalia et molemmilla on omat menonsa. Etenki jos ei ole perhettä niin molemmilla on niin helppo mennä omiin harrastuksiinsa. Vai puuttuiko sun naiselta oma elämä? No, voimia sulle! Sydänsurut ei muutamalla niksillä häviä kuin tuhka tuuleen, mut aika tekee tehtävänsä. Ja mä ainakin uskon siihen, et niitä "oikeita" on olemassa. Ei sitä ketään täydellistä tule löytämään, mut sellaisen, jonka kanssa tuntuu hyvältä jakaa koko loppuelämä

 

[Ulkki]

Niinhän se menee, mutta jos hän oikeasti on mua rakastanu/rakastaa niin paljon mitä on kertonut niin ei se varmaan päivässä unohda näin pitkään kestänyttä parisuhdetta.
Mistäs minä voin kyllä tietää mitä naisten päässä liikkuu mutta näin luulisin.

Tässä tredissä kertomiesi asioiden perusteella, ex-muijasi ei todellakaan rakasta sua enää "paljon". Tuo on vain yritys jättää sut pehmeästi. Exäsi luonnollisesti on kiintynyt sinuun pitkän yhdessäolon vuoksi, eikä halua loukata tunteitasi. Korostamalla tuota rakkauttaan sinuun se kuvittelee jotenkin, että ero olisi sinulle (ja sitä myötä sille itselleen) helpompi. Näinhän ei luonnollisesti ole, koska tämän johdosta sinä jäät emotionaalisella tasolla roikkumaan siihen parisuhteeseen ja muijaan, etkä aloita surutyötä ja jatka eteenpäin.

En ole ennen noin lapsellista tekosyytä suhteen lopettamiselle kuullutkaan. Shokkisi vuoksi et näe tuon tekosyyn järjettömyyttä, mutta ajan myötä haavojen parannuttua näet itsekin asiat niiden todellisessa valossa.

Edellytykset suhteen uudelleenlämmittämiselle ovat huonot. Tai ehkä siinä vaiheessa kun ei se vieras qlli ollutkaan sen erikoisempi kuin se vanha, niin saattaahan se ehdotella yhteenpalaamista. Vain lähteäkseen seuraavan kiinnostavan matkaan.

Selviämisellesi olisi ensiarvoisen tärkeää, että saisit itsellesi tehtyä mahdollisimman nopeasti selväksi, että suhde on lopullisesti ohi, eikä yhteenpalaamisesta ole toivoa. Tämän jälkeen voi parantuminen alkaa.

 

[D.Yates]

Nyt Fortuna vedät lärvit, väijyt sitä naarasta jossain kotinsa lähistöllä ja rupeet uhkailemaan ettet voi elää ilman sitä.






Tuo oli sitten sarkasmia, jos jollekin jäi epäselväksi.

 

[Fortuna]

Nyt varmaan pitäs jo perustaa "olenko hullu?" threadi, koska taas menin munaamaan luultavasti kaikki hommat tän naisen suhteen.
Tai te vanhemmat ja viisaammat osaatte varmaan kertoa paremmin.
Tämä nainen pääsi töistä tossa ysin aikaan niin en voinut vastustaa kiusausta mennä tapaamaan häntä sinne kun hän pääsi töistä.
Hommathan tietinkin meni ihan käsille YLLÄRI!
Hän halusi kyllä ymmärrettävistä syistä lähteä nopeasti pois (töihin aamu kuuteen), mutta kuitenkin hän suostui huomenna lähtemään kanssani kahville illalla.
Mitäs helvettiä tää nyt tarkottaa?

 

[Proteos]

Exät pitää unohtaa. Mä pähkäilin todellla kauan oman mielitiettyni takia ja aina koitin löytää syitä itselleni, että josko se sittenkin jne... Pääsin ihan hyviin väleihin oman tätini kanssa mutta loppujen lopuksi en enää itse jaksanut sitä pelleilyä (no, nyt tietty pienen ajan päästä kerron että päädyin yhteen exän kanssa ;)). Ei kiinnosta enää, että onko sillä jotain mua kohtaan tms., vaikka todellisiakin syitä siihen suuntaan voisi nykyisin olla. En enää tee elettäkään sen suhteen. Se on kuin kuollut mulle.

Nämä ei ole todellakaan mitään neuvoja, mutta mulla auttoi (profeetat sanokoot mitä sanovat):
-muiden naisten tapailu
-nuuska
-kaverit
-alkoholi+baarit
-kova treenaus
-keskittymistä vaativa työnteko

Nykyään mulla on pelkästään viikonloppuisin juhannus päällä eikä haittaa enää tippaakaan aiemmat kuviot. Uutta suoleen kun varsa kuolee.

Aika parantaa tosiaan haavat, sitä en itsekään kyllä jaksanut uskoa aiemmin. Edelleen "takertumalla" pahennat todennäköisesti vain tilannetta, koska muutut tytön silmissä entistä vastenmielisemmäksi. Valitettavaa mutta mitä ilmeisemmin totta. Koita jaksaa.

 

[Tomppa85]

Nyt varmaan pitäs jo perustaa "olenko hullu?" threadi, koska taas menin munaamaan luultavasti kaikki hommat tän naisen suhteen.
Tai te vanhemmat ja viisaammat osaatte varmaan kertoa paremmin.
Tämä nainen pääsi töistä tossa ysin aikaan niin en voinut vastustaa kiusausta mennä tapaamaan häntä sinne kun hän pääsi töistä.
Hommathan tietinkin meni ihan käsille YLLÄRI!
Hän halusi kyllä ymmärrettävistä syistä lähteä nopeasti pois (töihin aamu kuuteen), mutta kuitenkin hän suostui huomenna lähtemään kanssani kahville illalla.
Mitäs helvettiä tää nyt tarkottaa?

Teet vain itsellesi karhunpalveluksen jos pyörit sen naisen ympärillä. Ymmärrä, että se on selkeästi ilmaissut tahtonsa. Kaikki jahkailu sun muu on turhaa.

Jos olisin sinä, en menisi kahville sen naisen kanssa. Ei siitä mitään hyvää seuraa; Ei se takaisin ole tulemassa, etkä sinä luultavasti ole valmis käsittelemään asiaa objektiivisesti.

Kerää vähän pyhää vihaa itseesi, kuuntele Dark Tranquilitya, Soilworkia tai Children Of Bodomia ja painu salille treenaamaan niin että perse repeää. Muista että sulla on oikeus olla vihainen! Ei se ole niin, että sä et kelvannu sille ämmälle. Se on niin, että se ämmä ei vittu ansaitse SINUA! Sillä asenteella pärjää ja viha kantaa pahimman vaiheen yli.

 

[Tartsan]

Mitäs helvettiä tää nyt tarkottaa?

Sitä, että olet tunkemassa pallejasi vasaran ja alasimen väliin..

 

[jarivaha]

Hyviä vinkkejähän täällä on, mutta mielestäni näiden asioiden käsittely keskusteluryhmissä on aika pinnallista. Jokainen suhde on erillainen, jokaiset ihmiset ovat erillaisia ja mitää sen suurempia yleistyksiä näistä asioista on kai turha tehdä. ainakin itsestä tuntuu, että jos jotakin nouvoa kysyisin omasta suhteessa niin joutuisi kirjoittamaan kirjan ennen kuin kukaan voisi sanoa hyvällä "näkemyksellä" mitä pitäisi tehdä.

 

[Proteos]

Hyviä vinkkejähän täällä on, mutta mielestäni näiden asioiden käsittely keskusteluryhmissä on aika pinnallista. Jokainen suhde on erillainen, jokaiset ihmiset ovat erillaisia ja mitää sen suurempia yleistyksiä näistä asioista on kai turha tehdä. ainakin itsestä tuntuu, että jos jotakin nouvoa kysyisin omasta suhteessa niin joutuisi kirjoittamaan kirjan ennen kuin kukaan voisi sanoa hyvällä "näkemyksellä" mitä pitäisi tehdä.

Juu, ihmiset on erilaisia, mutta monet tilanteet toistuvat naisesta toiseen. Omista tapauksistani voin sanoa että yleisesti ottaen naiset eivät ole niin monimutkaisia kuin antavat olettaa/pääsääntöisesti luullaan. Käyttäytyminen ja tilanteet menevät melko samalla tavalla todella usein. Poikkeuksia tottakai on, en kiellä sitä, mutta monta kertaa on tullut deja-vu että mikäs tilanne se taas tulikaan.. Siinä tilanteessa kun kohdalle tulee ekaa kertaa nainen jota ahdistaa tms. muuta paskaa niin varmasti kaikki ihmettelevät että mitä helvettiä, on ne outoja. Sitten kun vaan asennoituu oikein niin ei mikään asia tule yllätyksenä. ;)

Tartteekin lähteä koijaamaan taas ja kattomaan josko tilanteet jatkuvat saman kaavan mukaan edelleen. :D