Autosubbari

[Powerhousu]

Väänsin kans ton saman subin 90l refleksikoteloon niin tuloksena oli et paine ei muutu mihinkään mut alarajataajuus kasvaa n. 20hz

Vai että kasvaa? Kotelon tilavuuden kaksinkertaistuessa alarajataajuus laskee 3 Hz. Eli ei missään tapauksessa nouse, eikä muutos ole lähelläkään 20 Hz. Paitsi jos se kotelo on viritetty päin pyllyä.

Sitte sellanen kysymys vielä että onko yleensä väliä että monotettaessa ottaako plussan oikeasta vai vasemmasta kanavasta ja miinus sitte vastaavasti toisesta?

Yleensähän monotettaessa piuhat lykätään vahvstimen plusnapoihin. Siis molemmat piuhat. Siinä pitäis kyllä lukee kumpi niistä plussista on momona plussa ja kumpi miinus.

Tuo elementin liike ei ole kait suhteessa äänenpaineeseen.. Aikaisemmin mainitsemallani elementillä 2mm liikeradalla saadaan 108dB 100hz ja 7mm liikeradalla 92dB 30hz. En kommentoi taajuuden vaikutusta tohon mutta noiden tietojen perusteella liikeradalla ei ole merkitysta paineeseen. Ja muutenkaan tuolla elementin liikkeellä ei ole hirvittävää merkitystä suljetussa kotelossa, kun taas refleksikotelossa sillä olisi merkittävä vaikutus kun mennään alle viritystaajuuden.

Kyllä se liike on ihan suorassa suhteessa äänenpaineeseen. Ääni on ilman aaltomaista liikettä, eli paineenvaihteluita jonka korva kuulee äänenä, ja mitä enemmän ilmaa saadaan liikkumaan, sitä suurempi on paineenvaihtelu ja sitä suurempi on äänenpaine. Ja tietenkin isommalla liikeradalla ilmaa liikkuu enemmän. Tossa hämää sua toi taajuuden muutos. Tollasen kymppituumasen toistokäyrähän alkaa laskea jo paljon sen 30 Hz yläpuolella.

Se on tuosta elementistä kiinni se "särkeminen", tuossa elementissä on niin onnettomat ripustukset että kalvo lyö "yli" jo vähäiselläkin teholla.

No ei varmasti ole elementistä kiinni. Elementti EI ala särkeä liian suurella teholla, vaan ääni on erilainen, useimmiten sellainen läpättävän oloinen "flop flop". Sen jälkeen jos vielä nostetaan syötettävää tehoa, palaa elementistä puhekela tai puhekela hyppää pois urastaan ja jää yläasentoon, eli elementti jumittaa. Toi särkeminen johtuu siitä että vahvistin ei pysty antamaan tarpeeksi virtaa. Jännitehän nousee sitä mukaa kun volumea käännetään, mutta virta ei kasva loputtomasti siitä syystä että vahvistimen hakkurivirtalähde ei pysty antamaan enää tarpeeksi virtaa jännitteeseen nähden jolloin signaali leikkautuu. Särkeminen on subbarille erittäin epäterveellistä koska leikkautunut signaali sisältää kaikkia taajuuksia pitkälle infraääniin saakka. Jopa yli 50 KHz. Seurauksena on puhekelan palaminen.

 

[letku]

Yleensähän monotettaessa piuhat lykätään vahvstimen plusnapoihin. Siis molemmat piuhat. Siinä pitäis kyllä lukee kumpi niistä plussista on momona plussa ja kumpi miinus.

Siis tarkoitatko tuolla "monotuksella" siltausta? Jos tarkoitat, niin olen sillannut koko pienen ikäni kaikki kaiuttimet väärin. Niin on nähtävästi myös kaikki muutkin, mitä foorumeita ja vahvistimien käyttöohjeita lukee. Tai sitten mä en vain taas ymmärrä jotain.

 

[NEUTRAALI]

No ei varmasti ole elementistä kiinni. Elementti EI ala särkeä liian suurella teholla, vaan ääni on erilainen, useimmiten sellainen läpättävän oloinen "flop flop".

Minä tarkoitin särkeä termillä että kalvo lyö ikäänkuin yli eli kalvo "lepattaa", ilmeisesti sinä tarkoitat tuoola flop sanonnalla samaa ja jos ripustukset on onnettomat niinkuin tuossa subissa on se tapahtuu jo suhteellisen vähäisillä tehoillakin.

Yleensähän monotettaessa piuhat lykätään vahvstimen plusnapoihin. Siis molemmat piuhat. Siinä pitäis kyllä lukee kumpi niistä plussista on momona plussa ja kumpi miinus.

Mitähän tää nyt niinkuin meinaa? Sillatessakin otetaan kyllä toisen kanavan miinus ja toisen kanavan plussa(yleensä aina merkattu vahvariin), itellä ollut varmaan 10-15vahvarii eikä missään ole ollut tuollain että piuhat lykättäis plusnapoihin vaan juuri sillain kuin sanoin.

 

[Marek]

Löysin nyt tuon vahvarin ohjekirjan. Olen "monottanut" ihan oikein. Oikean kanavan plussasta ja vasemman miinuksesta. Sain duunikoneella myös toimimaan autosound.fi kotelolaskurin ja sen mukaan toi ~35l pitäs olla ihan hyvä kotelo. Onko nyt vaan että luulin liikoja että saisin painetta kunnollla. Ilmeisesti tuo elementti on vaan niin surkea että sillä ei painetta irtoa. Lisäksi autosani on hattuhyllyn alla peltiä joka vielä entuudestaan vähentää ääntä.
Sitten nyt huomasin että vahvarista ei tosiaan potku lopu vaan elementti rupeaa nimenomaan "flopflottamaan" kun laittaa hönkää.

 

[unreal]

Löysin nyt tuon vahvarin ohjekirjan. Olen "monottanut" ihan oikein. Oikean kanavan plussasta ja vasemman miinuksesta. Sain duunikoneella myös toimimaan autosound.fi kotelolaskurin ja sen mukaan toi ~35l pitäs olla ihan hyvä kotelo. Onko nyt vaan että luulin liikoja että saisin painetta kunnollla. Ilmeisesti tuo elementti on vaan niin surkea että sillä ei painetta irtoa. Lisäksi autosani on hattuhyllyn alla peltiä joka vielä entuudestaan vähentää ääntä.
Sitten nyt huomasin että vahvarista ei tosiaan potku lopu vaan elementti rupeaa nimenomaan "flopflottamaan" kun laittaa hönkää.

Kyllä se taitaa niin olla, että sitä painetta tosta subista ei paljoa irtoa.
Itsellä siis kaksi tollasta, vahvistimen säätöjä kokeiltu useita kertoja.
Vällilä miettiny johtuuko se kotelosta, kotelo on tiivis, tehty tarpeeksi paksusta lastulevystä ja oikeankokoinen, eli taitaa olla subissa vika.
Ihmetyttää vaan kun voitti aikoinaan jonkun testinkin.

 

[letku]

Kyllä se taitaa niin olla, että sitä painetta tosta subista ei paljoa irtoa.
Itsellä siis kaksi tollasta, vahvistimen säätöjä kokeiltu useita kertoja.
Vällilä miettiny johtuuko se kotelosta, kotelo on tiivis, tehty tarpeeksi paksusta lastulevystä ja oikeankokoinen, eli taitaa olla subissa vika.
Ihmetyttää vaan kun voitti aikoinaan jonkun testinkin.

Älä ikuna tee koteloita lastulevystä. Se on todella huokoista ainetta, murenee helposti ym. Siitä harvemmin saa oikeasti tiivistä koteloa. Tietysti laminoimalla sen lasikuidulla saat siitä jämäkämmän. Tuon kotelon tiiviyden (siis jos sulla on suljettu), saat testattua painamalla subin kalvoa hieman. Jos se pomppaa nopeasti takaisin kun päästät irti, niin kotelo on tiivis.

Tuo marekin subi on siis todella paljon huonompi kuin sinun V-10:t. Sun suurin ongelma luultavasti on liian vähäinen teho kyseisille elementeille. Kaverilla on nimittäin neloskoppaisessa Golfissa samat subit ja paukkuu mielestäni ihan riittävästi ja toisto on tarkka ja napakka.
Onko molemmat elementit eri koteloissa?
Onko molemmat kytketty samoin päin?

Edit: tehoa ne V-10 saa ainakin vahvistimen valmistajan mukaan 250w rmssää per subi.

 

[NEUTRAALI]

Löysin nyt tuon vahvarin ohjekirjan. Olen "monottanut" ihan oikein. Oikean kanavan plussasta ja vasemman miinuksesta. Sain duunikoneella myös toimimaan autosound.fi kotelolaskurin ja sen mukaan toi ~35l pitäs olla ihan hyvä kotelo. Onko nyt vaan että luulin liikoja että saisin painetta kunnollla. Ilmeisesti tuo elementti on vaan niin surkea että sillä ei painetta irtoa. Lisäksi autosani on hattuhyllyn alla peltiä joka vielä entuudestaan vähentää ääntä.
Sitten nyt huomasin että vahvarista ei tosiaan potku lopu vaan elementti rupeaa nimenomaan "flopflottamaan" kun laittaa hönkää.

Jos painetta haluat niin tee refleksi kotelo.

 

[letku]

Jos painetta haluat niin tee refleksi kotelo.

Tai Bandbass
:D

 

[unreal]

Älä ikuna tee koteloita lastulevystä. Se on todella huokoista ainetta, murenee helposti ym. Siitä harvemmin saa oikeasti tiivistä koteloa. Tietysti laminoimalla sen lasikuidulla saat siitä jämäkämmän. Tuon kotelon tiiviyden (siis jos sulla on suljettu), saat testattua painamalla subin kalvoa hieman. Jos se pomppaa nopeasti takaisin kun päästät irti, niin kotelo on tiivis.

Tuo marekin subi on siis todella paljon huonompi kuin sinun V-10:t. Sun suurin ongelma luultavasti on liian vähäinen teho kyseisille elementeille. Kaverilla on nimittäin neloskoppaisessa Golfissa samat subit ja paukkuu mielestäni ihan riittävästi ja toisto on tarkka ja napakka.
Onko molemmat elementit eri koteloissa?
Onko molemmat kytketty samoin päin?

Edit: tehoa ne V-10 saa ainakin vahvistimen valmistajan mukaan 250w rmssää per subi.

Jep,kytketty on oikein.
Oishan se mdf-levy paljon parempi. En usko että kotelo on murtunut mistään, ainakin ääni on pysynyt samanlaisena kuin alussa.
Kotelo on jaettu kahteen osaan, tiivistetty kauttaallaan liimalla, eli pitäisi olla tarpeeksi jämäkkä ja tiivis. Pitää tehdä toi testi vielä.

Varmasti liian vähän tehoakin, mutta on välillä testattu sillattunakin jollon pitäisi antaa reilusti enemmän tehoa, eikä sillä ollut huomattavaa vaikutusta.
Eipä tolla nyt kauheasti väliä ole kun ei tule pahemmin enää luukutettua ja autokin menee jossain vaiheessa vaihtoon ja stereot siinä mukana.
Voi olla vaan, että tuntuu silä ettei ne potki kunnolla kun Cervin Wegan 12" tuumainen oli ennen.

 

[NEUTRAALI]

Tai Bandbass
:D

Joo bandbass on helkkarin hyvä mutta huomattavasti työläämpi tehdä kuin refleksi ja bandbass kotelon tekeminenkin on aika tarkkaa puuhaa.

 

[Marek]

Lisää kysymyksiä: Onko elementin tehonkesto suoraan verrannollinen sen tuottamaan äänenpaineeseen (suurinpiirtein), olettaen että elementti on laatukamaa? Mites erikokoiset kotelot muuttaa soundia, tilevuudeltaan pienempi/isompi?

 

[letku]

Lisää kysymyksiä: Onko elementin tehonkesto suoraan verrannollinen sen tuottamaan äänenpaineeseen (suurinpiirtein), olettaen että elementti on laatukamaa? Mites erikokoiset kotelot muuttaa soundia, tilevuudeltaan pienempi/isompi?

Ei ole suoraan verrannollinen, mutta kyllä se on hyvin suuntaa antava subista saatavaan äänenpaineeseen. Kun vertailet tehoja, niin muista vertailla rms tehoja. Piikki tehojen tiedoilla et tee mitään.

Karkeasti (siis tosi karkeasti ja puhtaasti mutu-pohjalta) heitettynä, pienempi kotelo -> enemmän ääntä ja isompi kotelo ->menee matalemmalle. Puhutaan siis suljetuista koteloista. Tietysti liika on aina liikaa.

Lukaiseppa täältä nuo tietoa osiot läpi.

 

[NEUTRAALI]

Lisää kysymyksiä: Onko elementin tehonkesto suoraan verrannollinen sen tuottamaan äänenpaineeseen (suurinpiirtein), olettaen että elementti on laatukamaa?

No kyllähän se tavallaan on ja mainittakoon että spl dynamics Pro 15" kestää aivan hyvin 2000w rms kuormaa vaikka elementti ei lupakaan kuin muistaakseni 700w rms eli laadukkaaseen elementtiin voidaan syöttää pirusti tehoa.

 

[jjj84]

Vai että kasvaa? Kotelon tilavuuden kaksinkertaistuessa alarajataajuus laskee 3 Hz. Eli ei missään tapauksessa nouse, eikä muutos ole lähelläkään 20 Hz. Paitsi jos se kotelo on viritetty päin pyllyä.

Joo tossa oli tullut vaan sanahärö, eli tarkoitin että laskee..

Kyllä se liike on ihan suorassa suhteessa äänenpaineeseen. Ääni on ilman aaltomaista liikettä, eli paineenvaihteluita jonka korva kuulee äänenä, ja mitä enemmän ilmaa saadaan liikkumaan, sitä suurempi on paineenvaihtelu ja sitä suurempi on äänenpaine. Ja tietenkin isommalla liikeradalla ilmaa liikkuu enemmän. Tossa hämää sua toi taajuuden muutos. Tollasen kymppituumasen toistokäyrähän alkaa laskea jo paljon sen 30 Hz yläpuolella.

Sinä kun tunnut paremmin ymärtävän niin mitenkäs tuo painejuttu sitten menee. Esim suljetussa kotelossa äänenpaine pienenee kun mennään alemmaksi mutta vastaavasti myös elementin liikerata kasvaa, tuon sinun tekstisi mukaan paineen pitäisi silloin kasvaa, mutta sehän ei ole näin.. (Ja tässä minua luultavasti hämää se taajuuden muutos kun en osaa huomioida sitä?)
Kun aikaisemmin laitoin malliksi ne kaksi taajuutta ja niille dB:t. Laskin nopeasti että molemmat liikuttivat saman määrän ilmaa mutta äänenpaine oli silti eri??

Ja tämä ei ollut vittuilua, ihan uteliaisuudesta kysyn kun en jaksa googlettaa noita vastauksia.

 

[Jesuiitta]

Särkeminen on subbarille erittäin epäterveellistä koska leikkautunut signaali sisältää kaikkia taajuuksia pitkälle infraääniin saakka. Jopa yli 50 KHz. Seurauksena on puhekelan palaminen.

Puhekela palaa sen takia kun leikkaantunut signaali nostaa tehon moninkertaiseksi verrattuna siniaaltoon, ei sen takia, että siinä on korkeita taajuuksia.

Alkuperäiseen kyssäriin: osta parempi elementti ja laita pienempään boxiin, mulla on JBL:n 10" kymmenen litran suljetussa + 300w jatkuvaa, menee matalalle ja ääntä lähtee.

 

[yaffa]

Mulla on SPL Dynamicsin kymppi tuumanen subi sille tarkotetussa pienessä kotelossa muistaakseni joku 35l. Ja 240W potkuu sille. Hyvin pelittää mutta ehkä ostaisin nyt esim Infinityn 12 tuumasen kappa subbarin jos olisin ostamassa mutta kun ton auton myyn niin saa jäädä noi teini streot ja seuraavassa pitää olla kunnon vakio stereot!!

Noi SPL Pro subit on sitte ihan asia erikseen... kaveri osti semmosen 10 tuumasen uutena 20 eurolla ja ei kyllä todellakaan mikään hyvä oo mutta jos tarkkaan kuuntelee niin saattaa jotain pientä kuulla. Silläki taitaa olla joku autostudion paska vahvari.
Eli päivän vinkki: verkon painoks!!!

 

[Powerhousu]

Siis tarkoitatko tuolla "monotuksella" siltausta? Jos tarkoitat, niin olen sillannut koko pienen ikäni kaikki kaiuttimet väärin. Niin on nähtävästi myös kaikki muutkin, mitä foorumeita ja vahvistimien käyttöohjeita lukee. Tai sitten mä en vain taas ymmärrä jotain.

No juupajuu. Voiskohan olla niin että sekin on vahvistinkohtaista miten se sillataan? Omalle kohdalle on tullut vastaan pääasiassa näitä jotka sillataan tolla mun kertomalla tavalla. Että en mä mielestäni sanonu että te siltaatte vahvarinne väärin. Sieltä käyttöohjeista saa katsoa ihan itsenäisesti mikä on oikein.

 

[Powerhousu]

Sinä kun tunnut paremmin ymärtävän niin mitenkäs tuo painejuttu sitten menee. Esim suljetussa kotelossa äänenpaine pienenee kun mennään alemmaksi mutta vastaavasti myös elementin liikerata kasvaa, tuon sinun tekstisi mukaan paineen pitäisi silloin kasvaa, mutta sehän ei ole näin..

Se johtuu luultavasti siitä, että nämä äänenpaineet on ilmoitettu A-painotettuna, eli siinä on kompensoitu korvan korostumat ja vaimentumat. Siis toisin sanoen ihminen tarvitsee 20Hz kuulemiseen n. 70 dB äänenpaineen, kun 1000Hz taajuudella juuri ja juuri kuultava äänenpaine on 0 dB.

Puhekela palaa sen takia kun leikkaantunut signaali nostaa tehon moninkertaiseksi verrattuna siniaaltoon, ei sen takia, että siinä on korkeita taajuuksia.

Noh, noh. Molemmilla on osuutensa asiaan. Nimittäin korkeat taajuudet lämmittävät puhekelaa huomattavasti enemmän kuin matalat. Juuri siinä kohtaa kun vahvistin alkaa juuri särkemään, ei signaali vielä ole moninkertainen siniaaltoon verrattuna, mutta puhekelan palamisen riski kasvaa silti. Kelan reaktanssihan kasvaa sitä mukaa mitä korkeampi taajuus on, ja mitä korkeampi on reaktanssi, sitä enemmän tehoa muuttuu lämmöksi. Reaktanssi siis on kelan vaihtovirtavstus.

 

[Powerhousu]

Esim suljetussa kotelossa äänenpaine pienenee kun mennään alemmaksi mutta vastaavasti myös elementin liikerata kasvaa, tuon sinun tekstisi mukaan paineen pitäisi silloin kasvaa, mutta sehän ei ole näin.. (Ja tässä minua luultavasti hämää se taajuuden muutos kun en osaa huomioida sitä?)

No niin. Korjataanpas nyt omakin virhe. Vähän kun miettii niin alkaa asiat avautuun. Siis A-painotuksella ei oo tän asian kanssa mitään tekemistä. Kaiuttimen liikeradan laajuus riippuu taajuudesta ja äänenpaineesta. Mitä korkeampi on toistettava taajuus, sitä vähemmän kalvon pitää liikkua saman äänenpaineen aikaansaamiseksi. Johtuu äänen aallonpituudesta. Aallon pituuden voi laskea jakamalla äänen nopeuden (noin 330 m/s) taajuudella. Esim. 50Hz taajuisen äänen aallonpituus on 330/50= 6.6m

Tota kalvon liikettä voi verrata äänenpaineeseen vain samalla taajuudella. Siis jos toistetaan samaa taajuutta, kasvaa kalvon liike äänenpaineen noustessa. Jos taas taajuus muuttuu, muuttuu äänenpainekin samalla liikeradalla.

Tosta vielä, kun refleksikotelossa taajuuden laskiessa alkaa ääni vaimenemaan ja kaiuttimen liikerata kasvamaan. Se johtuu tuosta taajuuden muutoksesta, sekä refleksiputken toiminnasta. Suljetussa kotelossa tapahtuu sama ilmiö, mutta se ei ole niin jyrkkä kuin refleksissä, koska siinä ei ole putken vaikutusta. Mitä alemmas taajuus laskee , sitä enemmän ilma alkaa virrata putken kautta, eli sitä suurempi osa äänestä tulee putkesta. Jossain kohtaa viritystaajuudesta riippuen alkaa kaikki ilma liikkumaan putken kautta, jolloin tapahtuu täydellinen vaimeneminen, eikä kuulu kuin pientä turbulenssia putkesta. Se siis johtuu siitä että putkesta elementin takapuolelta tuleva negatiivinen ja elementin etupuolelta tuleva positiivinen äänenpaine kumoavat toisensa täydellisesti. Taajuus jolla tämä tapahtuu, riippuu siis putken pituuden suhteesta ääniaallon pituuteen. Hieman korkeammilla taajuuksilla kumoutuminen ei ole täydellistä, mutta sitä tapahtuu silti.

Refleksikotelon voi myös virittää niin että se korostaa tietyllä taajuudella ääntä jopa yli 12dB, siis äänenpaine on yli nelinkertainen. Tämä tapahtuu samalla tavalla kuin vaimeneminenkin, mutta kun ääniaallon pituus putken pituuteen nähden on sopiva, on putkesta tuleva ääni samassa vaiheessa kaiuttimen etupuolella olevaan ääneen nähden jolloin ne vahvistavat toisiaan. Tuossa vaimenemisessahan äänet ovat vastakkaisvaiheiset.

:arvi:

 

[sissi]

Tuo elementin liike ei ole kait suhteessa äänenpaineeseen.. Aikaisemmin mainitsemallani elementillä 2mm liikeradalla saadaan 108dB 100hz ja 7mm liikeradalla 92dB 30hz. En kommentoi taajuuden vaikutusta tohon mutta noiden tietojen perusteella liikeradalla ei ole merkitysta paineeseen. Ja muutenkaan tuolla elementin liikkeellä ei ole hirvittävää merkitystä suljetussa kotelossa, kun taas refleksikotelossa sillä olisi merkittävä vaikutus kun mennään alle viritystaajuuden.

Kun elementti toimii refleksikotelossa viritystaajuuden yläpuolella eli suunnitellulla alueella on liikerata samalla syöttöteholla pienempi kuin suljetussa. Asian voi testata soittamalla jotain taajuutta tai musiikkia joka on viritystaajuuden yläpuolella ja tukkia esim kädellä refleksiputki ja seurata elementin liikerataa. Tämän takia nykyään on pitkäliikerataisia elementtejä jotka sopivat pieneen suljettuun koteloon ja jossa myöskin on suuri sähköinen tehonkesto johtuen suljetun kotelon pienemmästä herkkyydestä verrattuna esim. refleksikoteloon. Esim. PA subbareista lähtee mahtavat äänenpaineet vaikka niissä on monissa melko pieni liikerata. Näissä subbareissa on melko korkealla refleksiviritys, elementin ominaisresonassi on myös melko korkealla ja viritystaajuuden alapuolella olevat taajuudet on suodatettu jyrkällä subsonic suotimella pois koska ne eivät tekisi muuta kuin kuluttaisivat vahvistin tehoa ja heikentäisivät elementin mekaanista tehonkestoa. Bassotoisto ei kuitenkaan ulotu aivan matalimpiin taajuuksiin asti minkä kyllä huomaa esim. kotona tämmöistä subbaria testaamalla. Elementin herkkyys kannattaa myös muistaa kun miettii millä vahvistimella sitä ajaa. Autossa huomasin subbarien suuntaamisen taaksepäin tuottavan paljon enemmän painetta kuin elementtien ollessa selkänojiin päin suunnattuna, liekö ääniaallot yhdistyneet jotenkin vai menikö taajuusvaste jotenkin korostuneeksi mutta tämäkin on varmaan aikalailla autokohtaista.