BB Artturi Kallio

Mä taas veikkaan että se tekeminen salilla on löystynyt. Dieetti syö treeniä ja treeni syö kaloreita. Kumpikin rassaa toista ja tekee siitä yhdessä todella vaikeaa.

Mut toi että oonko vetänyt kisakireyteen ja voinko siksi tässä edes keskustella. Pitää käyttää tota penkkikeskusteluissa. ”Moniko teistä on nostanut 200kg” ja sitten dumata sillä kaikki mielipiteet. Itseasiassa käytin sitä Vastiksen ketjussa, jossa sen piti ottaa 200kg. Ei se ottanut ja Allanin kanssa ainoat jotka oli sen nostaneet keskustelussa sanottiin että saatanan vaikeeta. Ei se toiminut, me oltiin kuulemma vaan kateellisia.

OT:ksi menee, mutta eiköhän täällä aktiivikirjottelijoista riviharrastajastakin löydy porukkaa jotka on tuon 200kg nostanut maksimina ja jopa sarjapainona. Ei se nykypäivänä ole mikään erikoinen tulos varsinkaan isommille kavereille. Mutta totta se että suurimmalle osalle hankalaa. Argumenttina vaan huono olettaa ettei kukaan noihin väittelyihin osallistuja olisi omakohtaisesti sitä saavuttanut. Ei välttämättä tee vaan numeroa siitä.
 
Mun mielestä tää on ihan yksilökohtaista, että kuinka hyvin sitä dieettiä kestää. Itse pystyisin helposti selviämään vain yhdellä omenalla päivässä, jos se tarkoittaisi sitä, että sillä pääsee parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Siinä vaiheessa tosiaan ne treenit olisivat se asia jossa joutuu tuskailemaan, koska mulle tuo syömättömyys on niin helppo juttu.
 
Onko se kisadietillä edes järkevää vetää sellasia taju pois treenejä? Jos kalorit on valmiiksi alhaalla ja kroppa finaalissa luulis, että tappo treenit ei hirveästi mitään hyödyttäis.
 
Onko se kisadietillä edes järkevää vetää sellasia taju pois treenejä? Jos kalorit on valmiiksi alhaalla ja kroppa finaalissa luulis, että tappo treenit ei hirveästi mitään hyödyttäis.
Se, että tehdään maksimitasolla, ei tarkoita äly pois. Jengille taitaa olla aivan vierasta muscle-mind connection, tut jne. Sinne salille mennään vain heilumaan se mitä vihkosessa lukee ja sitten pois ajattelematta ollenkaan mitä tarkalleen tehdään.
 
Nyt on mennyt off-topicina jonkun aikaa. Artturihan ilmoitti jo tuolla lyhyesti ja asiallisesti, että kisoja on tullut aika tasaiseen vedettyä. No maaliinhan ne dieetit ei ole ihan menneet, mutta antakaa nyt herralle mahiksia näyttää se kuosi siellä Islannissa ennen kuin lyötte. Vai onko jotain sisäpiirifaktaa, mitä ei nyt sitten jaeta?
 
Itse pystyisin helposti selviämään vain yhdellä omenalla päivässä, jos se tarkoittaisi sitä, että sillä pääsee parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Siinä vaiheessa tosiaan ne treenit olisivat se asia jossa joutuu tuskailemaan, koska mulle tuo syömättömyys on niin helppo juttu.

Oletko dieetannut itsesi kisakuntoon vai joskus kokeillut selviaako paivan omenalla? Kaksi taysin eri asiaa.

Itse kauan aikaa sitten kisanneena voin lisata tahan keskusteluun sen etta se on vittumaista hommaa. Viimeiset pari viikkoa treeneista ei tullut mitaan ja kuntopyoraa tuli poljettua siihen asti etta silmissa alkoi sumentumaan. Tiesi etta on aika lahtea kotiin, aerobinen on tehty. Koko homma olisi jaanyt kesken monta kertaa mutta motivaationa oli se etta joutuisin katsomaan itseani silmiin lopunelamani luovuttajana. Olin lisaksi sanonut monelle kaverille kisaavani ja myos salitutuille. Jengia oli tulossa katsomaan. Mietin etta karsin tama vaikka vakisin ettei tarvitse haveta loppuelamaa.

No lopulta olin ihan OK kunnossa rasvojen suhteen ja sitten homma muuttui viela pahemmaksi viimeisena kahtena paivana. Nalan ja vasymyksen lisaksi piti vetaa kroppa kuivaksi. Vetaisin lasixin naamaan ja kusi alkoi lentaa vaikka mitaan en ollut juonut. Sitten rampattiin jatkuvasti saunassa ja olo eikun paheni. Helvetillinen jano. Lopulta paasin puntarille ja paasin painoluokkaani. Alkoi tankkaus miniminesteilla. Kuivaa kaura "puuroa" tunnin parin valein. Vatsa kramppasi kun paha kropan oli ruokaa sulatella kun ei ollut nesteita tarpeeksi.

Tassa naantyneessa ja vaarallisessa nestevajeessa siis sitten lahdetaan lavalle pullistelemaan ja hymyilemaan ja yritetaan saada nayttamaan homma helpolta. Pumppu hakkaa hulluna ja kertoo sulle etta "juo vitun idiootti tai kuolet". On helppo sanoa etta "voisin makin tehda sen" mutta niinkuin ylla on todettu, jos et ole sita tehnyt et ymmarra.
 
No lopulta olin ihan OK kunnossa rasvojen suhteen ja sitten homma muuttui viela pahemmaksi viimeisena kahtena paivana. Nalan ja vasymyksen lisaksi piti vetaa kroppa kuivaksi. Vetaisin lasixin naamaan ja kusi alkoi lentaa vaikka mitaan en ollut juonut. Sitten rampattiin jatkuvasti saunassa ja olo eikun paheni. Helvetillinen jano. Lopulta paasin puntarille ja paasin painoluokkaani. Alkoi tankkaus miniminesteilla. Kuivaa kaura "puuroa" tunnin parin valein. Vatsa kramppasi kun paha kropan oli ruokaa sulatella kun ei ollut nesteita tarpeeksi.
Moni tekee tuota edelleen. Jätetään vesi ja suola pois ja sitten ihmetellään, että miksi kroppa näyttää koko ajan huonommalta ja olo tuntuu paskemmalta, mitä lähemmäksi kisahetki tulee. Sun valmentaja on ollut ihan kuutamolla tuosta viimeisen vuorokauden tankkauksesta, ellet sitten itse säätänyt.
 
Moni tekee tuota edelleen. Jätetään vesi ja suola pois ja sitten ihmetellään, että miksi kroppa näyttää koko ajan huonommalta ja olo tuntuu paskemmalta, mitä lähemmäksi kisahetki tulee. Sun valmentaja on ollut ihan kuutamolla tuosta viimeisen vuorokauden tankkauksesta, ellet sitten itse säätänyt.

Nama oli 90 luvun virityksia jolloin tietotaitoa ei ollut saman verran kun nykyaan. Toki vetta tuli otettua pienia maaria. Suolasta en sanonut mitaan enka siita milta kroppa naytti, oletit vaan. Mun valmentaja oli kansallisella ja ulkomailla hyvin parjannyt kisaaja, nimia mainitsematta. Ja loppukunto oli omasta mielesta melko hyva. Mutta hyva asia jos nykyaan paastaan kuntoon vahemmalla karsimisella.
 
Nama oli 90 luvun virityksia jolloin tietotaitoa ei ollut saman verran kun nykyaan. Toki vetta tuli otettua pienia maaria. Suolasta en sanonut mitaan enka siita milta kroppa naytti, oletit vaan. Mun valmentaja oli kansallisella ja ulkomailla hyvin parjannyt kisaaja, nimia mainitsematta. Ja loppukunto oli omasta mielesta melko hyva. Mutta hyva asia jos nykyaan paastaan kuntoon vahemmalla karsimisella.
Oletin tuon suolan, totta. Yleensä näihin järjettömiin viimeisen viikon preppeihin kuuluu veden puolitukset, suolan minimointi ja kropan epätoivoinen tankkaaminen suurilla määrillä kuivia hiilareita. Sitten on shokkiyllätys, kun kunto näyttää paskalta eikä takahuoneessa tule minkäänlaista pumppia.
 
Oletko dieetannut itsesi kisakuntoon vai joskus kokeillut selviaako paivan omenalla? Kaksi taysin eri asiaa.
En ole dieetannut kisakuntoon, mutta paljon on kokemusta siitä niukalla ruokavaliolla elämisestä. Tiedän ettei se ruokavalion noudattaminen vaadi multa kummoisiakaan ponnisteluita, enkä vahingossakaan poikkea siitä mitenkään. Treeni on mulle se jossa joutuu oikeasti koville kun pitäisi tehdä kunnolla, vaikka ei jaksaisi tehdä ollenkaan.
 
En ole dieetannut kisakuntoon, mutta paljon on kokemusta siitä niukalla ruokavaliolla elämisestä. Tiedän ettei se ruokavalion noudattaminen vaadi multa kummoisiakaan ponnisteluita,..

Ei ole vain sinulle suunnattu kommentti vaikka tätä lainaan enkä nyt suinkaan tarkoita etteikö keskusteluun saa osallistua, jos ei ole onnistunutta kisadieettiä vetänyt läpi, mutta kun siitä psyykkisesti aivan oman lukunsa tekee nimenomaan se että kyseessä on (kisa)dieetti luonnottoman alhaisiin kehonrasvoihin eli voidaan puhua lopputuloksesta 3-5%. Pienemmilläkään ruuilla tai pidempi kestoistakaan kivaan kesäkuntoon dieettiä ei oikein voi psyykkisesti vielä verrata.

Ihmiskroppa ja -mieli ovat aika hiton primitiivisiä kapistuksia, mitä evoluutiollisiin selviytymisvaistoihin tulee. Kun mennään useimmiten jo absoluuttisestikin melko matalilla ruokamäärillä, koska metabolia on jo ehtinyt voimakkaasti sopeutumaan, tehdään fyysisesti vaativaa lihastyötä, ruuasta ei tule energiaa tarpeeksi ja ennen kaikkea kehossa ei enää ole edes varastorasvaa johon turvautua. Ei tarvitse mennä kuin vajaa 100 vuotta taaksepäin tai tänä päivänäkään läntisen maailman ulkopuolelle, niin tuosta seuraava askel on kropan näkökulmasta nälkäkuolema.

Psyykkinen haastavuus dieetissä pysymiseen tulee siis siitä, kun kaikki mahdolliset hormonaaliset, entsymaattiset, aivokemialliset ynnä muut selviytymismekanismit hakkaavat päälle yhtä aikaa. Aivot eivät yksinkertaisesti toimi sillä tavalla miten ne normaalisti toimivat. Jos vähän kärjistää, niin "sen kun olet syömättä ohi" on vähän sama kuin menisi hullulle sanomaan, että "sen kun olet näkemättä niitä pikku-ukkoja".

Ei ole helppoa, mutta onneksi tilanteen saa sillä itselleen perusteltua, että loppupeleissä kyseessä kuitenkin on vapaaehtoista toimintaa ja oikeasti moisen hullutuksen voisi lopettaa ihan koska vaan ja viimeistään kisapäivän jälkeen sen pääseekin lopettamaan.
 
Se, että tehdään maksimitasolla, ei tarkoita äly pois. Jengille taitaa olla aivan vierasta muscle-mind connection, tut jne. Sinne salille mennään vain heilumaan se mitä vihkosessa lukee ja sitten pois ajattelematta ollenkaan mitä tarkalleen tehdään.
Tuo on kyllä ihan totta, varsinkin näin voimanostoa harrastavana on oppinut sen ettei kannata mennä 100% sen mukaan mitä ohjelma sanoo, vaan sen päivän kunnon mukaan, tän takia en harrasta prosenttiohjelmia.
 
Psyykkinen haastavuus dieetissä pysymiseen tulee siis siitä, kun kaikki mahdolliset hormonaaliset, entsymaattiset, aivokemialliset ynnä muut selviytymismekanismit hakkaavat päälle yhtä aikaa. Aivot eivät yksinkertaisesti toimi sillä tavalla miten ne normaalisti toimivat
Ja jostain syystä porukka ei vain yksinkertaisesti halua ymmärtää, että mekanismit toimii myös treenissä, jossa on kyettävä ulosmittaamaan se tarvittava määrä lihaksesta joka treenissä, oli dieetillä tai ei. Se tekee treenistä haastavaa jo offillakin, koska liian moni juosten kusee ne treenit eikä täällä selkeesti osata ajatella treenin ja rasituksen tärkeyttä mentaalisella tasolla laisinkaan. Mä väitän aivan pokkana, että 99% treenaajista vetäisi paremman ja lähemmäksi omaa kapasiteettia ja sen yli treenin, jos se vedettäis esim Kai Greenen silmän alla. Tähän viitaan siinä, että yksin tehdessä ensimmäisenä pettää treenit ja kun energiat vähenee, aletaan oikaisemaan treeneissä ennen ohisyömistä.

Tottahan tähän tulee joku sanomaan, että tekee aina maksimaalisesti, mutta se on paskaa, koska se on aivan törkeen vaikeeta päästä sille tasolle, varsinkin yksin.
 
Tuo on kyllä ihan totta, varsinkin näin voimanostoa harrastavana on oppinut sen ettei kannata mennä 100% sen mukaan mitä ohjelma sanoo, vaan sen päivän kunnon mukaan, tän takia en harrasta prosenttiohjelmia.
Prosenttiohjelmat on kyllä aivan älytön idea. Prosenttihan on x määrä maksimista ja milläs sen päivän maksimin tiedät sitä ottamatta joka ikinen kerta alle. Ja sen tietää jokainen, että päivien erittäin suuret muuttujamäärät vaikuttaa nimenomaan siihen miten sen treenin kykenee toteuttamaan optimaalisella tasolla. Se on vaikeeta, suurimmalle osalle vieras ajatus kun sinne mennään vain tekeen jotain sinnepäin. Alisuorittaminen on aivan sairaan yleistä kuntosalitreenissä aloittelijoista kokeneisiin. Ja mä olen nähnyt voittajien treenejä ja mukana ollut, se vaatii paljon niin fyysisesti kuin mentaalipuolella.

Ja nyt ne kaikista tyhmimmät yksilöt lukee tän tosi tarkkaan. Mä en väitä että itsekään toteutan sillä tasolla millä pitäisi, kovasti sinne aina pyrin. Ja niille jo täysin imbesilleille, tämä ei tarkoita kuolemaan treenaamista, vaan treenin tekemistä maksimitehoilla siinä viitekehyksessä missä ollaan.

Yksinkertainen esimerkki, on vipunostoja ja on vipunostoja. Toinen heiluu momentilla, toinen puristelee lihaksella. Toinen treenaa tehokkaasti, toinen alisuorittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Hyviä kirjoituksia denniszeimssiltä ja bisleyltä. Koskaan en ole kisadieettiä vetänyt, enkä varmaan vedäkkään kun nämä viestit luin.:LOL: Mutta täytyy arvostaa teitä jotka siihen pystyy. (y)
Heh, itselle tuli ihan päinvastainen fiilis. Ei siksi, että haluaisin todistaa kenenkään olevan väärässä vaan siksi, että toi kuulostaa jo aikamoiselta sodalta.

Tulee mieleen Blåkläderin radiomainokset. "Jos blåkläder olis dieetti, niin se ei olis mikään kiva pikku kesädieetti jolla syödään kolmen meetvurstivoileivän sijasta kaksi meetvurstivoileipää ja ollaan ylpeitä kun vatsalihakset näkyy. Eheeei. Se olisi Mika Nyyssölän kisadieetti, Afrikan savannilla leijonien jahtaamana ja ilman kenkiä. Alasti. Ja viimeistelyviikon ainoa energianlähde olisi Precorion. Miau!"
 
H
Ne ovat vaihdelleet niin, että olen ihan ekalla dieetillä mennyt viimeiset 21 päivää seuraavanlaisilla safkoilla: kalkkunaleike 250g, basmatiriisi 150g, ananaspaloja 2 prk ja 50g viking power (lisäravinnejuoma). Tuohon aikaan tein 6 päivänä viikossa 3 tuntia aerobista per päivä ja 6 treeniä salilla.
Myöhemmillä dieeteillä on hiilareita ja kokonaiskaloreita saatu pidettyä korkeammalla tasolla, koska metabolia oli muuttunut minulla mitä enemmän sain dieettejä vedettyä läpi, 2015 kisadieetillä taisin alimmillani mennä 2400 kokonaiskaloreihin. Hiilarit oli jotain 60% tuosta.
Huhhuh.. No siinä ei oo mikään kauhee määrä syömistä enää, varsinkaan kulutukseen nähden. :confused:
 
Se, että tehdään maksimitasolla, ei tarkoita äly pois. Jengille taitaa olla aivan vierasta muscle-mind connection, tut jne. Sinne salille mennään vain heilumaan se mitä vihkosessa lukee ja sitten pois ajattelematta ollenkaan mitä tarkalleen tehdään.
Erittäin hyvin sanottu.
 
Back
Ylös Bottom