En tietenkään "suosittele" kenellekään minkään päihteen käyttöä, mutta.
Se saattaa avata ihan älyttömästi mieltä ja räjäyttää luovuuden sellaiselle tasolle, ettei sitä pysty edes kuvailemaan tai kuvittelemaan. Monen asian pystyy kokemaan ja näkemään ihan uudessa valossa. Joskus valokuvat alkaa elää ja animoitua.
Tietenkään en pysty sanomaan, kokeeko joku muu tuon samalla tavalla, koska kaikilla se kokemus tietenkin vaihtelee.
P.S. Steve Jobs käytti LSD:tä useita kertoja. Voi olla, että osa Applen innovaatioista olisi erilaisia ilman sitä.
Kokemus vaihtelee kyllä tosi paljon. Pari kertaa käynyt niin, että päähän tulee jänniä ajatuksia, jotka on tullut purettua ulos tarinoiksi ja runoiksi. Ne on nyt pöytälaatikossa hautumassa ja ehkä joskus viilaan valmiiksi ja laitan nettiin. Ei se ole sattumaa, että monet luovat ihmiset käyttävät psykedeelejä.
Yksi tosi rankka, mutta lopuksi positiivinen kokemus oli isomman syödyn kannabismäärän jälkeen. Mieleen tuli kronologisessa järjestyksessä kaikki isot virheet/pahuudet mitä oli tullut tehtyä ja kaikki ne paskat kerrat, kun mua kiusattiin koulussa. Mulle yläaste ja ala-asteen viimeiset vuodet oli yhtä helvettiä ja pelkäsin mennä sinne.
Alussa pyristelin näkyä vastaan ja se sama paska vaan tuli takaisin ja takaisin ja ahdisti kovaa. Sitten antauduin ja kävin tapahtumat läpi. Annoin itselleni ja muille anteeksi. Annoin anteeksi myös niille, jotka näki kiusaamisen mukaanlukien opettajat. Kävi kyllä kyynelkin silmissä, että miksi kukaan ei auttanut vaikka kaikki sen tiesi mitä tapahtuu. Siinä meni aika tovi, kun kannabis näytti mulle kaikki paskat väliltä 4v-20v. Viimeinen näky oli yliopistoajalta, kun asiat oli hyvin, kukaan ei enää kiusannut ja oli oikeita kavereita. Viimeinen näky tuntui palkkiolta siitä, että oli käsitellyt ja hyväksyny vaikeat asiat.
Toi oli rankka setti. Lopussa olin tosi onnellinen ja sovussa itseni ja menneisyyden ja kiusaajien kanssa. Pääsin kaikesta paskasta eteenpäin mitä oli tapahtunut. Toi myös auttoi mua ymmärtämään itseäni ja miksi olin sulkenut itseni pois muilta ihmisiltä. Nyt pystyn olemaan avoimempi ja haavoittumaisempi, kun menneisyys ei vainoa ja en pelkää enää, että kaikki satuttavat.
Jälkihoitona myöhemmällä käyttökerralla, kun luovuus lähti kukkimaan kirjoitin elämäni tarinaksi ja se on nyt pöytälaatikossa.
En suosittele kannabista kenellekkään, mutta mua se aine on sekä auttanut paljon, että kohottanut joitain tilanteita merkittävästi. Voin vain kuvitella paljonko olisi mennyt aikaa ja rahaa, jos psykiatrin avulla olisi käynyt samat traumat läpi.