albertto
VIP
- Liittynyt
- 19.7.2002
- Viestejä
- 2 141
Uusi vuosi ja uudet kujeet..
2015 oli melkoisen merkittävä vuosi elämässäni,yritykseni kasvoi ja menestyi paremmin kuin koskaan tähän asti ja ennen kaikkea oma aktiivi urani loppui rintalihkasen totaali repeämiseen, ja kyllä uskallan sanoa aktiivi urani loppuneen. En usko että enää tulen nostamaan kilpaa kansainvälisillä kisa areenoilla ja muutenkaan enää panostamaan punnertamiseen lähellekkään yhtä paljon kuin tähän asti. Vuonna 2000 kisasin ensimmäiset kisani voitokkaasti valloittaen eteläsuomen läänin mestaruuden -75kg sarjassa tuloksella 110kg Kukapa olisikaan arvannut että siitä alkaisi jokin jota kutsun "uraksi" =) Vaikkain minulta jäi saavuttamatta se kaikkein kirkkain mitali, se oma "graalin malja" niin siltikin olen tyytyväinen siihen mitä saavutin tuossa 15v aikana. Pokalit,mitalit,kunnia taulut, sertifikaatit yms yms. Vaan kaikkein arvokkain "palkinto" oli kokea tuo kaikki,elää se elämänä ja todistaa itselleni että pystyn olemaan se mikä minä haluan olla. En usko että minua muistetaan näsitä punnerrus piireistä kovinkaan vahvana punnertajana, mutta salaisuuteni olikin olla tasainen ja pysty suurehkoon tulokseen melko alhaisella kehon painolla tätä kautta voitin monia kisoja. Silloin kun Raw penkkaaminen alkoi ottaa tuulta siipien alle vuonna 2007 tienoilla pystyin minä voittamaan kisoja wilksin pistetaulukon voimin isojakin mörököllejä vastaan ja voitte van kuvitella sen tunnelman kun lämmittely huoneessa olei +110kg painoisia ukkoja ja itse siellä 88kg ukkona koitin tehdä tilaa lämmittely penkeille jotta istekkin pääsisin nostamaan =) Vuosien saatossa kuitenkin painoni alkoi väkisnkin nousemaan ja kuvioihin tuli häkellyttävät painon vedot jotka tein ennen kisoja jotta pystyinyhä kisaamaan omassa painoluokassani. Uskon yhä vakaasti,että olin kilpailykysyisimmilläni -90kg sarjassa silloin pystyin hyvänä päivänä punnertamaan sen niin tutu 230kg. paras hyväksytty kisatulokseni alle -90kg on 220 vaikkain punnersin suorille käsille 232kg turussa EM kisoissa hylättiin nosto 2-1 tuomariäänin.
Tästä kaikesta on minulla lukematon määrä todella hyviä muistoja ja onpa vuosien varrelta tullut uusia tuttavuuksiakin melkolailla lisää. En koskaan oikeestaan ollut tyytyväinen omiin kisasuorituksiin, vaikkakin usein jätin pienemmissä kisoissa vain kahteen nostoon jos se riitti voittoon. Aina oli toivomisen varaa kisavalmiteluissa tai kisasuorituksessa tai tekniikassa tai lämmittelyissä.. Lämmittelyistä tuleekin mieleen kuinka poskelleen ne voikaan joskus mennä, tänä kuluvana vuonna hyvä esimerkki löytyy EM kisasta kun lämmittelin 0-230kg kisa notoon noin 12 minuutissa Kalle Ylitalo muistanee tämän hyvin =) Onneksi kuitenkin mitään pahempia loukkaantumista ei tuolloin sattnnut vaikkain kaikki keitokset siihenkin olisi ollut valmiit..
Nyt loukkaantumisen jälkeen huomaan kuinka iso henkinen vamma tuosta rinnan repeämästä jäi ja se saakin minut pysymään todella maltillisena oman kuntouttammiseni kanssa, arvostus sitä EHJÄÄ kroppaa kohtaan on suuri ja enää en tee itselleni tekosyitä joilla mun pitäisi väkisin tehdä jotain mikä sattuu ja sitä kautta rikkoa itseni.
Uudet suunnitelmat ovat miltei kyllä jo vanhoja, sillä kuinkahan monta kertaa olen sanonout lopettavani punnertamisen ja siirtyväni bodaukseen, no nyt taas kerran on sen lupauksen aika.. Vuosi 2016 tulee olemaan vuosi jona luodaan raskaus arpia lisää tähän kropaan.. Massaa koitetaan kasvattaa mahdollisimman paljon ja toivonkin,että panoni ennen 2017 on siellä 125kg lukemissa, joka tietäisi noin 15 kilon pyrähdustä eteenpäin.. Aika näyttää pystynkö tähän haasteeseen, mutta sen saatte uskoa,että panen isteni likoon tavalla joka kuuluu tähän lajiin, voittaakseni tässä lajissa ei ole mitään jippoja.. On vain yksinkertaisesti oltava isompi,kireempi ja paremmin posettava kuin kukaan muu.
2015 oli melkoisen merkittävä vuosi elämässäni,yritykseni kasvoi ja menestyi paremmin kuin koskaan tähän asti ja ennen kaikkea oma aktiivi urani loppui rintalihkasen totaali repeämiseen, ja kyllä uskallan sanoa aktiivi urani loppuneen. En usko että enää tulen nostamaan kilpaa kansainvälisillä kisa areenoilla ja muutenkaan enää panostamaan punnertamiseen lähellekkään yhtä paljon kuin tähän asti. Vuonna 2000 kisasin ensimmäiset kisani voitokkaasti valloittaen eteläsuomen läänin mestaruuden -75kg sarjassa tuloksella 110kg Kukapa olisikaan arvannut että siitä alkaisi jokin jota kutsun "uraksi" =) Vaikkain minulta jäi saavuttamatta se kaikkein kirkkain mitali, se oma "graalin malja" niin siltikin olen tyytyväinen siihen mitä saavutin tuossa 15v aikana. Pokalit,mitalit,kunnia taulut, sertifikaatit yms yms. Vaan kaikkein arvokkain "palkinto" oli kokea tuo kaikki,elää se elämänä ja todistaa itselleni että pystyn olemaan se mikä minä haluan olla. En usko että minua muistetaan näsitä punnerrus piireistä kovinkaan vahvana punnertajana, mutta salaisuuteni olikin olla tasainen ja pysty suurehkoon tulokseen melko alhaisella kehon painolla tätä kautta voitin monia kisoja. Silloin kun Raw penkkaaminen alkoi ottaa tuulta siipien alle vuonna 2007 tienoilla pystyin minä voittamaan kisoja wilksin pistetaulukon voimin isojakin mörököllejä vastaan ja voitte van kuvitella sen tunnelman kun lämmittely huoneessa olei +110kg painoisia ukkoja ja itse siellä 88kg ukkona koitin tehdä tilaa lämmittely penkeille jotta istekkin pääsisin nostamaan =) Vuosien saatossa kuitenkin painoni alkoi väkisnkin nousemaan ja kuvioihin tuli häkellyttävät painon vedot jotka tein ennen kisoja jotta pystyinyhä kisaamaan omassa painoluokassani. Uskon yhä vakaasti,että olin kilpailykysyisimmilläni -90kg sarjassa silloin pystyin hyvänä päivänä punnertamaan sen niin tutu 230kg. paras hyväksytty kisatulokseni alle -90kg on 220 vaikkain punnersin suorille käsille 232kg turussa EM kisoissa hylättiin nosto 2-1 tuomariäänin.
Tästä kaikesta on minulla lukematon määrä todella hyviä muistoja ja onpa vuosien varrelta tullut uusia tuttavuuksiakin melkolailla lisää. En koskaan oikeestaan ollut tyytyväinen omiin kisasuorituksiin, vaikkakin usein jätin pienemmissä kisoissa vain kahteen nostoon jos se riitti voittoon. Aina oli toivomisen varaa kisavalmiteluissa tai kisasuorituksessa tai tekniikassa tai lämmittelyissä.. Lämmittelyistä tuleekin mieleen kuinka poskelleen ne voikaan joskus mennä, tänä kuluvana vuonna hyvä esimerkki löytyy EM kisasta kun lämmittelin 0-230kg kisa notoon noin 12 minuutissa Kalle Ylitalo muistanee tämän hyvin =) Onneksi kuitenkin mitään pahempia loukkaantumista ei tuolloin sattnnut vaikkain kaikki keitokset siihenkin olisi ollut valmiit..
Nyt loukkaantumisen jälkeen huomaan kuinka iso henkinen vamma tuosta rinnan repeämästä jäi ja se saakin minut pysymään todella maltillisena oman kuntouttammiseni kanssa, arvostus sitä EHJÄÄ kroppaa kohtaan on suuri ja enää en tee itselleni tekosyitä joilla mun pitäisi väkisin tehdä jotain mikä sattuu ja sitä kautta rikkoa itseni.
Uudet suunnitelmat ovat miltei kyllä jo vanhoja, sillä kuinkahan monta kertaa olen sanonout lopettavani punnertamisen ja siirtyväni bodaukseen, no nyt taas kerran on sen lupauksen aika.. Vuosi 2016 tulee olemaan vuosi jona luodaan raskaus arpia lisää tähän kropaan.. Massaa koitetaan kasvattaa mahdollisimman paljon ja toivonkin,että panoni ennen 2017 on siellä 125kg lukemissa, joka tietäisi noin 15 kilon pyrähdustä eteenpäin.. Aika näyttää pystynkö tähän haasteeseen, mutta sen saatte uskoa,että panen isteni likoon tavalla joka kuuluu tähän lajiin, voittaakseni tässä lajissa ei ole mitään jippoja.. On vain yksinkertaisesti oltava isompi,kireempi ja paremmin posettava kuin kukaan muu.