- Liittynyt
- 12.8.2010
- Viestejä
- 20
Moi! Olen 20-vuotias mies tai sanoisinko miehen alku. Olen kauan sitten kirjoitellut tänne ja nyt oli aika taas kirjoittaa, koska haluan kertoa hiukan omasta ravinnonsaannistani. Olen 175cm pitkä ja aamupaino on semmoiset 51kg tällä hetkellä eli todella alhainen. Vuosi sitten painoin 47kg ja olin lähellä kuolemaa, mutta taistelin vastaan ja kesällä painoin sellaiset 54kg. Nyt ollaan tultu taas alemmas ryminällä ja alitajunnassa anoreksiapeikko elää vahvasti ja tuntuu, että en pääse koskaan sairaudestani eroon. Käyn pari kertaa kuussa ravitsemusterapeutilla, psykiatrilla sekä terveydenhoitajalla, mutta en saa itseeni iskoistettua kuinka paljon on RIITTÄVÄSTI ruokaa. Olen todella avoin poika ja haluan puhua avoimesti anoreksia sairaudesta, joka on todella vakava ja tiedän, että tälläkin foorumilla on anorektikkoja enimmäkseen tyttöjä(myös poikia). Tiedostan tämän, koska olen lukenut päivittäin foorumia ja välillä huomaan samanlaisia piirteitä ja tuntemuksia muillakin, joita itse käyn läpi päivittäin. Anorektikko tuntee toisen helposti ja sen takia haluaisin herättää keskutelua täälläkin palstalla. Olen välillä todella väsynyt ja äkäinen eli peruspiirteitä esiintyy monesti ja tuntuu kuin seinät kaatuisivat päälleni taas talven tullessa niin kuin kävi viimekin vuonna.
Tähän pistän ruokailuni tänään!
Aamupala: (8:00)
2kpl Weetabix
puolikas banaani
yksi Persimon hedelmä (todella hyviä)
1dl rasvatonta vaniljajogurttia sekaan
Kello 10 käytiin kylässä, joten oli pakko ottaa 1kpl Lidlin teddy choco karkki sekä muutama päärynän palanen kahvin kanssa.
Lounas: (12:00)
200g Atria imelletty perunalaatikko
4kpl Kartanon lihapullia
puolikas reissumies täysjyvä eli 35gpuolikkaasta puolet vielä (19g) suunnilleen mursin
1 viipale Arla Kermajuusto 17%
Paljon salaattia (mm.kurkkua,tomaattia ja keräkaalia)
Jälkiruoka: (13:00)
Pala viennetta jäätelökakkua
(ei huonoa ollenkaan)
Tässä tähän mennessä ruokailuni miltä vaikuttaa??
Tiedän todella säälittävää minun kokoiselle miehelle ja tälläistä se on jokapäivä tähän kellonaikaan tultaessa.
Syön iltaa kohti yleensä lämpimiä voileipiä pähkinöitten ja sipsien kera, mutta niitä ei ole kuin muutama aina lautasella vieressä. Sen jälkeen otan ehkä muutaman lakupatukan ja illalla vielä rahkaa 250g kermavaahtoa, päärynöitä sekä persimonia sekaan ja sekoitan(nam on se hyvä setti aina!)
Kerroin tämän, koska joulukin on tulossa ja lupaan itselleni, että hoidan itseni kuntoon ensivuonna viimeistään ja herkutella pitää jouluna kunnolla, mutta saa nähdä mitä siitä tulee. Olen rehellinen ja toivon, että jos tätä lukee samanlaisia tuntemuksia kokeva henkilö niin hakeudu ammattiapuun niinkuin minäkin, mutta silti se on vaikeaa.
Sain itseni tähän tilanteeseen kuntoilemalla liikaa. Normipäivä oli tyyliin 10km juoksua + salilla 3h rankkaa treenausta joka päivä paitsi sunnutaisin, koska en jaksanut. Olen harrastanut pienestä asti liikuntaa ja olin 18vuotiaana todella lupaava jalkapalloilija, koska aloitin jalkapalloilun jo 4vuotiaana ja pelaisin vieläkin, jos ei sitä kiellettäisi omaksi parhaaksi. Motivoin itseäni, että pitäisi hoitaa kuntoon itseni niin saisin vielä mahdollisuuden jalkapalloilijana. Toissakesänä treenaus ehkä lähti käsistä juuri sen takia, koska minulle oltiin tarjoamassa Mypaan näyttömahdollisuutta, mutta kaikki kariutui anoreksia sairauteen, joka vei sitten mennessään vahvankin miehen alun.
Ikäväähän tämä on, mutta totta joka sana enkä todellakaan toivo kenellekkään samanlaista kohtaloa. Kommentoikaa minun ruokailujani ja kertokaa miten voisin nauttia taas ruuasta ja nälkätuntemuksista, joita ei ole ollenkaan enään. Syöminen on nykyisin minulle pakkopullaa ja todellakin kiusallinen asia. Ystäviäkin on todella vähän juuri syrjäytymisen takia ja ajattelen yleensä enemmän perhettäni kuin itseäni ja siitä saan kuulla heiltä jokapäivä melkein.
Noniin tässä tulikin kerrottua pitkälti omasta tilanteestani ja toivottavasti syntyy kiivas keskutelu tästä aiheesta.
Ravinto ketjun puolelle meni tämä, mutta voin siirtää sen jos se kuuluu muualle paremmin.
Ricardo69 kuittaa
Tähän pistän ruokailuni tänään!
Aamupala: (8:00)
2kpl Weetabix
puolikas banaani
yksi Persimon hedelmä (todella hyviä)
1dl rasvatonta vaniljajogurttia sekaan
Kello 10 käytiin kylässä, joten oli pakko ottaa 1kpl Lidlin teddy choco karkki sekä muutama päärynän palanen kahvin kanssa.
Lounas: (12:00)
200g Atria imelletty perunalaatikko
4kpl Kartanon lihapullia
puolikas reissumies täysjyvä eli 35gpuolikkaasta puolet vielä (19g) suunnilleen mursin
1 viipale Arla Kermajuusto 17%
Paljon salaattia (mm.kurkkua,tomaattia ja keräkaalia)
Jälkiruoka: (13:00)
Pala viennetta jäätelökakkua
(ei huonoa ollenkaan)
Tässä tähän mennessä ruokailuni miltä vaikuttaa??
Tiedän todella säälittävää minun kokoiselle miehelle ja tälläistä se on jokapäivä tähän kellonaikaan tultaessa.
Syön iltaa kohti yleensä lämpimiä voileipiä pähkinöitten ja sipsien kera, mutta niitä ei ole kuin muutama aina lautasella vieressä. Sen jälkeen otan ehkä muutaman lakupatukan ja illalla vielä rahkaa 250g kermavaahtoa, päärynöitä sekä persimonia sekaan ja sekoitan(nam on se hyvä setti aina!)
Kerroin tämän, koska joulukin on tulossa ja lupaan itselleni, että hoidan itseni kuntoon ensivuonna viimeistään ja herkutella pitää jouluna kunnolla, mutta saa nähdä mitä siitä tulee. Olen rehellinen ja toivon, että jos tätä lukee samanlaisia tuntemuksia kokeva henkilö niin hakeudu ammattiapuun niinkuin minäkin, mutta silti se on vaikeaa.
Sain itseni tähän tilanteeseen kuntoilemalla liikaa. Normipäivä oli tyyliin 10km juoksua + salilla 3h rankkaa treenausta joka päivä paitsi sunnutaisin, koska en jaksanut. Olen harrastanut pienestä asti liikuntaa ja olin 18vuotiaana todella lupaava jalkapalloilija, koska aloitin jalkapalloilun jo 4vuotiaana ja pelaisin vieläkin, jos ei sitä kiellettäisi omaksi parhaaksi. Motivoin itseäni, että pitäisi hoitaa kuntoon itseni niin saisin vielä mahdollisuuden jalkapalloilijana. Toissakesänä treenaus ehkä lähti käsistä juuri sen takia, koska minulle oltiin tarjoamassa Mypaan näyttömahdollisuutta, mutta kaikki kariutui anoreksia sairauteen, joka vei sitten mennessään vahvankin miehen alun.
Ikäväähän tämä on, mutta totta joka sana enkä todellakaan toivo kenellekkään samanlaista kohtaloa. Kommentoikaa minun ruokailujani ja kertokaa miten voisin nauttia taas ruuasta ja nälkätuntemuksista, joita ei ole ollenkaan enään. Syöminen on nykyisin minulle pakkopullaa ja todellakin kiusallinen asia. Ystäviäkin on todella vähän juuri syrjäytymisen takia ja ajattelen yleensä enemmän perhettäni kuin itseäni ja siitä saan kuulla heiltä jokapäivä melkein.
Noniin tässä tulikin kerrottua pitkälti omasta tilanteestani ja toivottavasti syntyy kiivas keskutelu tästä aiheesta.
Ravinto ketjun puolelle meni tämä, mutta voin siirtää sen jos se kuuluu muualle paremmin.
Ricardo69 kuittaa