Absolutismi

[123jippo]

Minä en oikein tajua, että miksi pitäisi käyttää ollenkaan alkoholia, jos tuntuu ettei halua. Edes kohtuukäyttää.

Joo, ei mullakaan ole tarvetta käyttää yhtään mitään päihteitä...no kahvia se kuppi päivässä.

Itse ajattelin kokeilla olla ensi vuoden kokonaan ilman alkoholia.

Uskoisin että homma sopii sinulle kuin nenä päähän

En koe saaneeni pienestä enkä isommasta alkoholinkäytöstä enää pariin vuoteen mitään positiivista, miksi pitäisi siis ottaa edes silloin tällöin se yksi?

Täsmälleen sama oivallus oli itselläkin aikoinaan.

En tässä iässä ja elämäntilanteessa näe enää mitään vaikutusta edes sosiaalisiin kuvioihin. Elämästä on jo karsiutunut ne ihmiset, joiden kanssa ei ollut muuta yhteistä kuin juopottelu.

Jep, ainoa asia mikä on jäänyt pois on se juopottelu ja pelkästään siihen liittyvät kaverit. Juopottelun tilalle on sitten tullut monta muuta positiivista ja mukavaa juttua. Ravintoloissa ei tosin tule paljoa enää istuttua paitsi syömässä kylläkin tulee käytyä aikaisempaa useammin.

Kannattaa lisäksi muistaa että alkoholinkäyttäjällä on aina iso riski sairastua alkoholismiin tai muihin alkoholista johtuviin sairauksiin, rahaa menee ja tulee pahaa oloa. Puhumattakaan siitä että tilastoissa alkoholi on ollut suurin työikäisten kuolinsyy sekä miehillä että naisilla jo vuosia suomessa sekä kaikki alkoholin vaikutuksen alaiset mokailut ja tapaturmat jne.

Omasta mielestäni elämäni on selkeästi parempaa nyt kokonaan ilman päihteitä kuin aiemmin...silti kaikesta huolimatta niin eihän tähän varmaan mitään 'oikeaa' ratkaisua tai tapaa ole joten jokainen tehköön tässäkin asiassa ihan niinkuin itse tahtoo ja eihän se edes muille periaatteessa kuulu.

 

[HeatN]

Minä en oikein tajua, että miksi pitäisi käyttää ollenkaan alkoholia, jos tuntuu ettei halua. Edes kohtuukäyttää. Itse ajattelin kokeilla olla ensi vuoden kokonaan ilman alkoholia. En koe saaneeni pienestä enkä isommasta alkoholinkäytöstä enää pariin vuoteen mitään positiivista, miksi pitäisi siis ottaa edes silloin tällöin se yksi? Jos joku lopettaa karkin syömisen kokonaan, sitä ei ihmettele kukaan, mutta alkoholia olisi pakko ottaa, vaikka edes se yksi lasillinen ruoan kanssa tai saunakalja. Jos ei maistu niin se päätös olla ottamatta ollenkaan voi olla ihan helpottava, ns. antaa itsellensä luvan olla ottamatta edes kohteliaisuussyistä.

Minä en taas ymmärrä sitä, miksi pitää ehdottomasti alkaa esimerkiksi absolutistiksi, jos alkoholi ei ole ongelma ja kohtuukäyttö tuntuu ja maistuu hyvältä. Itsekin mietin nuorempana, alkaisinko kokonaan absolutistiksi mutta kun tietyt alkoholijuomat vaan joskus sopivassa tilanteessa maistuu niin hyviltä ja tuo nautintoa, en ehdottomaksi kieltäytyjäksi halua.

Toki, jos ei pysty kieltäytymään yhtä helposti muutoin, kuin päättämällä ettei käytä enää ollenkaan, asia on toinen. Isojahan ihmisiä tässä ollaan, joten luulisi jokaisen päätöksen olevan kunnioitettava. Minä myös kunnioitan ja ymmärrän absolutismin toisten kohdalla mutta omalla (ja kaikkien) kohdalla se ei välttämättä ole pakollinen ja ainoa vaihtoehto. Kohtuus kaikessa, sanoisin tähänkin, ja toisilla se kohtuus on toki eri kuin toisilla.

 

[H. E. Pennypacker]

Kuinka helposti olette päättäneet lopettaa tuon juomisen ja onko se tapahtunut omasta aloitteesta vai läheisen? Itse olen huomannut, että on erittäin vaikeaa saada kaveria/tuttua lopettamaan sitä juomista tai ylipäänsä tajuamaan että nyt juodaan jo hieman liikaa. Yleensä saa vain vihaista vidduilua osakseen kun puuttuu sitten mukamas toisten asioihin.

 

[DirtyJ]

Aika monella ihmisellä on ongelmaa näiden ei-juovien kanssa. Kaveri voi suhtautua sillälailla myönteisesti alkoholiin ettei muiden käyttö haittaa yhtään, mutta aika monelle vaan tämä on käyttämättömyydellään ongelma. Kaikista huvittavin tapaus on mitä olen kuullut niin on ku eräs työkaveri avautui toiselle et tuntuu yhtä vaivaantuneelta olo kuin joku olis vieressä katsomassa ku on paskalla. Meikä repes ihan täysin ja en voi ku ihmetellä kuin ahdasmielisiä ihmisiä onkaa maailmassa.

 

[Ultimecia]

Minä en taas ymmärrä sitä, miksi pitää ehdottomasti alkaa esimerkiksi absolutistiksi, jos alkoholi ei ole ongelma ja kohtuukäyttö tuntuu ja maistuu hyvältä. Itsekin mietin nuorempana, alkaisinko kokonaan absolutistiksi mutta kun tietyt alkoholijuomat vaan joskus sopivassa tilanteessa maistuu niin hyviltä ja tuo nautintoa, en ehdottomaksi kieltäytyjäksi halua.

Toki, jos ei pysty kieltäytymään yhtä helposti muutoin, kuin päättämällä ettei käytä enää ollenkaan, asia on toinen. Isojahan ihmisiä tässä ollaan, joten luulisi jokaisen päätöksen olevan kunnioitettava. Minä myös kunnioitan ja ymmärrän absolutismin toisten kohdalla mutta omalla (ja kaikkien) kohdalla se ei välttämättä ole pakollinen ja ainoa vaihtoehto. Kohtuus kaikessa, sanoisin tähänkin, ja toisilla se kohtuus on toki eri kuin toisilla.

Minua ei haittaa tahi kiinnosta muiden kohtuukäyttö pätkääkään, eikä oikein ongelmakäyttökään. Olettaisin, että onnellinen elämä syntyy siitä, että kuuntelee omia fiiliksiään ja tekee päätöksiä sen perusteella. Pystyn oikein hyvin ottamaan vain sen yhden lasillisen, suu ei ala napsaa eikä muutenkaan lähde lapasesta. En ole myöskään esittänyt mielipidettä, että ainoa vaihtoehdot ovat ääripäät Nykänen - Vanhanen.

---

Mielestäni tässä ketjussa esitetyt argumentit kohtuukäytön puolesta ovat hyvin samanlaisia kuin ne, joita olen saanut kuulla tupakoivilta kavereiltani sen jälkeen, kun itse lopetin. Oma savuttomuuteni ei ole mikään kannanotto muiden tupakointiin, eikä kiinnosta kuulla syitä sille miksi joku muu ei lopeta. Itselleni lopettamisesta oli enemmän iloa kuin jatkamisesta, joku muu tulee toisenlaiseen lopputulokseen. Nautintoaineina nämä kaksi eivät ole vertailukelpoiset, vertailen tässä vain kuulemiani kommentteja.

Tuntuu, että alkoholinkäyttö ei ole suomalaisessa kulttuurissa vapaaehtoista, vaan kuuluu asiaan ja poikkeuksia pitää yrittää käännyttää. Mistään muusta nautintoaineesta luopumisesta ei nouse samanlaista haloota. Oma äitini on mielestäni esimerkillinen kohtuukäyttäjä; alkoholia voi ottaa, jos on tilanne jossa se maistuu, mutta yhtä hyvin voi olla ottamattakin eikä kummastakaan tehdä numeroa. Päihtyneenä en tosin ole häntä koskaan nähnyt, vaikka se ei kohtuukäytön merkki toki olekaan. Tiedän, että suurkuluttajakaan ei välttämättä ole koskaan kunnon kännissä, ja että hyvin vähän käyttävä voi käyttää koko vuoden vähänsä kerralla kunnon perskänneihin.

 

[HeatN]

? Itse olen huomannut, että on erittäin vaikeaa saada kaveria/tuttua lopettamaan sitä juomista tai ylipäänsä tajuamaan että nyt juodaan jo hieman liikaa. Yleensä saa vain vihaista vidduilua osakseen kun puuttuu sitten mukamas toisten asioihin.

Mä luulen, että lopulta jokaisen on vaan tajuttava se asia itse, että juo liikaa. Toki voi yrittää muistutella asiasta ja sanoa mutta lopulta päätös on jokaisen oma. Jos jaksaa vain jatkaa ja sanoa asiasta, saattaa läheinen lopulta tajuta asiantilan.

Aika monella ihmisellä on ongelmaa näiden ei-juovien kanssa. Kaveri voi suhtautua sillälailla myönteisesti alkoholiin ettei muiden käyttö haittaa yhtään, mutta aika monelle vaan tämä on käyttämättömyydellään ongelma. Kaikista huvittavin tapaus on mitä olen kuullut niin on ku eräs työkaveri avautui toiselle et tuntuu yhtä vaivaantuneelta olo kuin joku olis vieressä katsomassa ku on paskalla. Meikä repes ihan täysin ja en voi ku ihmetellä kuin ahdasmielisiä ihmisiä onkaa maailmassa.

Ja aika suoranaista vitskuiluakin kuulee, jos ei ota. Pitää vaan olla helvetin kärsivällinen ja sen verran hyvä itsetunto, että voi sanoa, etten juo. Toisaalta jotkut hyväksyy tai ymmärtää asian, jos sanoo, että läheinen on alkoholisti niin siksi ei juo. Vaikkei tämä olisikaan totta. Itse en ymmärrä sitä, miksi juomatta jättämistä pitää selitellä sen enempää kuin mitään muutakaan asiaa.

 

[HeatN]

Minua ei haittaa tahi kiinnosta muiden kohtuukäyttö pätkääkään, eikä oikein ongelmakäyttökään. Olettaisin, että onnellinen elämä syntyy siitä, että kuuntelee omia fiiliksiään ja tekee päätöksiä sen perusteella. Pystyn oikein hyvin ottamaan vain sen yhden lasillisen, suu ei ala napsaa eikä muutenkaan lähde lapasesta. En ole myöskään esittänyt mielipidettä, että ainoa vaihtoehdot ovat ääripäät Nykänen - Vanhanen.

---

Itselleni lopettamisesta oli enemmän iloa kuin jatkamisesta, joku muu tulee toisenlaiseen lopputulokseen.

Juuri näin. Mun mielestä tässä on se pointti, jota alkoholin käytön lopettamisessa, kohtuullistamisessa tai jatsamisessa tulisi miettiä. Mistä tulee itselle enemmän iloa? Siitäkö että alkaa täysin raittiiksi vai siitä, että vähentää alkoholinkäyttöä?

Ja tosi on sekin, ettet asettanut noita ääripään vaihtoehtoja. Totesin ja tarkoitin sitä, etten ymmärrä, miksi absolutistiksi pitäisi alkaa, jos muutoinkin on onnellinen, eikä oma alkoholin käyttö ole ongelma tai aiheuta mielipahaa.

 

[demos]

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän äärimmäisyydet kiinnostavat. Siksi en ymmärrä ylenpalttista kouhkaamista oikein mistään - paitsi tietysti itse valitsemistani asioista, joissa olen vain ja ainoastaan oikeassa. Samasta syystä, en ymmärrä absolutismia enkä myöskään joka viikottaista kännäämistä. Ainoa absolutismin aihe nautintoaineiden osalta on tupakka, josta ei ole kuin haittaa. Tai no viisi sikaria vuodessa tuskin tuottaa suurta ongelmaa.

Viini voi olla suuri ilo, kuten eilen, kun meitä oli pöydän ympärillä 12 henkeä syömässä kello kolmesta seitsemään. Sen jälkeen menikin lähinnä kakku- ja makeispuolelle kahvin kera.

 

[123jippo]

Viini voi olla suuri ilo, kuten eilen, kun meitä oli pöydän ympärillä 12 henkeä syömässä kello kolmesta seitsemään. Sen jälkeen menikin lähinnä kakku- ja makeispuolelle kahvin kera.

Aika sama meillä eilen kokonaan ilman viiniä paitsi että kello kahdesta kahdeksaan ja ehkä sata henkeä ja useita pöytiä, tanssia, laulua, leikkejä jne.

 

[demos]

Hienoa! Missäpäin olitte?

 

[123jippo]

Helsingissä. Täälläpäin tuo viini olis tullu liian kalliksi toisin kuin siellä kreikassa ;)

 

[demos]

Onhan siinä hinnassa eroa - mutta niin oli väkimäärässäkin.

Se hassu juttu tuo alkoholi ja ennen kaikkea viini. En enää oikeastaan juo lainkaan ruokapöydän ulkopuolella. Lähes kaikki vähäinen juominen on täysin sidoksissa ruokajuomiseen. Näin siinä on käynyt ihan itsestään, vähitellen ilman mitään suurempaa tietoista muutoshalukkuutta.

 

[latela]

Jos otat, et aja. Jos kuitenkin ajat, niin ajat jalkakäytävällä.

+ ja ilman valoja. :lol2:

Dieetillä jo huomas et miten hemmetin helppoa on olla ilman alkoholia, ja vaikken täysapsolutisti oo nytkään ni aika vähällä mennään, maltomaha kuitenkin löytyy joten mitä sitä lisää kasvattamaan... :D

Pikkuisen noi yhteiset intressit vähenee kaveripiirissäkin, ja etenkin akkojen kanssa tuntuu olevan joku ihan karkote kun ei tule käytyä joka viikonloppu baarissa. Ehkä pitäs alkaa tsekkailemaan noita +30-vuotiaita, tässä iässä kun pitäs vaan olla taju kankaalla kahesti viikossa onnelan pöydällä.

 

[Kai Nalo]

Tässä tullaan myös kysymykseen, että mikä on kohtuukäyttöä? Itse juon oikeat kännit = yli 6 pulloa kaljaa, aika harvoin, ehkä kerran kuussa. Oma ongelma on taas se tissuttelu. 2-6 pulloa tuleekin sitten juotua ihan liian usein. Siitä tulee helposti yli 24 annosta viikossa joka on kohtuukäytön raja. No, olin vuoden 2005 kokonaan juomatta, joten eiköhän olisi aika olla nyt 2010, koska selkeästi meinaa taas mennä liikakäytön puolelle. Edellisellä kerralla laihduin 35kg, nyt olisi taas tarvetta samaan. Kalja lihottaa ihan vitusti.

Oma sosiaalinen verkko ei ole kaljoista kiinni, koska kukaan kavereistani ei juuri muutamaa enempää juo, eikä juokse baareissa. Kolmenkympin jälkeen on käytännössä kaikilta loppunut baarijuoksentelut. Oma alkoholinkäyttö liittyy rentoutumiseen ja stressinpoistoon.

 

[ChildInTime]

"Absolutisti" ilmoittautuu. Säälipiparitarinat alkoholin riepottelemasta perheestä voin jättää pois suosiolla ja todeta että tämä suomalainen kansallisjuoma ei taho vaan sopia mun elämäntyyliin.

Oon kyllä alkoholia maistellu kolmesti (18v, 20v ja 21v). Kaikilla kerroilla otin vain pikkusen ja totesin ettei se ole sen arvosta. Eri porukalla kaikilla kerroilla, eli en näe että sillä porukalla kummemmin on vaikutusta.

Yliarvostettua.

EDIT(enVieläkään.opi): Niin ja tuosta kaverihommasta, tottahan tuo on. Eipä sitä smalltalkia suomalainen nuorimies näytä keksivän muusta kuin "joitko vkl? Aiotko juua vkl? Mikset juo vkl? Meikä joi vkl." Tahtoo karsiutua kaikki paitsi reenikaverit, mutta ei se haittaa, jääpähän aikaa aktivoitua

Ja akoille nyt on aivan sama, melko tiukassa on löytää 20-30v haarukalla tytsyjä joilla ei ois jonkunnäkönen "söpö" sidukkarölly. [/yleistys]

 

[puupekka]

En nyt varsinainen absolutisti ole, mutta en juo humalanhakuisesti. Lisäksi kaikki halppis kaljat ja muut hiivasoosit maistuvat hirveälle, puhumattakaan viinasta.

 

[demos]

Puupekka, kun olet alle 18-vuotias, ei sinun pitäisi lain mukaan edes päästä käsiksi alkoholijuomiin. Parempi vain, kun pysyt mahdollisimman lähellä absolutismia, ainakin muutaman kuukauden vielä. Eivätpä sitten tule poliisit korjaamaan sinua pois pulloinesi. ;)

 

[Omppu^]

Olen ollut tietoisesti hieman vajaat 6 kk täysin ilman alkoholia, aivan huvikseni. Alkoi kyllästyttää, vaikken ole erikoisen perso alkoholille koskaan ollutkaan, saatikka sitten usein juonut. Joulukuu oli deadlinena, joten taidanpa ihan vittuillakseni nauttia Coca-Cola-Saaremaa -komboa mauttomasta Tommy Tabermann -drinkkilasista tasan kello 00.00.

 

[SOOSOO]

Itselläni on viime aikoina pyörinyt paljonkin mielessä tuo alkoholista kokonaan luopuminen. En muista viime vuosilta ainuttakaan ryyppyreissua, jota voisin jälkikäteen lämmöllä muistella.

Minulta karkasi muutama vuosi sitten juominen pahasti lapasesta, ja kolmen neljän vuoden ajan ryyppypäiviä mahtui viikkoon 3-5. Nyt kun on vihdoin alkanut pitää itsestään huolta, tuntuu erittäin pahalta ajatella, miten paljon hallaa on tehnyt omalle elimistölleen ja kuinka paljon pahaa mieltä ja huolta on aiheuttanut läheisille. Äitini joutui hakemaan useaan kertaan aikuista lastaan keskellä yötä, milloin sairaalasta, milloin juoppoputkasta.

Jälkikäteen olen miettinyt, miksi päästin itseni siihen tilaan. Suurin syy on varmaan huono itsetunto. Humalassa sitä tuntee itsensä niin vahvaksi ja viisaksi. Pystyi puhumaan kenelle tahansa mistä vain, vaikka selvin päin vieraalle nätille tytölle puhuminen olisi ollut ylivoimainen haaste. Elämän suurimmat onnistumisen tunteet liittyivät siihen, kun sai raahattua baarista jonkun kotiinsa. Olin aivan eri ihminen humalassa ja selvin päin. Selvänä itsetunto alkoi siinä pisteessä, että krapulassa alkoi vihaamaan itseään, ja vaikka jääkaappi oli tyhjänä, ei kauppaan kehdannut mennä. Siitähän tilanne on helppo muuttaa muutamalla oluella.

Muutama kuukausi sitten tajusin olevani fyysisesti äärettömän huonossa kunnossa. Rappusten kävelyn ei pitäisi olla 24-vuotiaalle miehelle hirveän raskasta. Tyttöystäväni ravasi monta kertaa vikossa salilla, ja ajattelin itsekin käydä kokeilemassa. Innostuin heti, ja innostus on säilynyt tähän päivään. Aloitin aikanaan kesken jääneen koulunkin uudestaan syksyllä.

Käyn edelleen noin kerran kuukaudessa juopottelemassa. Kaverisuhteet on rakentuneet hyvin pitkälle viinan ympärille. Lähden aina parille ja konttaan aamulla kotiin. En haluaisi ryhtyä absolutismin kaltaiseen ääripäähän, mutta minulle se on luultavasti ainut vaihtoehto. Jos otan kotona yksinäni saunakaljan, otan lähes poikkeuksetta toisen, kolmannen... kuudennen.

En tunne enää pakottavaa tarvetta lähteä juomaan. Saan paljon enemmän irti "kahden markan maven" tavoittelusta, kuin Onnelan tanssilattialta. Silti, sen kerran kun lähden, niin mopo karkaa aina, poikkeuksetta. Fyysinen krapulakin on vuosien mittaan pahentunut, mutta ei ole mitään sen henkisen krapulan rinnalla. Joka kerta makaan kaksi päivää sohvalla miettien, tuliko tehtyä tai sanottua jotian typerää. Puhelimeen ei uskalla vastata, pankkitiliä ei uskalla tarkistaa, eikä ihmisten ilmoille uskalla mennä.

Pahin pelko itselläni on, että menetän viimeisetkin kaverisuhteet, jos lopetan juomisen kokonaan.

Jaahas, tulipahan vuodatettua...

 

[Tove]

Tarkoitatko alkamista absolutistiksi vai alkoholin käytön lopettamista. Siinä on mun mielestä vissi ero. Eli absolutisteilla on oikeasti ongelma viinan kanssa ja se on the juttu, absolutismi, olla koskematta tippaankaan viinaa...

Sitten on taas paljon ihmisiä jotka eivät käytä alkoholia. Heillä ei ole sen kanssa mitään ongelmaa mutta ei vaan kiinnosta. Ehkä joskus voivat ottaa pienen oluen ettei tuu liian isoa merkitystä asialle, mutta ei sitä oikein alkoholin käyttämiseksi voi laskea jos juo kaksi kaljaa vuodessa.

Jos ei ole ongelmia alkoholin kanssa niin suosittelen alkoholin käytön lopettamista mutta ilman mitään absolutismia. Jos ei huvita niin ei huvita ja jos joskus kaljan juo niin juo sitten jos huvittaa.

Itse en juo mitään limsoja mutta en mä nyt absolutisti niiden suhteen ole. Ei vain maistu mulle, mutta toisaalta kyllä mä kerran kesässä saatan pullon limsaa juoda jos on kuuma ja hiki eikä muuta tarjolla.

Elämä ilman turhia ehdottomuuksia on helpompaa ;)

Tarkoitin lähinnä alkoholin käytön lopettamista, en ole niin perehtynyt alkoholin juomattomuuden terminologiaan. ;)