Neloselle tarvii kyl tehä varsinaista nopeusharjoittelua aika paljon. Ensimmäinen 200 m joutuu pistelemään 21 sekunnin paikkeille, jotta 43 sekunnin aikaa lähestytään ja tuo vaatii hitonmoisen maksiminopeuden ukolta. Jos haetaan hyviä tuloksia sekä 400:lla että 800 m:llä harjoittelusta varmaan 80% lienee eripituisia ja tehoisia juoksuvetoja matkoilla (60 m ...1000 m), toistoja aika paljon per reeni, ei liian sippiin puskien, hyvä tekniikka ja rentous pitää säilyttää vetoreeneissä. Noille juoksuvedoille on olemassa omat terminsä, taitaa olla kymmenkunta eri termiä, jokaisella harjoitetyypillä haetaan tietyn osa-alueen kehittämistä. Mm. maitohapoton nopeuskestävyys, submaksimaalinen nopeus, maksimaalinen nopeus, submaksimaalinen nopeuskestävyys, maksimaalinen nopeuskestävyys, määräintervallit, tehointervallit. Eli nuo kattaa vauhdit, jotka ovat 60 m:n kilpailunopeudesta 1500 m:n kilpailunopeuteen saakka. Tavallinen kestävyysharjoittelu on taas: peruskestävyys, vauhtikestävyys, anaerobinen kynnys ja maksimikestävyys.
Verryttelyjuoksua, tasavauhtisia juoksulenkkejä, venyttelyä ja lajivoimaharjoitteita (kevyillä punteilla, hypellen, vastus/mäkivetoja lisäksi järkevä suorittaa. Keskikropan lihaksia pitää myös harjoittaa hyvän juoksuasennon ylläpitämiseksi. Huoltavana on hyvä tehdä myös esimerkiksi luisteluhiihtoa, aktivoituu keskikroppa ja lantionseutu eri lailla kuin joustessa. Vesijuoksu myös hyvä palautumisen edistämiseen.
Tämmöisiä tuli mieleen ihan yleissivistyksen perusteella tuosta 400-800 m:n harjoittelusta.
