Testoihin mulla on sellainen ikävä lisähomma, että erään lääkkeen sivuvaikutus on alentuneet testot. Pitäisi kai mittauttaa ne tasot ja sitten miettiä lääkkeen vaihtoa tai korvaushoitoa. Olen siinä käsityksessä, että matalat testot vaikeuttavat kiristelyä. Oravanpyörä, kuten sanoit.
No tohon yhtälöön ne hiilarit vasta huono onkin. Hae korvaushoito, ei ole mitenkään epätyypillistä että lääketieteessä lääkärit kusee hunajaa kun saa määrätä lääkkeen sivareihin lääkettä. Tosin teston kohdalla niiden aivot menee solmuun ja ne taantuu aivan lapsen tasolle. Sit ne änkyttää sulle ruokavaliosta ja liikunnasta vaikka itse ovat luokattomassa kunnossa iso osa. Ja nimenomaan ruokavaliolla sä koitat asiaa parantaa, mutta se testo ja toinen lääkitys on käsijarruna.
Enhän minä väitäkään, että hiilihydraatit olisivat pakollisia ruokavaliossa. Ihminen kykenee tulemaan toimeen ilmankin eli käsittääkseni olemme sopeutuneet ainakin ajoittain tulemaan toimeen pelkällä rasvalla ja proteiinilla. Mutta se ei tarkoita, että ketoosi olisi terveyden kannalta paras vaihtoehto normaalin aineenvaihdunnan omaaville.
No miten sitten perustelet, että painonnousu olisi jotenkin positiivinen asia? Eikös sulla nimenomaan hiilarien rajoittaminen tottanut alemman rasvan määrän. Ja sen lisäksi lukuisa terveyteen liittyvä markkeri paranee, nämä ignoorataan järjestäen kokonaan, vaikka höyty on kiistaton.
107g täysjyväpastaa eli 67g hiilaria. Siihen päälle 80g mozzarellaraastetta ja turaus ketsuppia. Tuollaisen söin yöllä ja mun subjektiivinen tuntemus on ettei ketoosi siihen vielä katkennut. Nyt sitten söin toisen vastaavan annoksen aamupäivällä, ketoosi katkesi ja hiilarikoukku tyydytetty.
Minusta tuommoinen maltillinen vhh on paljon vaikeampaa kuin tiukka, jatkuvasti ruokkii sitä hiilarikoukkua. Mitä tiukempi sitä vähemmän himoja. Himot ei kestä kuin 1-2 viikkoa, sen jälkeen ei käy mätöt enää mielessäkään.
Nyt kestin kolme päivää tiukkaa <30g dieettiä, viimeksi 13 päivää 50-80g. Mutta en nyt tarkoittanut edes noin tiukkaa vhh:ta, vaan liki normaalia syömistä ylimääräisistä hiilareista karsien. Pidemmän päälle ajattelin syödä tyylillä, jossa ravinto on terveellistä ja ruoka maittavaa. Joo, ketoilu on mahdollista, ja siinä on jotain hyviä puolia, mutta minusta ei ehkä ole siihen.
Tuli vielä mieleen näistä testoista, että miten keto-ruokavalio mahtaa vaikuttaa niihin, kun ei ole ulkopuolista lisää käytössä? Pikaisen otannan perusteella useilla internetin ketoilijoilla lisää on. Testo ei varmaankaan ole sama asia kuin mieskunto, mutta jotain siitäkin voinee päätellä. Oma otanta on, että keton aikana huonompi, heti jälkeen kuitenkin hyvä.
Testosteronia tehdään kolesterolista, keto/vhh/carnivore nostaa suurimmalla osalla kolesterolia koska rasvaa kuljetetaan enemmän energiana. Jos et ole valtavasti miinuksella, niin ei hätää teston kanssa. Testo droppaa miinuksella hiilareillakin, vielä pahemmin jos rasvan määrää lasketaan.
Nenän limakalvo ohenee → ilmatie avartunut.Mieskunto kuulostaa yleensä parantuvan tällä, huomaan sen itsekin, hiilareilla ei ole aamuisin yhtä "teräsbetonia".
Niin, voihan se olla, että minullakin testo alkoi paranemaan ketolla ja sitten hiilaribuustilla se vain tuli esiin. Ei ollut edellisellä viestillä tarkoitus sanoa, että keto huonontaa testoa. En tiedä miten se menee. Mutta nenän aukeaminen oikeasti oli mahtava juttu. Ehkä pitäisi kokeilla jotakin eliminaatioita seuraavaksi. Niin herkkua kuin pasta onkin, sitä ei ole minun pakko säännöllisesti syödä.
Painon voi pitää sopivana myös ilman ketoosia, pysyy kyllä minullakin, on pysynyt jo 45 vuotta. Minulla oli siis jonkun verran ylipainoa 16-17 vuotiaaksi asti. Enkä suinkaan väitä, etteikö ketoosiiin perustuvasta ruokavaliosta olisi hyötyäkin. Mutta voimakkaasti ruokia rajoittavana se tuskin on useimmille se paras vaihtoehto kuitenkaan.
Näin varmasti onkin, pidemmän päälle energiatasapaino ratkaisee painon muutokset. Osalla kuitenkin ketoosi auttaa pudottamaan painoa pitämällä näläntunteen pienempänä.Näin kirjoittaa aiheeseen liittyen tai sitä sivuten lihastohtori :
Älä usko hömppään – osa II: insuliini ja hiilarit ovat lihomisen syy – Hulmi ja Heiskanen
Urbaanilegenda väittää, että meille on valehdeltu ja energiaylimäärä ei lihota, vaan hormonaalisen järjestelmän haitalliset muutokset. Erityisen kovaksi syylliseksi on noussut insuliini-hormoni ja …lihastohtori.wordpress.com
Tämä kertoo jälleen siitä, ettei tohtorin koulutus ravitsemuksesta tai lääkärin paperit tee kenestäkään vielä automaattisesti ravitsemuksen kattavaa asiantuntijaa.
Tutkimukset lyövät jauhot (eli höttöhiilarit) suuhun em. väitteiden esittäjiltä. Erittäin arvostettu tutkijaryhmä tutki vastikään hiilihydraattien vs. rasvojen vaikutusta laihdutuksessa tähän mennessä ehkäpä parhaiten kontrolloidulla asetelmalla. Tässä tutkimuksessa kaikkien tutkittavien energiatasapaino pidettiin samana, mutta yhdeltä ryhmältä rajoitettiin ainoastaan rasvaa ja toiselta ainoastaan hiilihydraatteja. Tässä tutkimuksessa kaikki tutkittavien ruoka tarjottiin ja tutkittavat elivät koko ajan huoneessa, jossa kaikki kulutettu energia mitattiin. Nyt siis toisessa ryhmässä hiilihydraatit laskivat ja sitä kautta insuliini, joten jos hiilihydraattifoobikoiden teoria pitää paikkaansa, tämä ryhmä laihtui, toinen ei. Mutta kuinka väärässä he olivatkaan. Tuloksena nimittäin oli, että rasvaa rajoittaneet menettivät enemmän kehon rasvaa hiilihydraatteja rajoittaviin verrattuna, vaikka insuliinitasot putosivat heillä vähemmän (Hall ym. 2015). Insuliini ei siis mitenkään voi olla laihtumisessa se ainut ratkaiseva tekijä.
No, Gary Taubes ja kumppanit eivät tietenkään uskoneet tätä tulosta, koska olihan se lyhytkestoinen ja tulos oli heidän mielestään väärä. Gary Taubes olikin itse niin varma omasta teoriastaan, että hän päätti perustaa tutkimusrahoittajan nimeltään Nutrition Science Initiative (NuSI), joka rahoitti saman ryhmän pitempikestoisen tutkimuksen. Toisin kuin Taubes kuvitteli, itse asiassa tämä pitkäkestoisempi tutkimus antaa lisää syitä epäillä hänen omia insuliiniteorioitaan eli ketogeeninen alhaisen insuliinin ruokavalio ei vähennä rasvaa sen tehokkaammin kuin korkeamman hiilihydraatin ravinto kun energiansaanti on mätsätty samaksi (Hall KD 2016). Tämä siitäkin huolimatta, että ketogeeninen ruokavalio hieman lisäsi energiankulutusta, koska a) energiankulutuslisä oli hyvin pieni ja b) lisäenergia otettiin ennemminkin kehon proteiinivarastoista (oletettavasti mm. lihakset) kuin rasvoista.
^ tuon perusteella keto ei polta rasvaa enempi jos kalorit on mätsätty.
Jep, elimistö sopeutuu sen mukaan mitä tilanne vaatii: jos hiilareita ei ole, käytetään enemmän rasvaa. Elimistö pystyy tarvittaessa tuottamaan rasvasta energiaa suuremmalla rasitustasolla verrattuna siihen jos hiilihydraatteja olisi käytössä. Aerobinen kynnys ilmeisesti nousee? Mutta nouseeko suorituskyky verrattuna siihen jos myös hiilihydraatteja olisi käytössä?Aika paljon tehokkaammin kuitenkin ketolla.
Methods: Twenty elite ultra-marathoners and ironman distance triathletes performed a maximal graded exercise test and a 180 min submaximal run at 64% VO2max on a treadmill to determine metabolic responses. One group habitually consumed a traditional high-carbohydrate (HC: n=10, %carbohydrate:protein:fat=59:14:25) diet, and the other a low-carbohydrate (LC; n=10, 10:19:70) diet for an average of 20 months (range 9 to 36 months).
Results: Peak fat oxidation was 2.3-fold higher in the LC group (1.54±0.18 vs 0.67±0.14 g/min; P=0.000) and it occurred at a higher percentage of VO2max (70.3±6.3 vs 54.9±7.8%; P=0.000). Mean fat oxidation during submaximal exercise was 59% higher in the LC group (1.21±0.02 vs 0.76±0.11 g/min; P=0.000) corresponding to a greater relative contribution of fat (88±2 vs 56±8%; P=0.000). Despite these marked differences in fuel use between LC and HC athletes, there were no significant differences in resting muscle glycogen and the level of depletion after 180 min of running (-64% from pre-exercise) and 120 min of recovery (-36% from pre-exercise).
Conclusion: Compared to highly trained ultra-endurance athletes consuming an HC diet, long-term keto-adaptation results in extraordinarily high rates of fat oxidation, whereas muscle glycogen utilization and repletion patterns during and after a 3 hour run are similar.
Metabolic characteristics of keto-adapted ultra-endurance runners - PubMed
Compared to highly trained ultra-endurance athletes consuming an HC diet, long-term keto-adaptation results in extraordinarily high rates of fat oxidation, whereas muscle glycogen utilization and repletion patterns during and after a 3 hour run are similar.pubmed.ncbi.nlm.nih.gov
Eli täydellinen tavisläskin liikkujan dieetti
Vitamiinit varsinkin outo argumentti, kun eläintuotteissa on yleensä paljon parempi profiili niiden osalta. Viestisi tuntuu muutenkin puhuvan carnivoresta, ketolla monesti mässäilevät kauhean määrän kasveja.
Mistä keksit jatkuvan tarkkailun? Ei tässä sen enempää tarkkailla kuin perus hiilareita syövä kyttää jotain kuituja ja kovaa rasvaa.
Kuituteoriat on melkoista broscienceä, edes carnivorella ei tapahdu ihmeitä:
Sama toistuu kaikissa yksityishenkilöiden tekemissä testeissä.
Eläinkunnan tuotteissa on joitakin mikroravinteita hyvin ja kasvikunnan tuotteissa taas joitakin muita, joten pidän yhdistelmää parhaimpana vaihtoehtona.
Kyllä ketoosiissa pystyy syömään ihan riittävän paljon. Esim parsakaali imeytyvää hh ~2-4g/100g, kukkakaali samaa luokkaa, pinaatissa vielä vähemmän. Marjojakin mahtuu mukaan kohtuullinen määrä. Mutta helposti tuollainen puolikiloakin pystyy syömään ja silti ketoosi pysyy päällä.Eläinkunnan tuotteissa on joitakin mikroravinteita hyvin ja kasvikunnan tuotteissa taas joitakin muita, joten pidän yhdistelmää parhaimpana vaihtoehtona.
Jos hiilarit on pidettävä sellaisella tasolla, että ketoosi säilyy, ei siihen kovin paljon voi kasveja syödä. Ainakin joutuu tarkkaan miettimään mitä syö. Suosituksen mukainen 500-700g tuskin toteutuu.
Kuitujen hyödyllisyydestä kyllä näyttöä riittää. Kuidun puutteen vaikutukset eivät välttämättä näy kovin nopeasti, suolen välitön toiminta ei ole ainoa kriteeri.
Joutuuko tarkkailemaan vai ei, on varmaan aika paljon yksilöstä kiinni. Jos syö aina kotona, muodustuu ehkä vakiintunut syömisrutiini eikä tarvitse kauheasti miettiä mitä suuhunsa pistää. Muualla syödessä joutuu pakosta miettimään tarkemmin sekasyöjään verrattuna.
Heh, miksi hiilareita syövä joutuu tarkkailemaan kuituja ja kovaa rasvaa, mutta ketoosissa oleva ei.