🍳 VHH-Ruokavalio

[Uwish]

Sellaiset 11 000 vuotta sitten:

"Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. Lähi-idästä neoliittisen kauden alussa, hedelmällisen puolikuun alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eaa.) rukiin jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljely. 8500-luvulla eaa. ns. esikeraamiselta kaudelta lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500–7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljely levittäytyi itään Keski-Aasiaan ja länteen Kyprokselle, Anatoliaan ja 7000 eaa. mennessä Kreikkaan. Pääosin emmer- ja einkorn-vehnään perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen Keski-Euroopan n. 4800 eaa.

Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti useita kertoja, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla merkitystä.

Nykytiedon mukaan maanviljely kehitettiin Lähi-idän lisäksi riippumattomasti Pohjois-Kiinassa (7000 eaa., kasveina mm. hirssi ja soijapapu), Etelä-Kiinassa (7000 eaa., mm. riisi), Keski-Meksikossa (4000 eaa., kesäkurpitsa, maissi, papu), Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (3000 eaa., mm. durra, hirssi), Etelä-Amerikan ylängöillä (3000 eaa., mm. peruna, kvinoa), Etelä-Amerikan alangoilla (3000 eaa., mm. maniokki, bataatti), Pohjois-Amerikassa (1000 eaa.,mm. kesäkurpitsa, auringonkukka, iiva) ja Kaakkois-Aasiassa (ajankohta epävarma, mm. riisi, kookospähkinä, sitrushedelmät)."

Monilla ihmisillä on jostain syystä kuvitelma, että evoluutio ja sopeutuminen veisi aina satoja tuhansia, peräti miljoonia vuosia, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Evoluutio etenee useimmiten harppauksittain. Viljatuotteisiin sopeutuminen ei ole juurikaan tuottanut tuskaa, koska ihmisellä on aina ollut kyky käyttää hiilihydraattia ravintona, kuten suurimmalla osalla maailman nisäkkäistä ja muistakin eläimistä. Paljon suurempi asia on maidon käyttäminen, koska ihmiselle on kehittynyt suhteellisen lyhyessä ajassa kyky hajottaa maidon laktoosia laktaasi-nimisen entsyymin avulla. Tässä on eroja eri väestöjen kesken, esim. Aasian ja Afrikan maissa tämä ominaisuus on selkeästi vähemmistöllä, mutta eivätpä ne siellä paljon maitoa juokaan.

Jos ihminen olisi tarkoitettu syömään vähän hiilihydraatteja, niin miksi sellaisella dieetillä on suurimmalle osalle niin kovin vaikeaa olla? Suuri osa tutkimuksiin osallistuneista jätti leikin kesken, joissakin tapauksissa kato oli jopa 40%. Kaikista suurimmat terveyshyödyt on saatu ruokavalioilla joissa on lisätty täysjyvätuotteiden määrää. Tästä on lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja varsinkin laihdutuksen kannalta kattava tutkimus on tehty esim. vuonna 2001. Mitä tulee kivikautisen ihmisen ruokavalioon niin se on varmasti vaihdellut alueittain, riippuen siitä mitä on ollut saatavana. Ja varmasti ne sen ajan ihmiset ovat etsineet mahdollisimman energiapitoisia kasviksia, kuten juurimukuloita, hedelmiä, marjoja. Kivikautisen ihmisen vuorokautinen kalorinkulutus oli muuten n. 8000 kcal, eli ihan suoraan ei voi verrata meitä heihinkään.

 

[iivili]

Jos ihminen olisi tarkoitettu syömään vähän hiilihydraatteja, niin miksi sellaisella dieetillä on suurimmalle osalle niin kovin vaikeaa olla?

Koska ei tiedetä, eikä osata ja toteutetaan VHH päin helv... nätisti sanottuna siis väärin?

 

[Uwish]

Tarkoitan perusteilla sitä, että tutkitut syövät riittävästi kasviksia (eli noin 0,5kg hiilarittomia kasviksia per päivä, hedelmät ja marjat eivät siis tule kyseeseen), juovat riittävästi vettä ja saavat riittävästi kuituja ja mikroravinteita. Vähän haiskahtaa, että on aika monessakin tutkimuksessa aika monikin koehenkilö vetänyt alkup. vanhan Atkinsin dieetin ohjeiden mukaan lähes 100% pekonia ja kananmunia, ei muuta, jolloin ruokavalion aiheuttamille kielteisille vaikutuksille ei tarvitse kaukaa hakea syitä.

Menee arvelun puolelle, mutta veikkaisin että tuolla dieetillä tulee niin ikävä raikkaita kasviksia että niitä tulee pakottava tarve puputtaa. (Tai ainakin minulla, on testattu.) Ja sanoohan sen järkikin että vitskuja ym. on saatava.

Sitä paitti väite, että VHH olisi automaattisesti vain matalan kaloripitoisuuden ruokavalio naamioituna, ei pidä paikkaansa, osoittaa tiedon puutosta.

Kukas noin on väittänyt? Vai viittaatko johonkin yleiseen käsitykseen?

Todella halpa letkautus joku "hiiluja syövät kansat ovat terveempiä". Huoh.

No kun se nyt sattuu olemaan totta. Joillakin vaan tuntuu olevan sellainen käsitys että ne ovat kaiken pahan alku ja juuri. Nykyään ehkä osittain sen GI:n hypetyksen takia.

Disclaimer: ite en ole ikinä noudattanut VHH:tä, enkä noudata nytkään. Puuroa, leipää, suklaata, jäätelöä, pottua, riisiä ja makaronia menee hyvää tahtia. Silti ärsyttää epäpätevät tutkimukset ja kommentit asiaan liittyen. Makroravinnejakaumaltaan mikä tahansa ruokavalio voi olla hyvä, kunhan pidetään perusteista huolta.

Onkohan vielä epäpätevämpiä "tutkimuksia" aihetta puolustaen? Hiilareiden poisjättäminen muodostaa aikamoisen haasteen "tavikselle", jotta osaa syödä niin että saa kaiken tarvitsemansa ja toisaalta mitään ei tule liikaa. Kokeilepa joskus huviksesi jättää hiilarit pois, sitten sen vasta huomaa miltä se tuntuu kun niitä ei saakaan syödä.

 

[Uwish]

Koska ei tiedetä, eikä osata ja toteutetaan VHH päin helv... nätisti sanottuna siis väärin?

Omalla kohdallani voin todeta, että olen toteuttanut myös oikein, ei vaikuta.

e. Lisätään vielä, että ihminen, kuten muutkin eliöt, on hyvin sopeutuvainen elämään erilaisilla ravinnoilla, koska tilanteet vaihtelevat. Asuinseudun, ilmaston, vuodenajan, ja vaikka minkä mukaan. Se, että ihminen pystyy elämään saaden pääosan kaloreistaan rasvasta ja proteiinista, ei tarkoita että ihmisen elimistö olisi suunniteltu sellaiseksi että se olisi sille paras mahdollinen jakauma. Jos ihmisen energiataloutta, elimistön toimintaa, rakennetta jne. ajatellaan niin itse kallistuisin sinne hiilaripuolelle.

 

[Fatso]

Uwish, en nyt jaksa joita aina niin samoja rasva-proteiini-kammo-tutkimuksia alkaa seivästämään mutta kyllä sitä tietoa low carbista aikalailla positiivisempia kuin nuo mitä listasit... Asetappa uwish itsesi sinne aikaan ennen "vilja-aikaa" ja mieti millaista evästä willistä luonnosta missäkin alueilla saa revittyä kitusiin... itse olen tuota mietiskellyt ja mielestäni se vaan tupaa olemaan vähähiilarista jos ei nyt asu banaani keitaalla. Jossain euroopan keskellä tuskin hedelmät on kovin saatavilla olevaa herkkua josta seuraa että ne kaikki muu syötävä tuppaa olemaan vähähiilarista... samoin tuo "hyvät rasvat" hehkutus.. niin, keksippäs pähkinöiden lisäksi kasvipohjaisia rasva lähteitä joita olisi kätevästi saatavilla sen ajan ihmisille, tai eläimille, sen ajan luonnossa.

 

[whine]

Pakko yhtyä tuohon "hiilarit on kaiken pahan alku" -keskusteluun sellaisella pointilla että: ihmisen keho ei ole tottunut niin käsiteltyihin ja nopeasti imeytyviin hiilareihin, kuten valkoiset jauhot jne. Pullamössö on kaiken pahan alku ja loppu, ihmiset ovat aina syöneet hiilareita, mutta niiden muoto on muuttunut nopeammin, kuin ihmisen keho niihin tottuu.

Ja tämä siis semimutua.

 

[ShoGun1966]

Menee arvelun puolelle, mutta veikkaisin että tuolla dieetillä tulee niin ikävä raikkaita kasviksia että niitä tulee pakottava tarve puputtaa.

Raikkaita kasviksia??? Tarkoitatko jotain erityisen ihmeellisiä kasviksia tai mahdollisesti järjettömiä määriä, jotta ruokavalio ei pysyisi vähähiilihydraattisen määrittelyn alla?

 

[Uwish]

Uwish, en nyt jaksa joita aina niin samoja rasva-proteiini-kammo-tutkimuksia alkaa seivästämään mutta kyllä sitä tietoa low carbista aikalailla positiivisempia kuin nuo mitä listasit...

Se että karppauksesta on positiivisia tuloksia laihdutusryhmässä veren rasva-arvoissa puolen vuoden seuranta-ajalla ei nollaa noita lääketieteellisiä tutkimuksia joita olen linkittänyt.

Asetappa uwish itsesi sinne aikaan ennen "vilja-aikaa" ja mieti millaista evästä willistä luonnosta missäkin alueilla saa revittyä kitusiin... itse olen tuota mietiskellyt ja mielestäni se vaan tupaa olemaan vähähiilarista jos ei nyt asu banaani keitaalla. Jossain euroopan keskellä tuskin hedelmät on kovin saatavilla olevaa herkkua josta seuraa että ne kaikki muu syötävä tuppaa olemaan vähähiilarista... samoin tuo "hyvät rasvat" hehkutus.. niin, keksippäs pähkinöiden lisäksi kasvipohjaisia rasva lähteitä joita olisi kätevästi saatavilla sen ajan ihmisille, tai eläimille, sen ajan luonnossa.

Ei tarvitse asettaa mihinkään "ennen vilja-aikaa", lue ed. vastaukseni. Jos nyt mennään kivikaudelle, niin mikähän oli ihmisen keskimääräinen elinikä, kuoliko tautiin taikka tapaturmaan ennemmin kuin seuraukseen huonosta ravinnosta? Nälkäänkin varmaan ennemmin kuin "proteiini-hiilari-suhteeseen". Eskimotkin on joskus syöneet pelkkää kalaa ja merinisäkkäitä, luuletko heidän olleen superterveitä? "Hyvät rasvat hehkutukseen" liittyen voisit googlettaa vaikkapa Pohjois-Karjala-projektin.

Pakko yhtyä tuohon "hiilarit on kaiken pahan alku" -keskusteluun sellaisella pointilla että: ihmisen keho ei ole tottunut niin käsiteltyihin ja nopeasti imeytyviin hiilareihin, kuten valkoiset jauhot jne. Pullamössö on kaiken pahan alku ja loppu, ihmiset ovat aina syöneet hiilareita, mutta niiden muoto on muuttunut nopeammin, kuin ihmisen keho niihin tottuu.

Ja tämä siis semimutua.

Totta, pullamössöä ei pidäkään syödä. Ihmiselle paljon parempi vaihtoehto on hitaasti imeytyvät kokojyvätuotteet. Lämpimän aterian lisukkeena olevat perunat ja porkkanat ym. eivät nosta verensokeria nopeasti. GI-arvoja ei ole mitään järkeä lukea kuin piru raamattua.

Raikkaita kasviksia??? Tarkoitatko jotain erityisen ihmeellisiä kasviksia tai mahdollisesti järjettömiä määriä, jotta ruokavalio ei pysyisi vähähiilihydraattisen määrittelyn alla?

Jotta mitä? En tajua ajatustasi tuon käsittämättömän lauseen takana. Sitä siis tarkoitan, että jos dieetti koostuu kananmunista ja pekonista ym. lähinnä eläinkunnan rasvaisista ja proteiinipitoisista tuotteista, niin luonnostaan mieli halajaa kasvisten perään. Niissä on muuten vitamiinejakin. On vaikea uskoa että kukaan atkinsilla oleva ei söisi niitä kasviksia edes jotakuinkin sitä sallittua määrää.

 

[Uwish]

Jatketaanpas vielä siitä kivikaudesta:
Professori Jussi Huttunen
Suomalainen lääkäriseura Duodecim:

"Esi-isämme olivat jatkuvasti liikkuvia metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Hedelmien, juurien, siementen ja pieneläinten keräily ja metsästys olivat tärkeimmät ravinnon lähteet. Ravinnon koostumus vaihteli paikan ja vuodenajan mukaan. Ainoa makeutusaine oli hunaja, mutta sitä oli tarjolla vain pieniä määriä ja kesäaikaan. Humala haettiin myrkkysienistä ja -kasveista.

Villiviljakasveja alettiin käyttää hyväksi, kun 20 000-30 000 vuotta sitten opittiin jauhamaan viljaa kivihuhmaressa ja kiviastioissa. Kasvikuiduista punottiin varhain kalanpyydyksiä. Ihminen levittäytyi uusille asuinsijoille pitkin merenrantoja ja jokia, joten kala oli todennäköisesti tärkeä osa ruokavaliota.

Maanviljelys ja karjatalous muuttivat ihmisen elinolosuhteet kokonaan 6000-10 000 vuotta sitten. Ohran ja vehnän viljely Lounais-Aasiassa, riisin ja soijan viljely Kiinassa sekä maissin, pavun ja perunoiden viljely Etelä-Amerikassa tekivät mahdolliseksi asettumisen aloilleen ja moninkertaistivat väestönkasvun. Muutosta edisti kotieläinten kesyttäminen, lampaan Anatoliassa, vuohen Pohjois-Iranissa, sian Lounais-Aasiassa tai Kiinassa ja naudan jossain Euraasiassa.

Samoina aikoina ruokavalioon ilmestyi kolme uutta tulokasta. Viini keksittiin noin 7 000 vuotta sitten ja olut noin 4 000 vuotta sitten, molemmat todennäköisesti Iranissa. Varhaisimmat viitteet suolan käytöstä ovat 8 000 vuotta sitten Kiinasta. Rannikoilla asuvat ihmiset ovat kuitenkin varmasti käyttäneet merivedestä haihduttamalla valmistettua suolaa jo paljon aikaisemmin.

1800-luvulla alkanut ja 1900-luvulla jatkunut elintarvikkeiden teollinen prosessointi yhdessä tehomaatalouden kanssa on muuttanut ruokavalion toisen kerran. Maitorasvan kulutus on moninkertaistunut ja öljysiemenistä puristetut kasviöljyt ja niistä kovettamalla valmistetut margariinit ovat muuttuneet tärkeiksi rasvanlähteiksi. Sokerin kulutus on kymmenkertaistunut, ja puhdistetut viljatuotteet ovat korvanneet kokojyväviljan ruokavaliossa. Suolan käyttö kasvoi ensin mutta on uudelleen vähentynyt jääkaappien yleistyessä. Noin 5 % energiasta saadaan alkoholista.

Miten kivikauden ihmisen ravinto erosi nykyisestä? Se sisälsi vähemmän rasvaa ja erityisesti kovia rasvoja ja enemmän proteiinia ja hiilihydraatteja. Hiilihydraatit olivat hitaasti imeytyviä, joten niiden vaikutus veren glukoosipitoisuuteen oli pieni. Vitamiinien ja hivenaineiden saanti oli metsästyksen ja keräilyn onnistuessa runsasta. Suolaa (natriumia) ruokavaliossa oli vähän mutta kaliumia paljon.

Mitä 2000-luvun ravitsemusasiantuntija sanoisi esi-isiemme ruokavaliosta? Kiittäisi kovasti, sillä se vastasi tarkasti nykysuosituksia - kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kaukaiset esi-isämme saivat ruokavaliostaan n-6-monityydyttymättömiä rasvoja suhteellisesti vähemmän ja proteiinia enemmän kuin nykyisin suosittelemme."

 

[Mur-Mur]

"Hyvät rasvat hehkutukseen" liittyen voisit googlettaa vaikkapa Pohjois-Karjala-projektin.

:lol2:

 

[Fatso]

Eskimotkin on joskus syöneet pelkkää kalaa ja merinisäkkäitä, luuletko heidän olleen superterveitä? "Hyvät rasvat hehkutukseen" liittyen voisit googlettaa vaikkapa Pohjois-Karjala-projektin.

Käsitääkseni eskimoilla ei esiintynyt sydän tauteja tai diabetesta... tuo nyt on vaan poiminto, kaikki ei selity tietenkään vähähiilarisella.

Pohjoiskarjala projekti on IMO nollatutkimus, siitä löytyy reikiä enemmän kuin minun hampaista lapsena
Jos nyt pienen vinkin tuosta haluat niin suomessa oli lääni/läänejä joissa sydäntauti kuolleisuus yms. väheni enemmän kuin pohjoiskarjalassa, ja tämä ilman pohjoiskarjala projektia..

Kyllä, olen lueskellut vuosien varrella aika lailla asian tiimoilta eri lähteistä, myös PK projektista.
Olen toki sitä mieltä että koko kansaa ei saa laittaa vähähiilariselle mutta se nyt johtuu siitä että ravinnon tuotantomme ei kestäisi moista ja sitärataa... mulle sisänsä riittää että itse olen tietoinen ja käytännönkin kautta todennut että hiilarien radikaali vähennys on kiva asia vaikka en sitä koko aikaa noudatakkaan itse ( siitä saa kiittää hiilareita, karkkia, pullaa, leipää.. niitä vaan on mukava syödä vaikka tiedän että se ei ole terveyden kannalta optimi..)

 

[Fatso]

Jatketaanpas vielä siitä kivikaudesta:

noh, laitampa luettavaa: http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1gbj.htm

Eikä pitäisi olla mikään "low carb" propakanda artikkeli edes

....
Kivikaudella kaikki söivät ruokaa, jossa oli runsaasti valkuaista ja vähän tärkkelystä. Eikä liha ollut pakastettua eikä antibioottisia aineita tai tekovärejä täyteenpumpattu.

Olettamus, että kivikautisten esi-isiemme elämä oli poikkeuksellisen vaikeaa, on ilmeisen virheellinen. Esineistö aikakaudelta noin 30 000 - 10 000 eKr. todistaa selvästi, että silloisten metsästäjien elämä oli suhteellisen turvallista ja mukavaa. He olivat taitavia käsistään ja varsin kekseliäitä metsästyksen ja rakentamisen aloilla.

Tsekkoslovakiassa tiedetään käytetyn jo 20 000 vuotta sitten halkaisijaltaan kuusimetrisiä talvimajoja, joissa oli paksuista turkiksista tehtyjä mattoja ja vuodepeitteitä ja polttoaineena silloin käytettiin kuivattua eläinten lantaa ja rasvaisia luita.

Ihmiset eivät tuolloin suinkaan eläneet nälkärajalla, kuten on aikaisemmin oletettu.

...



Hevoset ja antiloopit metsästettiin sukupuuttoon vuosien 7000 - 5000 eKr. välillä, jolloin liha muodosti 89 - 76 % metsästäjien ravinnon kokonaismäärästä vuodenaikojen mukaan.

Seuraavina aikoina lihan osuus vuodenaikojen kokonaiskalorienkulutuksesta laski seuraavasti:
El Riego vuosina 5000-3400 eKr. riistaravintoa enään 69-31 % sekä kasviravintoa vain 1 %,
Coxcatlán vuosina 3400-2300 eKr. riistaravintona vain 62-23 % ja kasvisravintona 8 %
ja Abejas vuosina 2300-1850 eKr. riistaravintona noin 47-15 % ja kasvisravintona 21 %.

 

[Uwish]

Niin mikähän siinä hiilareitten vähennyksessä on niin hienoa? Tai hyväksi? Milläs selität mielipiteesi Pohjois-Karjala-projektista? Kaikki mistä ei ole muuta sanottavaa kuin mielipide jääkin sille tasolle.

http://nutrition.mednet.ucla.edu/articles/Carbohydrates_are_Good_for_U.pdf
http://athleticrepublic.com/blog/2008/03/26/why-carbohydrates/
http://www.getactiveamerica.com/index.cfm?fuseaction=Page.viewPage&pageID=152
http://www.rogerscottfitness.com/Weekly_Articles_HTML/Why_Carbohydrates_Are_Critical_To_Fat_Loss.htm

 

[Uwish]

Mitä se kertoo että jossain päin joidenkin tuhansien vuosien aikana on syöty noin? Samassa artikkelissa oli aika lyhyitä elinaikoja mainittu, pitäisikö siitä päätellä jotain? Ja jatkuu näin:

Mesopotamiasta nykyisen Jordanian, Syyrian ja Irakin alueelta on vastaavasti useita havaintoja kasvien ja viljan leikkuusta ja paahtamisesta maanviljelystä edeltäneeltä ajalta vuosilta 12000-8000 eKr. Keski-Amerikassa vanhimmat viljelykasvit ovat peräisin 9 000 vuoden takaa ja alkukantaista maissia kasvatettiin siellä jo noin 7 000 vuotta sitten, mutta vasta noin 4500 vuotta sitten ihmiset rakensivat siellä pysyvämpiä asuntoja.

Irakin Zawi Chemi Shanidarin kylässä oli kesyjä lampaita lähes 11 000 vuotta sitten ja Iranin Al Koshissa oli kesyjä vuohia ja samalla siellä viljeltiin vehnää, ohraa ja kauraa jo 9500-9000 vuotta ennen meidän päiviämme.

e. Ja kun muistetaan vielä, että kivikautinen ihminen kulutti sen jo mainitut 8000kcal/vrk, niin noilla määrillähän saadaan jo aika pajon hiilihydraattia..

e2. "Varhaisten esi-isiemme fysiologia oli sopeutunut runsaasti
hiilihydraatteja sisältävään ravintoon

Jääkausien aikana ruokavalio muuttui vähemmän hiilihydraatteja ja
enemmän proteiineja sisältäväksi

Kivikauden aikana opittiin viljelemään maata, jolloin ravinto muuttui
jälleen hiilihydraattipitoisemmaksi

Ihmisen mieltymys ravaan ja sokeriin on evoluutioon liittyvä etu ->
valitsemalla runsaasti energiaa sisältäviä elintarvikkeita lisättiin
hengissä pysymisen mahdollisuuksia

 

[ShoGun1966]

Jotta mitä? En tajua ajatustasi tuon käsittämättömän lauseen takana. Sitä siis tarkoitan, että jos dieetti koostuu kananmunista ja pekonista ym. lähinnä eläinkunnan rasvaisista ja proteiinipitoisista tuotteista, niin luonnostaan mieli halajaa kasvisten perään. Niissä on muuten vitamiinejakin. On vaikea uskoa että kukaan atkinsilla oleva ei söisi niitä kasviksia edes jotakuinkin sitä sallittua määrää.

Jotta sitä tarkoitin, että sanoit kaipaavasi raikkaita kasviksia. Ajattelin siis, että kaipaat jotain erityisiä kasviksia tai erityisen suuria määriä, jota vähähiilarisella ei voisi syödä. Tajusitko nyt?

Itse olen nyt neljättä vuotta vähähiilarisella ruokavaliolla, enkä ole koskaan syönyt näin paljon kunnollisia kasviksia "aiemmassa" elämässäni. Parhaimmillaan toista kiloa päivässä ja siihen en usko päässeeni edes perunan- ja leivänsyöntiaikoinani.

Näin siis omasta kokemuksestani, on sitä sitten vaikka kuinka vaikea uskoa.

 

[Uwish]

Muuten ihan hyvä, mutta et todellisuudessa tutustunut mihinkään tutkimuksiin vaan postailit netistä mitä sieltä nyt sattui löytymään. Suurin osa tekstistä oli ihan puhdasta potaskaa.

Täyttä hölynpölyä. Pudmedistä löytyy ihan oikeaakin tietoa asian tiimoilta.

Käsittääkseni nautit jonkinlaista arvostusta tällä palstalla, voisitko osoittaa olevasi sen arvoinen ja jotenkin perustella? Ok, netistä löytyy helposti artikkeleita tutkimuksista, ei se muuta tutkimuksen sisältöä että on hakenut sen tiedon artikkelista. Vai?

 

[ruma-jussi]

Onkos jollain laittaa sitä tutkimusta missä kerrotaan että korkea proteiini/hh suhde laskee testotasoja?

 

[AManninen]

Ei jaksa jauhaa taas samasta. Noi höpinät mitä postailit eivät perustuneet tutkittuun tietoon, vaan olivat pelkkiä urbaanilegendoja, jotka ovat osoittautuneet tutkimuksissa tuubaksi.

 

[Uwish]

Nämä kelvannee Manniselle:
2006 Kustannus Oy Duodecim:

Hiilihydraattien suhteellinen osuus energiasta vähäenergiaisessa ruokavaliossa voi vaihdella melko suuresti (35–58 % kokonaisenergiasta) ilman, että sillä on oleellista vaikutusta lihavien henkilöiden painoon.

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa 1 verrattiin runsaasti hiilihydraatteja ja vähän hiilihydraatteja sisältävän dieetin vaikutusta lihavien naisten painoon (n=110, BMI 25–50 kg/m2, ikä 18–68 vuotta). Runsashiilihydraattinen dieetti sisälsi hiilihydraatteja 58 E% (prosenttia kokonaisenergiasta) ja vähähiilihydraattinen dieetti 35 E% (molempien energiamäärä 1 200 kcal/vrk). Tutkimuksen pituus oli 6 kuukautta (kato 25%). Dieettien aikaansaamassa painon laskussa (5.6 vs. 6.8 kg) ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kuitenkin runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattavilla seerumin kokonaiskolesterolin (3 ja 6 kuukauden seurannassa), LDL-kolesterolin (3 kuukauden seurannassa) ja triglyseridien pitoisuus (6 kuukauden seurannassa) alenivat merkitsevästi kun taas niukasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattaneilla aleni vain seerumin triglyseridien pitoisuus (3 ja 6 kuukauden seurannassa).

Lean ME, Han TS, Prvan T, Richmond PR, Avenell A. Weight loss with high and low carbohydrate 1200 kcal diets in free living women. Eur J Clin Nutr 1997;51:243-8

Ja:

Vuoden seurannassa vähähiilihydraattinen ruokavalio ei tarjoa etuja vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna vaikeasti lihavilla.

Kyseessä on satunnaistettu rinnakkaiskoe 1, jossa verrattiin vähähiilihydraattisen (< 30 g HH/pv) ja vähärasvaisen (< 30 % energiansaannista rasvasta, -500 kcal vähennys energiansaantiin) ruokavalion vaikutuksia laihtumistulokseen, seerumin lipideihin, paastoglukoosi ja insuliiniarvoihin sekä HbA1c-arvoon ja insuliiniherkkyyteen (ei-diabeetikoilla). Tutkimukseen satunnaistettiin 132 yli 18-vuotiasta miestä ja naista, joiden painoindeksi oli yli 35 kg/m2. Diabeetikoita oli 39 %, metabolinen oireyhtymä (ei diabetesta) oli 43 %:lla, afroamerikkalaisia 58 %. Tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta, ensimmäisen kuukauden aikana tutkittavat saivat ruokavalio-ohjausta ryhmissä 2 t/vko. Tämän jälkeen ryhmäohjauskertoja oli 1t/kk tutkimuksen päättymiseen saakka. Tutkittavat saivat kirjalliset ohjeet ruokavaliosta samoin kuin ruokalistaehdotuksia ja reseptejä sekä kalori- ja hiilihydraattitaulukon. Tutkittavien paino mitattiin kerran kuukaudessa, muut mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen lopussa mukana oli 79 tutkittavaa, tutkimuksen keskeyttäneiden osuus 40 %. Toteutuneessa vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa hiilihydraattien osuus oli 37 %, proteiinin 22 % ja rasvan 41 % energiansaannista, vähärasvaisessa ruokavaliossa vastaavat osuudet olivat 51 %, proteiinin 16 % ja rasvan 33 % energiansaannista, erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen päättyessä vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet olivat laihtuneet keskimäärin -5.8 kg ja vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet -1.9 kg, ero ryhmien välillä oli merkitsevä (95 % luottamusväli -1.6 – -6.3). Kun tulos vakioitiin lähtötason muuttujilla, ero säilyi, vakioinnissa oli mukana myös diabetes (on/ei). Yli 5 % lähtöpainosta laihtuneilla seerumin triglyseriditasot laskivat enemmän vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla (-20 ± 43 % vs 4 ± 31%, p= 0.001), muissa seerumin lipideissä ei ollut eroa.

* Tutkimuksen laatu: tasokas
* Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhden vuoden seurantatulokset edellä kuvatusta tutkimuksesta 2. Vuoden kohdalla vähähiilihydraattista ruokavaliota ja vähärasvaista ruokavaliota noudattaneiden välillä ei ollut eroa laihtumistuloksessa. Ero ryhmien välillä -1.9 kg (95 % luottamusväli -4.9 – 1.0 kg). Seerumin triglyseridiarvo (p = 0.044) samoin kuin diabeetikoilla HbA1c-arvo laski enemmän (p = 0.019) vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, kun lähtötason muuttujat oli vakioitu. HDL-kolesteroli laski vähemmän (p = 0.025) vähähiilihydraattisella kuin vähärasvaisella ruokavaliolla. Erot säilyivät, vaikka painonmuutos 0 – 1 v otettiin huomioon.

* Tutkimuksen laatu: tasokas
* Tutkimuksen sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
* Kommentti: Yksinomaan diabeetikoilla vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu vähän ja tutkimukset ovat lyhytkestoisia.
* Tässä tutkimuksessa 2 diabeetikoiden osuus oli merkittävä ja tulos on sama kuin toisessa terveillä henkilöillä tehdyssä tutkimuksessa 3: laihtumistuloksen suhteen ero vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi 6 kuukauden kohdalla häviää kun seuranta-aika pitenee vuoteen. Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden on epäilty aiheuttavan epäedullisia muutoksia seerumin lipidiprofiiliin, mutta 1 vuoden seurannassa tällaista vaikutusta ei ole havaittavissa, päinvastoin joissakin muuttujissa on pieni ero vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi. Näyttäisi siltä, että enintään vuoden kestävässä käytössä vähähiilihydraattinen ruokavalio on turvallinen myös diabeetikolla, tosin painonhallinnan suhteen ruokavalio ei tuo mitään lisäetua vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Pitempikestoisen käytön vaikutuksesta ei ole tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa keskeyttäneiden osuus on suuri: koska motivoituneimmat henkilöt yleensä jatkavat tutkimuksessa, molempien ruokavalioiden osalta tutkimus todennäköisesti yliarvioi laihtumistulosta.

Kirjallisuutta

1. Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003:348:2074-81
2. Stern L, Iqbal N, Seshadri P ym. The effects of low-carbohydrate versus conventional weight loss diets in severely obese adults: one-year follow-up of a randomized trial. Ann Intern Med 2004:140:778-85
3. Foster GD, Wyatt HR, Hill JO ym. A randomized trial of a low-carbohydrate diet for obesity. N Engl J Med 2003:348:2082-90

Ja:

Vähähiilihydraattiset dieetit (=< 30 g/vrk, ketogeeninen dieetti, esim. Atkinsin dieetti) voivat alentaa liikapainoa 3–9 kg puolen vuoden aikana, mutta sen jälkeen paino nousee kohti lähtötasoa. Niitä ei voida kuitenkaan suositella, koska niiden ohjeet ovat ristiriidassa tutkimuksiin perustuvien ravintosuositusten kanssa ja koska niillä on sivuvaikutuksia. Lisäksi tutkimustieto dieetin vaikutuksista sydän- ja verisuonielimistön sairauksien vaaratekijöihin pitkään noudatettuna puuttuu.

Systemaattiseen katsausartikkeliin 1 sisältyy mm. kaksi 12 kk kestänyttä tutkimusta, joiden tarkempi kuvaus seuraavana.

USA:ssa toteutettuun kontrolloituun monikeskustutkimukseen 2 osallistui 132 lihavaa henkilöä (BMI 43 kg/m2, ikä 53 v., 39 %:lla tyypin 2 diabetes, 43 %:lla MBO (metabolinen oireyhtymä), 60 %:lla verenpainelääkitys). Heidät randomisoitiin vähähiilihydraattista dieettiä noudattavaan ryhmään (VHD; hh =< 30 g/vrk)) ja vähärasvaista sekä energiamäärältään rajoitettua ruokavaliota noudattavaan ryhmään (VRD; rasvaa =< 30 E %, energiavajaus 500 kcal/vrk). 6 kk:n seurannassa VHD-ryhmän paino oli alentunut enemmän kuin VRD-ryhmässä (5.8 kg vs. 1.9 kg; p= 0.002). Tutkimuksesta tehtiin myös 12 kk:n seuranta 3. Tällöin laihtumisessa ei ollut enää merkitsevää eroa ryhmien välillä (VHD: 5.1 kg vs. VRD: 3.1 kg). Energian saanti oli 12 kk:n seurannassa VHD-ryhmässä 1 460 kcal/vrk ja VRD-ryhmässä 1 820 kcal/vrk. Painon lasku oli yhteydessä dieetin noudattamisen kestoon ja energian saannin vähenemiseen eikä hiilihydraattien rajoittamiseen.

# Astrup A, Larsen TM, Harper A. Atkins and other low-carbohydrate diets: hoax or an effective tool for weight loss? Lancet 2004; 364: 897-9
# Samaha FF, Iqbal N, Seshadri P ym. A low-carbohydrate as compared with a low-fat diet in severe obesity. N Engl J Med 2003; 348:2074-81
# Stern L, Iqbal N, Seshadri P ym. The effects of low-carbohydrate versus conventional weight loss diets in severely obese adults: One-year follow-up of a randomized trial. Ann Int Med 2004;140:778-86

Ja hassua, että ihan samaa asiaa jota väitettiin potaskaksi..

 

[sagke]

Voitaisko hei puhua lisää Mesopotamiasta ja ruukuista :hyvä:

Minun mielestäni (ei perustu tutkimuksiin) "karppaajalla" on etu siitä, että dieetti on helppo pitää. Selvästi rajoitetaan jotkut herkut pois ja muita saa syödä suhteellisen vapaasti ilman mitään puntaria. Vähäkalorisissa dieeteissä monella tutullani tuntuu aiheuttavan vaikeuksia tuo "laskeminen"

Itselläni toimi parhaiten kun paransin hiilareiden laatua ja koitin omalla järjellä ajatella milloin elimistö niitä tarvitsee ja keskitin hiilareiden syönnit sen mukaan. Esimerkiksi myöhään illalla ei ainakaan hiilareita vaan vaikka protskua jos on pakko jotakin syödä. 15kg lähti suht helposti noin 6kk aikana ja vielä vuosi tuosta ollaan samassa painossa. :kippis1: